Yksinsoutaja Jari Saarion hengenvaaralliset hetket merellä – tulipalo, uppoamisvaara ja dramaattinen pelastus
Yksinsoutaja Jari Saario joutui viikonloppuna hengenvaaralliseen tilanteeseen avomerellä, kun hänen soutuveneensä vaurioitui, syttyi palamaan ja oli vaarassa upota. Sunnuntaina mereltä pelastettu Saario avasi tapahtumien kulkua tarkemmin Instagramissa julkaisemallaan videolla, jossa hän kertoi askel askeleelta, miten tilanne eteni ja miksi hän ymmärsi lopulta, että matka oli ohi.
Peräsin vaurioitui ja vene menetti ohjattavuuden
Dramaattiset tapahtumat alkoivat, kun Saarion veneen peräsin vaurioitui kovassa merenkäynnissä. Peräsinvika vei alukselta ohjattavuuden, mikä on yksinsoutajalle äärimmäisen vaarallinen tilanne avomerellä, kaukana rannasta ja muusta liikenteestä.
Kun Saario huomasi, ettei peräsin enää totellut, hänen oli pakko tarkistaa sen kunto omin käsin. Tämä edellytti turvavaljaiden irrottamista – ratkaisu, johon hän päätyi, koska mahdollisessa kaatumistilanteessa hänen olisi pitänyt päästä irti veneestä nopeasti. Päätös oli riskialtis, mutta tilanteen pakottama.
Vene kaatui ja täyttyi vedellä
Peräsintarkastuksen yhteydessä pahin pelko kävi toteen. Vene kaatui, mutta nousi lopulta takaisin oikein päin. Silti tilanne ei ollut ohi, sillä vene jäi pahasti kallelleen. Toiseen laitaan oli kertynyt suuri määrä vettä, joka teki aluksesta epävakaan ja lisäsi uppoamisvaaraa merkittävästi.
Saario ryhtyi välittömästi tyhjentämään venettä vedestä. Hän tiesi, että jos veneen painopiste ei nopeasti muuttuisi turvallisemmaksi, seuraava kaatuminen voisi olla kohtalokas. Tyhjennystyö oli fyysisesti raskasta, ja samaan aikaan aaltojen ja tuulen voima jatkoi koetteluaan.
Akkuihin päässyt vesi aiheutti tulipalon
Kriittinen käänne tapahtui, kun Saario huomasi veden päässeen veneessä olleisiin akkuihin. Hetkeä myöhemmin akut syttyivät palamaan. Akkupalot ovat tunnetusti erittäin vaikeita sammuttaa, ja merellä tilanne on vielä vaarallisempi – savukaasut, räjähdysriski ja tulen leviäminen voivat tehdä veneestä hetkessä tulipalon keskuksen.
Saario kertoo ymmärtäneensä nopeasti, että jos koko vene syttyisi tuleen, aikaa toimia olisi vain vähän. Siksi hän laukaisi myös pelastuslautan, jotta hänellä olisi viimeinen turvapaikka, jos veneen palo riistäytyisi hallinnasta. Samalla hän joutui tasapainoilemaan kahden uhan välillä: tulipalon ja veden varaan joutumisen.
Hätäilmoitus ja päätös keskeyttää matka
Tilanteen vakavuus kirkastui lopullisesti, kun sähköjärjestelmä vaurioitui. Saario teki hätäilmoituksen, sillä hän ymmärsi, että matka oli sillä kertaa ohi. Ilman toimivia sähköjä hänellä ei ollut kunnollisia yhteyksiä eikä mahdollisuutta käyttää kaikkia turvalaitteitaan.
– Kun minulla ei ole enää sähköjä, olen oikeasti merihädässä, Saario toteaa videollaan. Hänen mukaansa päätös pyytää apua ei ollut helppo, mutta se oli ainoa järkevä vaihtoehto hengissä pysymisen kannalta.
Kolmen vuorokauden koettelemus päättyi pelastukseen
Saario joutui merihätään jo perjantaina, ja hänet pelastettiin sunnuntain vastaisena yönä rahtialus Cymona Eagle -alukselle. Kolmen vuorokauden koettelemus avomerellä oli fyysisesti ja henkisesti raskas, mutta Saario on kertomansa mukaan hyvässä kunnossa.
Hän on saanut tarvittavan hoidon ja on edelleen tarkkailussa aluksella. Tapahtumista ja tuntemuksistaan hän on kertonut lisää myös Instagram-tarinoissaan, joissa hän avaa tilannetta laajemmin ja pohtii kokemuksen merkitystä.
Vaativa pelastusoperaatio – nousu jättimäisen rahtilaivan kylkeen
Itse pelastushetki ei ollut lainkaan yksinkertainen. Kun Saario sai tiedon, että pelastusalus oli hänen lähellään, hän ampui kaksi hätärakettia varmistaakseen, että hänen pieni veneensä havaittaisiin varmasti pimeässä ja vaikeissa olosuhteissa.
Silti hän tiesi, että tilanne oli kaikkea muuta kuin ohi. Noin 200-metrisen rahtilaivan kylkeen nouseminen pienestä soutuveneestä kovassa kelissä on äärimmäisen vaativa ja vaarallinen manööveri. Aallokko, tuuli ja laivan massa tekivät jokaisesta liikkeestä riskialttiin.
Pelastavan rahtialuksen miehistö heitti Saarion suuntaan köysiä ja liinoja, jotta hän voisi tarttua niihin ja päästä lähemmäs laivan kylkeä. Hetkellisesti Saario ajautui aivan aluksen perän taakse – paikkaan, jossa potkurivirrat ja aallot voivat tehdä tilanteesta hallitsemattoman. Viime hetkellä hän sai kuitenkin yhdestä köydestä kiinni.
Suuren aluksen kääntäminen olosuhteissa olisi vienyt jopa puoli tuntia, joten jokainen sekunti oli tärkeä. Lopulta miehistö onnistui vetämään Saarion ylös laivaan köysien ja verkon avulla. Pelastus vaati tarkkaa ajoitusta, voimaa ja kokemusta.
Kapteenin ammattitaito ja miehistön asenne saivat kiitosta
Saario kuvaa erityisesti rahtialuksen kapteenin toimintaa poikkeuksellisen ammattitaitoiseksi. Kapteeni onnistui ohjaamaan valtavan aluksen tarkasti pienen soutuveneen viereen kriittisellä hetkellä, vaikka olosuhteet olivat vaikeat ja näkyvyys rajallinen.
Pelastuksesta aiheutunut viivästys rahtialuksen aikatauluihin on otettu miehistön keskuudessa rauhallisesti. Saarion mukaan heidän näkökulmastaan kyse oli ennen kaikkea ihmishengen pelastamisesta, mikä menee kaiken muun edelle. Tämä asenne muistuttaa siitä, kuinka merellä solidaarisuus ja vastuu toisia kohtaan ovat yhä elintärkeitä arvoja.
Clayton-soutuvene jäi merelle – matka jatkuu nyt kohti Kapkaupunkia
Saarion Clayton-soutuvene jäi lopulta avomerelle, eikä sitä voitu pelastaa rahtialuksen kyytiin. Veneen kohtalo jää auki, mutta tärkeintä on, että soutaja itse on turvassa.
Tällä hetkellä Saario matkustaa Cymona Eagle -aluksella kohti Kapkaupunkia. Aluksen arvioidaan saapuvan perille perjantaina 16. tammikuuta. Kapkaupungista käsin Saario järjestää paluunsa Suomeen ja pohtii, miten kokemukset vaikuttavat hänen tuleviin hankkeisiinsa ja mahdollisiin uusiin meriseikkailuihin.
Rohkeus, riskit ja maanpakolaisuuden varjot – samankaltaisia tarinoita merien ja maiden takaa
Jari Saarion tilanne muistuttaa siitä, miten yksittäisen ihmisen rohkeus ja riskinotto voivat hetkessä kohdata luonnonvoimien armottomuuden. Vastaavanlaisia tarinoita nähdään myös politiikan ja historian näyttämöillä, joissa yksilöt joutuvat taistelemaan sekä olosuhteita että järjestelmiä vastaan.
Hyvä esimerkki toisenlaisesta, mutta henkisesti samankaltaisesta selviytymistarinasta on maanpaossa elävän kruununprinssi Reza Pahlavin kamppailu Iranin tulevaisuuden risteyskohdassa. Sekä Saarion merihätä että Pahlavin poliittinen maanpako näyttävät, miten yksilöt joutuvat äärimmäisiin tilanteisiin, joissa päätöksillä ja sinnikkyydellä on ratkaiseva merkitys tulevaisuuden kannalta.
