USA purkaa merisaarron Iranilta – korkein johtaja arvostelee Trumpin epätoivoista sopimusta
Yhdysvallat on lopettanut Irania koskevan merisaarron sen jälkeen, kun maat allekirjoittivat sopimuksen Lähi-idän sodan lopettamiseksi. Päätös merkitsee merkittävää käännettä alueen kriisissä ja Yhdysvaltojen Iran-politiikassa.
Merisaarto päättyy presidentin määräyksestä
Yhdysvaltain Keskusjohto (US Central Command) vahvisti X:ssä, että Iranin merisaarto on purettu presidentin määräyksestä. Ilmoituksen mukaan osa Yhdysvaltain sota-aluksista jää kuitenkin edelleen “yleiselle alueelle” seuraamaan tilannetta ja turvaamaan meriliikennettä.
Merisaarron päättyminen liittyy suoraan uuteen sopimukseen, jonka tavoitteena on lopettaa alueellinen sota ja avata kriittiset merireitit kansainväliselle kaupalle. Erityisen keskeinen on Persianlahden öljykuljetuksille elintärkeä Hormuzinsalmi, jonka sulkemisella Iran on aiemmin kiristänyt länsimaita.
Iranin korkein johtaja: Sopimus hyväksyttiin vastahakoisesti
Pian saarron purkamisen jälkeen Iranin korkein johtaja Mojtaba Khamenei kommentoi ensimmäistä kertaa sopimusta. Hän kertoi hyväksyneensä sopimuksen Yhdysvaltojen kanssa, vaikka hänen näkemyksensä oli ollut “erilainen” kuin neuvottelijoiden – ilman että hän tarkensi erimielisyyksien sisältöä.
Khamenein mukaan hän antoi sopimukselle luvan saatuaan presidentti Masoud Pezeshkianilta vakuutuksen, että tämä “suojelee Iranin kansan oikeuksia”. Samalla hän syytti Yhdysvaltain entistä presidenttiä Donald Trumpia siitä, että tämä oli “epätoivoissaan käyttänyt kaikenlaista painostusta” saadakseen sopimuksen aikaan.
Korkein johtaja painotti, että vaikka Teheranin ja Washingtonin välillä tullaan jatkossa käymään “kasvokkain tapahtuvia neuvotteluja”, tämä “ei merkitse vihollisen kannan hyväksymistä”. Näin hän pyrki rauhoittamaan Iranin sisäistä oppositiota, joka pelkää liiallista myönnytystä Yhdysvalloille.
Ensimmäinen julkinen reagointi vallanvaihdon jälkeen
Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Mojtaba Khamenei kommentoi julkisesti sopimusta. Hän ei ole esiintynyt julkisuudessa sen jälkeen, kun hän nousi virkaan maaliskuussa isänsä ja edeltäjänsä, ayatollah Ali Khamenein, surmanneen 28. helmikuuta tehdyn Yhdysvaltojen ja Israelin iskun jälkeen. Kyseinen hyökkäys Iranin alueelle laukaisi laajemman alueellisen sodan.
Trump odottaa tulitaukoa kaikilla rintamilla
Trump ei reagoinut suoraan Khamenein lausuntoihin, mutta kirjoitti Truth Social -palvelussa odottavansa tulitauon voimaantuloa “kaikilla rintamilla”. Tämä sisältää hänen mukaansa myös Israelin ja Iranin tukeman Hizbollahin välisen konfliktin Libanonissa.
Trump korosti, että Lähi-idän maiden on “pidettävä kiinni sitoumuksestaan mahdollistaa neuvottelujen jatkuminen”. Näin hän viittasi siihen, että alueellisten toimijoiden tulisi välttää toimia, jotka voisivat kaataa hauraan sopimuksen Iranin kanssa.
Sopimuksen 14 ydinkohtaa – Hormuzinsalmi ja jälleenrakennus keskiössä
Yhdysvaltojen ja Iranin sopimus perustuu 14 keskeiseen kohtaan. Niistä tärkeimpiä ovat:
- Hormuzinsalmen uudelleen avaaminen kansainväliselle merenkululle
- sitova vaatimus, että Iran ei koskaan saa hallintaansa ydinaseita
- sitoutuminen 300 miljardin dollarin (noin 227 miljardin punnan) rahastoon, joka on tarkoitettu Iranin “jälleenrakennukseen ja taloudelliseen kehitykseen”
Huomionarvoista on, että Yhdysvallat ei ole velvoitettu rahoittamaan tätä rahastoa. Varat on tarkoitus koota muista lähteistä, kuten alueellisista ja kansainvälisistä toimijoista. Sopimus sitoo molempia osapuolia neuvottelemaan lopullisen järjestelyn “enintään” 60 päivän määräajassa, jota voidaan jatkaa vain molemminpuolisella suostumuksella.
Allekirjoitus etänä – Sveitsin seremoniasta luovuttiin
Sopimuksen virallinen allekirjoitustilaisuus oli alun perin tarkoitus järjestää Sveitsissä perjantaina. Välittäjämaa Pakistan kertoi kuitenkin BBC:lle, että seremoniasta luovuttiin, koska sopimus oli jo allekirjoitettu etäyhteyksin.
Yhdysvaltain ja Iranin edustajien odotetaan silti matkustavan Sveitsiin jatkoneuvotteluja varten. Näissä käsitellään sopimuksen teknisiä yksityiskohtia ja aikatauluja, mukaan lukien valvontamekanismit ja mahdolliset seuraamukset ehtojen rikkomisesta.
Varapresidentti Vance: Iran ei saa rahaa ennen velvoitteiden täyttämistä
Valkoinen talo ilmoitti torstai-iltana, ettei Yhdysvaltain varapresidentti JD Vance lähde matkaan vielä samana yönä. Aiemmin Valkoisen talon tiedotustilaisuudessa Vance kertoi, että sopimus on jo astunut voimaan, mikä käynnisti 60 päivän jatkoneuvottelujakson.
Vancen mukaan hän matkustaa todennäköisesti Sveitsiin “teknisiin neuvotteluihin”, mutta tarkkaa ajankohtaa ei ole päätetty. Hän viittasi Iranin logistisiin ja turvallisuushaasteisiin toteamalla, että maasta “ei ole helppo poistua” ja että he “selvittävät parhaillaan, milloin matka on käytännössä mahdollinen”.
Vance puolusti sopimusta rajulta kritiikiltä korostamalla, että Iran ei saa rahaa eikä pakotteiden lievennyksiä ennen kuin se täyttää sopimuksessa määritellyt velvoitteensa. Sopimus, jota kutsutaan muistion (Memorandum of Understanding, MoU) muodossa tehdyn järjestelyn mukaan, vaatii Irania muun muassa tuhoamaan rikastetun uraanin varastonsa ja osoittamaan, ettei se rahoita alueellisia aseellisia proxy-ryhmiä.
Yhdysvalloissa kovaa vastustusta – republikaanit puhuvat virheestä
Trumpin päätös lopettaa sota Iranin kanssa ja solmia sopimus on herättänyt Yhdysvalloissa kovaa arvostelua, erityisesti republikaanien riveissä. Monia suututtaa ennen kaikkea Iranin jälleenrakennusrahasto, jota pidetään palkintona aggressiivisesta käytöksestä.
Republikaanisenaattori Bill Cassidy kutsui sopimusta “pahimmaksi ulkopoliittiseksi virheeksi vuosikymmeniin”. Hänen mukaansa Iranin ydinaseambitioita ei ole todellisuudessa rajoitettu, ja maa on oppinut, että Hormuzinsalmen uhkaaminen “toimii” tehokkaana painostuskeinona.
Israelin hallitus raivoissaan – Vance iskee takaisin
Varapresidentti Vance arvosteli torstaina myös Israelin pääministeri Benjamin Netanyahun hallituksen jäseniä, jotka ovat hyökänneet Iran-sopimusta vastaan. Vance kehotti heitä “heräämään todellisuuteen”.
“Jos olisin Israelin hallituksen jäsen, en ehkä hyökkäisi ainoaa jäljellä olevaa vahvaa liittolaistani vastaan koko maailmassa”, Vance sanoi toimittajille.
New York Timesille antamassaan haastattelussa Vance nimesi erityisesti Israelin kansallisen turvallisuuden ministerin Itamar Ben Gvirin ja valtiovarainministeri Bezalel Smotrichin sopimuksen kärkkäiksi kriitikoiksi. Hän kysyi heiltä retorisesti: “Mikä on teidän tarkka ehdotuksenne? Olette yhdeksän miljoonan asukkaan maa. Ette voi ampumalla ratkaista jokaista kansallisen turvallisuuden ongelmaanne.”
Netanyahu itse korosti torstaina Yhdysvaltojen kanssa ylläpidettävien läheisten suhteiden merkitystä ja muistutti, että Washington on seissyt “rinta rinnan” Israelin rinnalla sodassa Irania vastaan. Siitä huolimatta jännitteet sopimuksen ympärillä ovat kasvaneet.
Konflikti jatkuu Israelin ja Hizbollahin välillä
Vaikka Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sopimus on astunut voimaan, Israel ja Hizbollah ovat jatkaneet iskuja toisiaan vastaan. Torstaina Libanonissa tehdyissä iskuissa kerrottiin kuolleen kolme ihmistä.
Israel väittää, että sen konflikti Hizbollahin kanssa on erillinen sen sodasta Irania vastaan, eikä siksi kuulu suoraan Iran–USA-sopimuksen piiriin. Myös Hizbollah on torjunut sopimuksen ehdot ja kieltäytynyt sitoutumasta niihin.
Vance painotti toimittajille, että Israelin on kunnioitettava Iranin kanssa käynnistettyä rauhanprosessia, jota hän piti myös Israelin etuna. Hänen mukaansa iskut Libanonin pääkaupunki Beirutiin, joissa kuolee siviilejä, ovat “ei hyväksyttäviä”.
Laajempi konteksti: länsimaiden suhtautuminen lääketieteellisiin ja poliittisiin kokeiluihin
USA:n ja Iranin sopimus avaa uuden luvun Lähi-idän turvallisuuspolitiikassa, mutta samalla lännessä käydään kiivasta keskustelua myös sisäpolitiikasta ja erityisesti siitä, millaisia kokeiluja ja ohjelmia valtiot voivat kansalaisilleen tarjota tai pakottaa. Esimerkiksi Iso-Britanniassa on viime vuosina kiristetty linjaa herkkien lääketieteellisten hoitojen osalta. Taustalla on muun muassa Iso-Britannian päätös asettaa 11 vuoden ikäraja murrosikää estävien lääkkeiden Pathways-kokeelle, mikä on herättänyt laajaa keskustelua lasten ja nuorten suojelusta lääketieteellisissä kokeiluissa.
Samalla tavalla kuin lääketieteelliset kokeilut vaativat läpinäkyvyyttä, valvontaa ja selkeitä rajoja, myös suurvaltojen väliset sopimukset – kuten nyt solmittu Iran–USA-järjestely – edellyttävät tiukkaa seurantaa ja avoimuutta, jotta kansalaisten luottamus voidaan säilyttää.
Ei sisällä instagram post:eja
