Snicko-kohun keskellä: Pelaajien luottamus krikettiteknologiaan romahtamassa
Adelaidessa pelattavan kolmannen Ashes-testin aikana nähty kaksinkertainen Snicko-kohu on nostanut pintaan vakavan kysymyksen: voivatko pelaajat enää luottaa kriketissä käytettävään teknologiaan? Englannin Jamie Smith joutui kahdesti peräkkäin kiistanalaisten päätösten keskiöön, ja pelaajien turhautuminen välittyi selvästi myös televisiokatsojille.
Englannin romahdus ja teknologian varjo
Englanti on ajautumassa kohti tappiota kolmannessa Ashes-testissä, mutta juuri Snicko-teknologiaa koskeva kiista on noussut ottelun suurimmaksi puheenaiheeksi. Toisena pelipäivänä nähty episodi oli jatkoa jo avauspäivänä alkaneelle sekaannukselle, kun Australian wicketkeeper Alex Carey selvisi tuomiotta teknisen virheen vuoksi.
Keskiviikkona Englanti käytti tarkistusmahdollisuutensa Careyn ollessa 72 juoksussa, epäillen tämän osuneen palloon. Snicko-näytöllä näkyi piikki, mutta se oli synkronoitu väärin videokuvaan. Myöhemmin paljastui, että kyse oli puhtaasti operaattorin virheestä, ei järjestelmän toimintaperiaatteesta.
Ensimmäinen tapaus: epäselvä osuma ja hermostuneet kommentit
Toisen päivän ensimmäinen kohutilanne nähtiin 44. overissa, Englannin ollessa tilanteessa 149–5. Australia vetosi saaliiseen, kun Jamie Smithin lyönnin jälkeen pallo leijaili Usman Khawajalle slip-paikalle. Kenttä-umpirit siirsivät päätöksen tv-umpiri Chris Gaffaneille tarkistettavaksi, jotta selviäisi, oliko pallo todella otettu ilmasta.
Gaffaney tarkasteli useita hidastuksia, ensin selvittäen, osuiko pallo Smithin hanskaan vai kypärään. Teknologia ei tarjonnut yksiselitteistä vastausta, mutta lopulta pääteltiin, että pallo osui Smithin kypärään. Australian kenttäpelaajien turhautuminen oli ilmeistä, ja stump-mikrofoni poimi yhden pelaajan kärjistyneen kommentin: “Snicko needs to be sacked” – eli Snicko pitäisi erottaa.
Lisäksi vaikutti siltä, ettei pallo edes kantanut kokonaan Khawajalle, mikä lisäsi entisestään tilanteen epäselvyyttä ja pelaajien ärtymystä.
Toinen tilanne: kiistanalainen ulosajo ja kasvava epäluottamus
Toinen, entistä kiistanalaisempi tilanne johti lopulta Jamie Smithin ulosajoon. Smith yritti vetolyöntiä Pat Cumminsin syötöstä, jonka jälkeen Australia vetosi luottavaisesti hienoon osumaan mailan kärjestä. Smith itse vaikutti täysin vakuuttuneelta siitä, ettei ollut osunut palloon ja oli valmis pyytämään tarkistusta, jos hänet olisi annettu ulos kenttä-umpirin toimesta.
Kenttä-umpiri Nitin Menon ei ollut varma, oliko pallo kantanut, joten hän siirsi päätöksen jälleen tv-umpirille Gaffaneille. Pelaajien kerääntyessä odottamaan ratkaisua, Nathan Lyon kysyi non-strikerina olleelta Ben Stokesilta, oliko tämä kuullut mitään osumaan viittaavaa ääntä.
Gaffaney totesi ensireplayn jälkeen: “there is nothing obvious there”, eli mitään ilmeistä ei näy. Kun Snicko lopulta näytettiin, siinä ilmeni karkea piikki yhden kuvaruudun sisällä siitä hetkestä, kun pallo kulki Smithin mailan kärjen ohi – juuri sen pienen aikahaarukan sisällä, jonka tekninen järjestelmä sallii tulkinnalle.
Smith julistettiin ulos. Sekä hän että Stokes näyttivät selvästi turhautuneilta päätökseen. Ulosajo jätti Englannin tilanteeseen 159–6, jahdatessaan Australian 371 juoksun avauserää.
Pelaajien luottamus Snickoon murenemassa
Snickon luotettavuus on nyt kysymys, jota ei voi sivuuttaa. Kentällä olevat pelaajat vaikuttavat yhä vähemmän halukkailta uskomaan teknologiaan, joka on tarkoitettu vähentämään inhimillisiä virheitä, ei lisäämään niitä.
Entinen Englannin spinnari Alex Hartley tiivisti tunnelman BBC:n Test Match Special -lähetyksessä: hän muistutti stump-mikrofonista kuullusta kommentista ja totesi, että kaikki tietävät, ettei Snickoon tällä hetkellä luoteta. Tämän vuoksi joukkueet alkavat hänen mukaansa appealata lähes kaiken ja käyttävät tarkistuksia herkemmin, koska järjestelmän uskottavuus on horjumassa.
Toimittiinko sääntöjen mukaan?
Kiista ei koske pelkästään teknologian tarkkuutta, vaan myös sitä, noudatettiinko oikeaa prosessia. Osa kommentaattoreista ja katsojista kyseenalaisti, oliko tv-umpirilla oikeus tarkistaa, oliko mailassa osumaa, kun hänelle oli alun perin lähetetty päätettäväksi vain se, oliko saalis otettu puhtaasti.
Kansainvälisen krikettineuvoston (ICC) pelimääräysten mukaan tv-umpirin tehtävänä on kuitenkin ratkaista, onko lyöjä saatu kiinni. Tämä sisältää sekä no-ballin tarkistamisen että sen, onko lyöjä osunut palloon. Sääntöjen valossa prosessi oli siis muodollisesti oikea, vaikka lopputulos herättikin voimakasta keskustelua.
Entinen Australian huippuheitttäjä Glenn McGrath arvioi, että molemmissa tapauksissa lopullinen tuomio oli todennäköisesti oikein. Silti hänenkin kommenteistaan heijastui se laajempi ongelma, että jokainen uusi kiista lisää epäilyksiä teknologian tarkkuudesta ja puolueettomuudesta.
Teknologian kriisi urheilussa ei ole uusi ilmiö
Snicko-kohu on osa laajempaa keskustelua, joka koskee videotuomarointia ja teknisiä apuvälineitä urheilussa. Jalkapallossa VAR, tenniksessä Hawk-Eye ja nyrkkeilyssä kiistanalaiset pistetuomiot ovat kaikki esimerkkejä siitä, miten teknologia voi sekä auttaa että horjuttaa urheilun uskottavuutta.
Myös nyrkkeilyssä on nähty, kuinka yleisön ja ottelijoiden luottamus järjestelmään vaikuttaa koko lajin maineeseen. Esimerkiksi tuoreessa analyysissä ottelunrakentaja Eddie Hearn korostaa, ettei ole olemassa käsikirjoitusta, ja että ratkaisut – kuten Anthony Joshuan mahdollinen Jake Paulin nopea tyrmäys – pitää syntyä rehellisesti kehässä. Sama periaate pätee krikettiin: teknologian tarkoitus on tukea reilua peliä, ei luoda uutta epävarmuuden kerrosta.
Mitä seuraavaksi – voiko Snickon maine pelastua?
Snickon ympärillä käytävä keskustelu ei ole vain yksittäisen ottelun sivujuonne, vaan signaali syvemmästä luottamuskriisistä. Kun pelaajat alkavat systemaattisesti epäillä järjestelmää, jokainen tuomio – oikein tai väärin – muuttuu potentiaaliseksi kiistakohdaksi.
Lyhyellä aikavälillä ICC:n on todennäköisesti pakko selkeyttää prosesseja, kouluttaa operaattoreita paremmin ja viestiä avoimemmin siitä, miten teknologia toimii ja mitä sen rajoitteet ovat. Pitkällä aikavälillä kysymys kuuluu, hyväksyvätkö pelaajat ja yleisö, että mikään tekninen järjestelmä ei ole sataprosenttisen täydellinen – vai vaativatko he perusteellista uudistusta tai vaihtoehtoisia ratkaisuja.
Yksi asia on kuitenkin varma: Adelaiden Ashes-testi muistetaan paitsi Englannin vaikeuksista myös siitä, kuinka Snicko-teknologia joutui suurennuslasin alle – ja kuinka pelaajien luottamus siihen alkoi murentua näkyvästi.
Ei sisällä instagram post:eja
