Japanilaisfanien siivous MM-stadioneilla ihastuttaa – mutta kotona odottaa eri todellisuus

Japanilaiset jalkapallofanit ovat jo vuosien ajan keränneet kansainvälistä huomiota ja kiitosta siivoamalla katsomot suurten otteluiden jälkeen. Myös tämänkertaisissa jalkapallon MM-kisoissa kamerat ikuistivat fanit kiertämässä rivejä roskapussien kanssa ja keräämässä roskia siistiksi. Tällä kertaa kotimaassa reaktio ei kuitenkaan ole pelkkää ylistystä, vaan myös kasvavaa kritiikkiä.

Monien japanilaisten mielestä kuvissa näkyy räikeä kaksoisstandardi: miehet, jotka siivoavat tunnollisesti julkisissa tiloissa, mutta jättävät arjen kotityöt lähes kokonaan vaimojen harteille.

Viralisoitunut kuva paljasti arjen ristiriidan

Sosiaalinen media täyttyi kommenteista sen jälkeen, kun japanilainen käyttäjä julkaisi viraaliksi nousseen julisteen. Siinä rinnakkain näkyivät kaksi kuvaa samasta miehestä: ensimmäisessä hän kerää roskia MM-stadionin katsomossa, toisessa hän makaa kotisohvalla puhelin kädessä pyykkikorin vieressä, samalla kun hänen vaimonsa tiskaa.

Julisteen teksti oli tyly mutta selkeä: japanilaisten miesten pitäisi ”auttaa enemmän kotona”, sillä heidän kotitöihin käyttämänsä aika on maailman lyhyimpiä. Julkaisu keräsi nopeasti noin 60 000 tykkäystä X-alustalla, mikä kuvastaa aiheen laajaa vastakaikua.

Yksi kommentoija siteerasi amerikkalaiskirjailija PJ O’Rourkea: ”Kaikki haluavat pelastaa maailman, mutta kukaan ei halua auttaa äitiä tiskaamaan.” Toinen käyttäjä huomautti, että roskia keräävien fanien joukossa on varmasti mies, joka on jättänyt pienen lapsen kotiin vaimon hoidettavaksi päästäkseen katsomaan MM-ottelua.

Siisteys on osa kulttuuria – mutta kotona taakka jakautuu epätasaisesti

Siisteys, muiden huomioiminen ja omien jälkien siivoaminen julkisissa tiloissa ovat syvälle juurtuneita arvoja japanilaisessa kulttuurissa. MM-kisojen ja muiden kansainvälisten tapahtumien yhteydessä japanilaisfanien käytös on toistuvasti herättänyt ihailua ympäri maailmaa.

Kotona tilanne näyttää kuitenkin hyvin erilaiselta. Taloustöihin käytetyn ajan tilastot paljastavat jyrkän sukupuolijaon. OECD:n vuoden 2021 tietojen mukaan japanilaiset naiset käyttävät yli kolme tuntia päivässä palkattomaan työhön – yli viisi kertaa enemmän kuin miehet, jotka käyttävät kotitöihin keskimäärin vain 47 minuuttia.

Epätasapaino korostuu erityisesti nuorissa lapsiperheissä. Japanin hallituksen vuoden 2021 tutkimuksen mukaan kaksipalkkaisissa perheissä, joissa on alle 6-vuotiaita lapsia, naiset tekevät kotitöitä yli seitsemän tuntia päivässä, kun miesten panos jää alle kahden tunnin.

Sosiaalinen media kysyy: miksi siivota ulkomailla, muttei kotona?

Osa somekeskustelijoista on tarttunut myös toiseen ristiriitaan: miksi japanilaiset fanit keräävät roskat tunnollisesti ulkomaisilla stadioneilla, vaikka Japanissa suuret tapahtumat voivat jättää jälkeensä roskilla täytetyt kadut ja puistot?

Kriitikoiden mielestä julkisuuskuvan kiillottaminen ulkomailla ei riitä, jos arjen käytännöt kotimaassa ja kodeissa eivät muutu. Tämä keskustelu muistuttaa myös laajemmasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, jossa julkinen hyveellisyys ja yksityinen arki eivät aina kohtaa.

Samaan aikaan osa kommentoijista katsoo, että fanien siivousperinnettä ei pitäisi vähätellä vaan päinvastoin rohkaista. ”Mitä hävettävää siinä on?” kysyi eräs X-käyttäjä. ”On paljon parempi, että maailmalla uutisoidaan ’japanilaiset keräävät roskat’, kuin että otsikot kertoisivat ’japanilaiset roskaavat ulkomailla’.”

Japanilaisfanit esikuvana muille – tasa-arvokeskustelu jatkuu

Japanilaisten fanien toiminta on jo vaikuttanut muiden maiden kannattajiin. Sosiaalisessa mediassa levinneessä videossa portugalilaisfanit nähdään kiertämässä katsomoa suurten muovipussien kanssa ja keräämässä roskia samaan tapaan kuin japanilaiset. Monet käyttäjät ovatkin antaneet kunnian juuri japanilaisille tämän ”siivoustrendin” käynnistämisestä.

Samalla kun stadionien siisteys kerää kiitosta, keskustelu kotitöiden jakamisesta ja sukupuolten tasa-arvosta voimistuu Japanissa. Monet asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt painottavat, että julkinen vastuunkanto ja arjen kotityöt eivät saisi olla toisensa poissulkevia, vaan osa samaa vastuullisuuden ja kunnioituksen kulttuuria.

Myös Euroopassa on viime aikoina puhuttu poliittisesta vastuunkannosta ja avoimuudesta, esimerkiksi tilanteissa, joissa johtajat ovat valmiita eroamaan tai jopa julkaisemaan henkilökohtaisia taloustietojaan. Tähän liittyy myös keskustelu, jota suomalaismedioissa on käyty muun muassa jutussa poliitikkojen vastuunkannosta ja avoimuudesta verotietojen julkistamisessa. Yhteistä näille ilmiöille on vaatimus siitä, että teot ja puheet kohtaavat – niin politiikassa kuin kotien arjessa.

Japanissa käynnissä oleva keskustelu muistuttaa, että todellinen muutos tasa-arvoisempaan suuntaan edellyttää paitsi julkista esimerkillisyyttä, myös valmiutta jakaa vastuuta arkisista, usein näkymättömistä kotitöistä.

Ei sisällä instagram post:eja