Zimbabwen parlamentti tukee lakia, joka pidentäisi presidentin valtakautta vuoteen 2030

Zimbabwen parlamentin alahuone on hyväksynyt kiistellyn lakiesityksen, joka pidentäisi presidentin virkakauden viidestä vuodesta seitsemään vuoteen ja mahdollistaisi presidentti Emmerson Mnangagwan pysymisen vallassa vuoteen 2030 asti. Samalla esitys muuttaisi koko järjestelmää siten, että presidentti valittaisiin jatkossa parlamentissa, ei enää suorilla kansanvaaleilla.

Lakiesitys läpi selvällä enemmistöllä

Torstaina järjestetyssä äänestyksessä yli 200 kansanedustajaa tuki lakiluonnosta, mikä ylitti selvästi perustuslain muuttamiseen vaaditun kahden kolmasosan enemmistön. Puhemies Jacob Mudenda ilmoitti, että 216 edustajaa äänesti muutosten puolesta ja 42 vastaan. Tulos antaa hallitsevalle Zanu-PF-puolueelle tarvittavan poliittisen selkänojan viedä suunnitelma loppuun.

Lakiesitys siirtyy nyt senaatin käsittelyyn, jossa sen odotetaan myös menevän läpi selvin numeroin. Tämän jälkeen se tarvitsee vielä presidentin allekirjoituksen tullakseen voimaan – mikä on käytännössä muodollisuus, koska kyseessä on Mnangagwan oman puolueen ajama hanke.

Presidentin valtakausi pitenisi ja valintatapa muuttuisi

Hyväksytty perustuslain muutos sisältää kaksi merkittävää elementtiä. Ensinnäkin presidenttikauden pituus kasvaisi viidestä vuodesta seitsemään vuoteen. Toiseksi suorat presidentinvaalit poistettaisiin, ja tulevat valtionpäämiehet valittaisiin parlamentissa, jossa Zanu-PF:llä on vahva enemmistö.

Muutos avaa 83-vuotiaalle Mnangagwalle mahdollisuuden jatkaa vallassa vuoteen 2030. Hän nousi johtoon vuonna 2017 syrjäytettyään pitkäaikaisen presidentin Robert Mugaben armeijan tuella ja voitti sen jälkeen kiistellyt vaalit vuosina 2018 ja 2023.

Zanu-PF:n pitkäaikainen valtastrategia

Lakiesitys on huipentuma prosessille, jota Zanu-PF on rakentanut jo pitkään. Puolue on hallinnut Zimbabwea maan itsenäistymisestä vuodesta 1980 lähtien, ja se on järjestelmällisesti vahvistanut otettaan valtiokoneistosta. Helmikuussa myös maan hallitus hyväksyi periaatteellisesti suunnitelman presidenttikausien pidentämisestä ja valintatavan muuttamisesta.

Mnangagwa on aiemmin kuvannut itseään perustuslailliseksi johtajaksi ja luvannut kunnioittaa kausirajoituksia. Nyt toteutettava muutos nähdään monien tarkkailijoiden silmissä suorana takaiskuna noille lupauksille ja osana laajempaa trendiä, jossa vallassa olevat johtajat pyrkivät muokkaamaan lakeja asemansa turvaamiseksi.

Oppositio ja kansalaisjärjestöt vaativat kansanäänestystä

Opposition puolueet, kansalaisjärjestöt ja monet perustuslakiasiantuntijat pitävät muutosta vakavana iskuna Zimbabwen hauraille demokraattisille instituutioille. Niiden mukaan näin perustavanlaatuiset muutokset pitäisi alistaa koko kansan ratkaistavaksi kansanäänestyksessä, eikä päättää yksin parlamentin voimin.

Vuonna 2013 hyväksytty uusi perustuslaki rajoitti presidentin kahteen kauteen ja määräsi, että kausirajoitusten muuttaminen vaatii kansanäänestyksen. Lisäksi siinä todetaan, ettei istuva presidentti voi hyötyä kausien pidentämisestä ilman erillistä, uutta kansanäänestystä. Tästä huolimatta maan perustuslakituomioistuin hylkäsi keskiviikkona oikeusjutun, jossa pyrittiin pysäyttämään lakiesitys ennen sen etenemistä parlamentissa.

Huoli demokratian taantumisesta kasvaa

Mnangagwaa pidettiin vielä hänen noustessaan valtaan monien silmissä uudistajana, joka voisi palauttaa talouskasvun ja vahvistaa demokratiaa Mugaben vuosien jälkeen. Todellisuus on kuitenkin ollut toisenlainen: talous on jatkanut kamppailuaan, vaalit ovat olleet kiistanalaisia ja syytökset opposition tukahduttamisesta sekä median rajoittamisesta ovat lisääntyneet.

Tuore perustuslain muutos on kiristänyt keskustelua Zimbabwen poliittisesta tulevaisuudesta. Vastustajat varoittavat, että muutokset heikentävät demokraattista tilivelvollisuutta ja keskittävät vallan yhä tiukemmin pienen eliitin käsiin. Kannattajat taas perustelevat uudistusta sillä, että se tuo poliittista jatkuvuutta ja vakautta maahan, joka on kärsinyt vuosikymmeniä talouskriiseistä ja poliittisista jännitteistä.

Osa laajempaa alueellista kehitystä

Zimbabwen kehitys istuu laajempaan, Afrikan mantereella ja Lähi-idässä näkyvään trendiin, jossa johtajat pyrkivät pidentämään valtakauttaan perustuslakeja muokkaamalla. Esimerkiksi kansainvälisissä kriiseissä, kuten Israelin iskuissa Etelä-Libanoniin tulitauosta huolimatta, on nähtävissä, miten pitkittyneet valtakaudet ja jännitteet voivat horjuttaa alueellista vakautta ja vaikeuttaa demokraattisten ratkaisujen löytymistä. Zimbabwessa pelätään, että vallan keskittäminen ja vaalien merkityksen heikentäminen voi pitkällä aikavälillä lisätä levottomuuksien riskiä ja syventää luottamuspulaa valtion instituutioihin.

Oppositioryhmät ja kansalaisyhteiskunta ovat luvanneet jatkaa painostusta ja hakea kansainvälistä tukea, mutta Zanu-PF:n enemmistö parlamentissa ja oikeuslaitoksen viimeaikaiset ratkaisut osoittavat, että presidentin vallan jatkumiselle ei tällä hetkellä ole merkittäviä institutionaalisia esteitä.

Ei sisällä instagram post:eja