Konservatiivit lupaavat laskea korkoja osasta opiskelijalainoja Isossa-Britanniassa

Iso-Britannian konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch on luvannut alentaa korkotasoa tietyistä opiskelijalainoista, joita myönnettiin vuosien 2012–2023 välillä niin sanottuina Plan 2 -lainoina. Kyse on merkittävästä poliittisesta avauksesta, joka kohdistuu arviolta 5,8 miljoonaan lainansaajaan.

Mitä Plan 2 -opiskelijalainat ovat?

Plan 2 -opiskelijalainajärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2012 konservatiivien ja liberaalidemokraattien muodostaman koalitiohallituksen aikana. Samalla yliopistojen lukukausimaksut lähes kolminkertaistuivat aina 9 000 puntaan vuodessa saakka. Järjestelmä koski pääosin Englannissa opiskelleita, mutta sen vaikutukset ulottuvat yhä myös Walesiin, jossa Plan 2 -lainat ovat edelleen käytössä.

Plan 2 -lainojen takaisinmaksu alkaa, kun valmistunut työntekijä ansaitsee yli 28 470 puntaa vuodessa. Tämän rajan ylittävästä tulosta maksetaan noin 9 % takaisin opiskelijalainaan. Maksut peritään pääosin automaattisesti verojärjestelmän kautta, mikä tekee järjestelmästä teknisesti yksinkertaisen, mutta monen velallisen mielestä raskaasti kuormittavan.

Nykyiset korot: RPI + jopa 3 %

Tällä hetkellä Plan 2 -opiskelijalainojen korko määräytyy vähittäishintaindeksin (Retail Prices Index, RPI) perusteella, johon lisätään valmistuneen tuloista riippuen jopa 3 prosenttiyksikön lisä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että korko voi nousta selvästi yli inflaation, mikä kasvattaa velkataakkaa nopeasti, etenkin korkeasti koulutetuilla keski- ja hyvätuloisilla.

Kritiikin kärki on kohdistunut siihen, että korko ei ole vain inflaatiota kompensoiva, vaan sen päälle kertyy merkittävä lisämaksu. Monien mielestä tämä muistuttaa enemmän kaupallista lainaa kuin julkista opiskelutukea, mikä on saanut opiskelijat ja valmistuneet kokemaan järjestelmän epäoikeudenmukaiseksi.

Badenoch: Korkokatto vain RPI-tasolle

Kirjoituksessaan Sunday Telegraph -lehdessä Kemi Badenoch kuvailee Plan 2 -lainoja sanoilla, jotka hänen mukaansa ”alkavat yhä enemmän tuntua huijaukselta”. Hän kertoo olevansa järkyttynyt siitä, mihin tilanteeseen nykyiset valmistuneet ovat joutuneet opiskelijavelkojensa kanssa.

Badenoch esittää ratkaisuksi korkokaton asettamista niin, että Plan 2 -lainoista perittäisiin jatkossa vain RPI-tasoista korkoa ilman lisäprosentteja. Tällä hetkellä RPI on 3,8 %, joten korkokaton myötä velallisten maksurasitus kevenisi verrattuna malliin, jossa korko voi nousta RPI + 3 % -tasolle.

Konservatiivijohtajan mukaan muutos auttaisi useampia valmistuneita maksamaan lainansa kokonaan takaisin elämänsä aikana sen sijaan, että suuri osa velasta jäisi järjestelmän sääntöjen mukaisesti lopulta anteeksi annettavaksi. Tämä voisi pitkällä aikavälillä myös vähentää julkisen talouden paineita, jos lainojen takaisinmaksuaste paranisi.

Kasvava paine keventää opiskelijavelkoja

Iso-Britannian hallitukseen kohdistuu kasvavaa poliittista ja yhteiskunnallista painetta opiskelijavelkojen keventämiseksi. Vaikka valtiovarainministeri Rachel Reeves on puolustanut nykyjärjestelmää ”reiluna ja kohtuullisena”, myös hänen omasta työväenpuolueestaan on kuulunut yhä kriittisempiä ääniä.

Reeves on viitannut siihen, että lainojen korkokuluja voidaan laskea epäsuorasti inflaation hidastuessa, koska korko on sidottu RPI-indeksiin. Tämä ei kuitenkaan vastaa vaatimuksiin rakenteellisesta muutoksesta, jossa itse korkokaava ja takaisinmaksun ehdot joutuisivat tarkasteluun.

Työväenpuolueen varapuheenjohtaja Lucy Powell on luonnehtinut Plan 2 -järjestelmää ”epäreiluksi” ja ”räikeäksi”. Myös Walesin työväenpuolueen johtaja Eluned Morgan on irtisanoutunut Englannin linjauksista: hän kertoi Walesin parlamentille, ettei Wales aio jäädyttää takaisinmaksun tulorajoja samalla tavoin kuin Englanti.

Tulorajojen jäädytys kiristää takaisinmaksua

Yksi kiistanalainen päätös on hallituksen ilmoitus jäädyttää Plan 2 -opiskelijalainojen takaisinmaksun tuloraja 29 385 puntaan kolmeksi vuodeksi huhtikuusta 2027 alkaen. Jäädytys tarkoittaa, että jos palkat nousevat inflaation tai talouskasvun myötä, yhä useampi työntekijä ylittää rajan ja joutuu maksamaan suuremman osuuden tuloistaan lainan lyhentämiseen.

Ilman jäädytystä raja nousisi ajan myötä esimerkiksi inflaation tahdissa, jolloin vain kasvavilla reaalituloilla varustetut valmistuneet alkaisivat maksaa enemmän. Tulorajan jäädytys on siten käytännössä veroluonteinen kiristys juuri niille, joilla on jo valmiiksi suuret opiskelijavelat ja jotka ovat vasta uransa alkuvaiheessa.

Liberaalidemokraatit vaativat koko järjestelmän uusimista

Liberaalidemokraatit ovat kuvanneet nykyistä opiskelijalainajärjestelmää ”järkyttäväksi” ja katsovat, että koko malli pitäisi miettiä uudelleen. Puolue on ollut historiallisesti vaikeassa asemassa, koska se oli mukana hallituksessa, joka alun perin hyväksyi Plan 2 -järjestelmän ja lukukausimaksujen voimakkaan korotuksen.

Liberaalidemokraattien mukaan ongelma ei ole vain korkotaso, vaan koko rahoituslogiikka, jossa korkeakoulutus nähdään pitkälti yksilön elinikäisen velan kautta eikä yhteiskunnallisena investointina. Tämä keskustelu muistuttaa monella tapaa myös Suomessa käytyä debattia koulutuksen rahoituksesta ja siitä, missä määrin kustannuksia voidaan siirtää opiskelijoiden kannettavaksi.

Laajempi keskustelu velasta ja koetusta epäoikeudenmukaisuudesta

Kemi Badenochin ulostulo heijastaa laajempaa ilmiötä, jossa nuoret ja nuoret aikuiset kokevat tulleensa ”huijatuiksi” tai ”ompeleiksi jätetyiksi” (”stitched up”), kuten hän itse ilmaisee. Opiskelijat ovat ottaneet lainaa oletuksessa, että korkeakoulutus johtaa vakaaseen tulotasoon ja hallittavaan velkataakkaan, mutta todellisuus on ollut monelle huomattavasti raskaampi.

Monet valmistuneet maksavat lainaa takaisin vuosikymmeniä ja näkevät velkasumman kasvavan korkojen vuoksi, vaikka kuukausittaiset maksut hoidetaan ajallaan. Tämä muistuttaa myös Suomessa aika ajoin käytävää keskustelua siitä, miten velka, epävarmat työmarkkinat ja sosiaaliturvan muutokset kasautuvat samoille ikäluokille. Esimerkiksi kotimaassa on puhuttu paljon siitä, miten julkisuuden henkilöt ja poliitikot kommentoivat yksilöiden vaikeita taloudellisia tilanteita, kuten Jethro Rostedtin pohdinnat Helena Koivun haastavasta elämäntilanteesta Twitch-lähetyksessä ovat osoittaneet.

Badenoch pyrkii asemoimaan konservatiivit puolueena, joka reagoi tähän sukupolvikokemukseen ja haluaa keventää opiskelijavelkojen taakkaa konkreettisen korkomuutoksen kautta. Vastapuolen mukaan kyse voi kuitenkin olla vain osaratkaisusta, joka ei poista järjestelmän perusongelmia, kuten korkeita lukukausimaksuja ja pitkää velka-aikaa.

Ei sisällä instagram post:eja