Rishi Sunak: Tekoäly litistää nuorten työmarkkinoita – verotusta uudistettava
Iso-Britannian entinen pääministeri Rishi Sunak varoittaa, että tekoäly (AI) on alkanut litistää nuorten työmarkkinoita ja vaikeuttaa erityisesti vastavalmistuneiden pääsyä ensimmäisiin työpaikkoihinsa. Sunakin mukaan hallitusten on reagoitava nopeasti sekä verotuksen että sääntelyn kautta, jotta tekoälyn hyödyt eivät toteudu nuorten työllisyyden kustannuksella.
Tekoäly jarruttaa nuorten rekrytointia
BBC:n Newsnight-ohjelmassa Sunak kertoi, että yritysjohtajat myöntävät yksityisesti rekrytoivansa aiempaa vähemmän nuoria työntekijöitä, koska tekoäly korvaa osan perinteisesti nuorille annetuista tehtävistä.
Sunakin mukaan nuorten huoli on perusteltu: palvelualoilla, kuten juridiikassa, tilintarkastuksessa, taloushallinnossa ja luovilla aloilla, tekoäly hoitaa yhä useammin rutiinitehtäviä, jotka ennen toimivat nuorten sisääntuloväylänä työelämään.
Useat toimitusjohtajat ovat kertoneet Sunakille, että “flat is the new up” – eli liiketoimintaa voidaan kasvattaa ilman merkittävää henkilöstön lisäämistä, kun tekoälyä otetaan tehokkaasti käyttöön. Sunak toteaa, että yritykset näkevät aiempaa selvemmin, miten ne voivat hyödyntää tekoälyä työntekijöiden sijaan tai rinnalla.
Sunakin ratkaisu: kansallisen vakuutuksen poisto ja yritysverojen nosto
Sunak ehdottaa verojärjestelmän merkittävää uudistamista, jotta ihmistyön palkkaaminen olisi yrityksille houkuttelevampaa. Hänen mukaansa kansallinen vakuutus (National Insurance) tulisi asteittain poistaa ja korvata yritysvoittoihin kohdistuvilla veroilla.
Perusteluna on ajatus, että tekoälyn tuottama tuottavuus ja tehokkuus nostavat yritysten voittoja, jolloin lisäverotus voittojen kautta olisi oikeudenmukaisempaa kuin työn verottaminen. Näin työnantajille syntyisi vähemmän kannustimia korvata ihmistyö koneilla pelkästään kustannussyistä.
Sunak korostaa, että kyse ei ole pelkästään Britannian haasteesta. Monet maat joutuvat miettimään, miten ne rahoittavat julkiset palvelut, jos työhön kohdistuvat verotulot pienenevät tekoälyn ja automaation myötä.
Tavoitteena tekoäly, joka tukee työtä – ei korvaa sitä
Entinen valtiovarainministeri painottaa, että politiikan tulisi ohjata tekoälyn käyttöä siihen suuntaan, että se auttaa ihmisiä tekemään työnsä paremmin, ei syrjäytä työntekijöitä kokonaan. Hänen mielestään hallitusten on aktiivisesti “kallistettava vaakaa” tekoälyn myönteiseen suuntaan.
Sunakin mukaan tekoälyn vaikutus työmarkkinoihin voi poiketa aiemmista teknologisista murroksista. Siksi tarvitaan ennakoivaa politiikkaa, jotta muutoksesta ei tule sukupolvikysymystä, jossa nuoret jäävät suurimmiksi häviäjiksi.
Sunak tekoälyjättien neuvonantajana
Poliittisen uransa jälkeen Sunak on ryhtynyt neuvonantajaksi merkittävissä teknologiayrityksissä. Hän toimii tekoäly-yhtiö Anthropicin sekä teknologiajätti Microsoftin neuvonantajana ja on myös senior advisor -roolissa investointipankki Goldman Sachsilla.
Pääministerikaudellaan Sunak nosti teknologiasääntelyn ja tekoälyturvallisuuden keskiöön. Vuonna 2023 hänen hallituksensa järjesti merkittävän tekoälyn turvallisuushuippukokouksen ja perusti Britannian AI Security Institute -instituutin arvioimaan kehittyneiden tekoälymallien riskejä.
Claude Mythos ja tekoälyn riskit kyberturvallisuudelle
Anthropic esitteli hiljattain uuden tekoälymallinsa, Claude Mythoksen. Yhtiön mukaan malli kykenee joissain hakkerointiin ja kyberturvallisuuteen liittyvissä tehtävissä suoriutumaan ihmistä paremmin. Tämä on herättänyt huolta sääntelijöiden, lainsäätäjien ja rahoituslaitosten keskuudessa siitä, miten tällaisia työkaluja voitaisiin käyttää väärin digitaalisiin palveluihin kohdistuvissa hyökkäyksissä.
Sunak huomauttaa, että Mythoksen ympärillä käytävä keskustelu osoittaa, ettei yhteiskunta voi nojata pelkästään siihen, että yritykset “arvioivat itse omaa toimintaansa”. Hänen mukaansa on Anthropicin ansioksi ja Britannian etu, että juuri Iso-Britannian AI Security Institute oli ensimmäinen, joka testasi Mythos-mallin kyvykkyyksiä ja riskejä.
Iso-Britannia haluaa säilyttää asemansa tekoälysupervaltana
Sunak kertoo tehneensä yhteistyötä myös poliittisten vastustajiensa kanssa edistääkseen Britannian teknologiateollisuutta. Hän on muun muassa liittoutunut työväenpuolueen varapääministerin David Lammyn kanssa houkutellakseen lisää investointeja maan teknologia- ja tekoälysektoriin kansainvälisissä huippukokouksissa.
Sunak kuvaa itseään vahvaksi “Londonmaxxing”– ja “Britmaxxing”-ajattelun kannattajaksi – termeillä viitataan miljardiluokan sijoitusaaltoon, joka on virrannut Britannian teknologia- ja tekoälyyrityksiin. Hänen mielestään Iso-Britannialla on kaikki edellytykset olla sekä globaali tekoälysupervalta että maailman tuottavin tekoälyn hyödyntäjä.
Sunakin mukaan maassa toimii jo nyt merkittäviä tekoälytoimijoita, kuten DeepMind, Anthropic ja OpenAI, ja tämä ekosysteemi luo vahvan pohjan tulevalle kasvulle. Samalla hän kuitenkin painottaa, että kasvu on ohjattava sellaiseen suuntaan, jossa sekä yritykset että työntekijät hyötyvät – erityisesti nuoret, jotka vasta yrittävät päästä työmarkkinoille.
Nuorten epävarmuus työmarkkinoilla kasvaa myös Suomessa
Sunakin esittämät huolet nuorten työmarkkina-asemasta heijastuvat laajempaankin kansainväliseen keskusteluun. Myös Suomessa on nähty, miten automaatio ja digitalisaatio muuttavat työnkuvia sekä rekrytointikäytäntöjä. Nuorten epävarmuus omasta tulevaisuudestaan ei liity vain työpaikkoihin, vaan myös arjen turvallisuuteen ja oikeudenmukaiseen kohteluun.
Hyvä esimerkki tästä on tapaus, jossa julkisuudesta tuttu fitnessvalmentaja Rita Niemi-Manninen joutui kohtaamaan perheensä lemmikkiin kohdistuneen perusteettoman eläinsuojeluilmoituksen. Tilanne kuvastaa, miten herkästi epäluulo ja väärinkäsitykset voivat heijastua nuorten ja perheiden arkeen – aivan kuten epävarmuus työmarkkinoista. Tapauksesta voi lukea lisää artikkelista Rita Niemi-Manninen järkyttyi eläinsuojeluilmoituksesta – perheen Pomo-koira tarkastettiin turhaan, joka nostaa esiin myös viranomaistoiminnan ja luottamuksen teemoja.
Sunakin viesti päättäjille on, että tekoälymuutosta ei saa jättää markkinoiden varaan. Ilman aktiivista politiikkaa riskinä on, että nuoret kokevat tulevaisuutensa entistä turvattomammaksi – sekä työssä että arjessa.
Ei sisällä instagram post:eja
