Brexit jarrutti Britannian taloutta jopa 6 prosenttia – uusi tutkimus hyödyntää keskuspankin yritysdataa

Uuden taloustutkimuksen mukaan Ison-Britannian talous on menettänyt noin 6 prosenttia potentiaalisesta koosta Brexitin seurauksena. Arvio perustuu Englannin keskuspankin (Bank of England) laajaan yritysaineistoon, joka kattaa kymmenien tuhansien brittiyritysten päätöksiä, näkemyksiä ja tilinpäätöstietoja koko kymmenvuotisen Brexit-kauden ajalta.

Tutkimuksessa pyrittiin laskennallisesti rakentamaan vaihtoehtoinen kehityskulku siitä, miten Britannian talous olisi voinut kasvaa, jos maa ei olisi äänestänyt EU-eron puolesta vuonna 2016. Tätä skenaariota verrattiin toteutuneeseen kehitykseen, jolloin saatiin arvioitu 6 prosentin menetys.

Epävarmuus ja kaupan esteet kaksinkertaisena iskuna

Analyysin mukaan noin puolet Brexitin talousiskusta johtui välittömästä yllätyksestä ja pitkäkestoisesta epävarmuudesta, joka seurasi kansanäänestyksestä ja pitkittyneistä neuvotteluista. Epävarmuus jarrutti yritysten investointeja, rekrytointeja ja laajentumissuunnitelmia.

Loppuosa vaikutuksesta syntyi sen jälkeen, kun Britannia erosi EU:n tulliliitosta ja sisämarkkinoilta vuonna 2021. Tuolloin yritykset kohtasivat uusia kaupan esteitä, lisääntynyttä byrokratiaa, tullimuodollisuuksia ja sääntely-eroja, jotka vaikeuttivat vientiä ja tuontia Euroopan unioniin ja EU:sta.

Tutkimus korostaa, että vaikutus ei ollut äkillinen romahdus, vaan vähittäinen jarru, joka näkyi vuosittain hieman heikompana kasvuna verrattuna siihen, mitä olisi voitu saavuttaa ilman Brexit-häiriötä.

Tutkimuksen taustalla Bank of Englandin ainutlaatuinen yritysaineisto

Tutkimuksen keskiössä on Bank of Englandin niin sanottu Decision Maker Panel -aineisto, joka koostuu yritysjohdon vastauksista ja yritysten taloustiedoista. Paneeli perustettiin jo vuonna 2016 juuri siksi, että keskuspankki halusi tarkemman kuvan Brexitin vaikutuksista yrityksiin ja koko talouteen.

Aineistoa käytetään normaalisti rahapolitiikan valmistelussa, esimerkiksi korkopäätösten tukena. Nyt samaa dataa hyödynnettiin ensimmäistä kertaa näin laajassa analyysissä Brexitin kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Yritykset ovat vuosien varrella raportoineet muun muassa altistumisestaan eri Brexit-skenaarioille, koetuista vaikutuksista sekä muutoksista liikevaihdossa, investoinneissa ja tuottavuudessa.

Tutkimuksen ovat kirjoittaneet Stanfordin yliopiston brittiläinen professori Nick Bloom ja Englannin keskuspankin ekonomistit. Vaikka heillä oli pääsy keskuspankin laajaan aineistoon, artikkelissa korostetaan, että esitetyt näkemykset eivät virallisesti edusta Bank of Englandin kantaa.

Kasvu ennen Brexitiä oli vahvaa – ilman eroa Britannia olisi voinut pysyä paremmin USA:n vauhdissa

Professori Nick Bloomin mukaan Britannian talous kasvoi ennen Brexit-äänestystä ripeästi ja pysyi kohtuullisen hyvin Yhdysvaltojen perässä. Hänen mukaansa ilman Brexit-häiriötä Britannia olisi voinut ainakin osittain säilyttää asemansa läntisten talouksien kärjessä.

Bloom korostaa, että juuri keskuspankin yritysdata tarjoaa vahvan vahvistuksen näkemykselle: Brexitin vaikutus ei ole pelkkä abstrakti malli, vaan se näkyy suoraan yritysten päätöksissä, tilinpäätöksissä ja raportoimissa haasteissa. Tutkimuksen johtopäätös onkin selkeä: Brexitin talousvaikutus oli mittava, mutta se kertyi vähitellen koko vuosikymmenen aikana.

Laajemmat analyysit viittaavat jopa 8 prosentin menetykseen

Yritystason aineiston lisäksi tutkijat käyttivät viittä muuta, perinteisempää talousanalyysin menetelmää. Kun nämä eri mallit ja vertailut yhdistettiin, tuloksena oli keskimäärin noin 8 prosentin arvioitu menetys Britannian talouden koossa kymmenen vuoden ajanjaksolla.

Yritysdatan 6 prosentin arvio ja laajempien mallien 8 prosentin tulos ovat tutkijoiden mukaan linjassa keskenään: molemmat viittaavat siihen, että Brexit on jättänyt pysyvän loven Britannian kokonaistuotantoon ja potentiaaliseen kasvu-uraan.

Kritiikki: vaikea erottaa Brexitin vaikutusta muista kriiseistä

Kaikki ekonomistit eivät kuitenkaan ole yhtä mieltä tulosten tulkinnasta. Osa talouspolitiikan asiantuntijoista huomauttaa, että on erittäin hankalaa mallintaa, miten Britannian talous olisi kehittynyt ilman Brexit-äänestystä, etenkin aikana, jolloin maailmantalous on kohdannut poikkeuksellisen monta kriisiä.

Kriitikot muistuttavat muun muassa Yhdysvaltojen teknologia- ja sijoitussektorin poikkeuksellisesta menestyksestä sekä Euroopan energiakriisistä muutama vuosi sitten. Heidän mukaansa tällaiset tekijät voivat vääristää vertailua ja johtaa Brexitin vaikutuksen liioitteluun, jos niitä ei kyetä täysin erottamaan analyysissa.

Englannin keskuspankki puhuu seurauksista yhä avoimemmin

Viime kuukausina Englannin keskuspankin johto on puhunut Brexitin talousvaikutuksista aiempaa suoremmin. Pankin pääjohtaja Andrew Bailey totesi hiljattain toimittajille, että Brexit on heikentänyt talouden aktiivisuutta ja kasvua.

Baileyn mukaan, kun Britannia pienensi niitä markkinoita, joilla se käy kauppaa – erityisesti vientimarkkinoita – vaikutus talouskasvuun oli väistämättä negatiivinen. Hän viittasi myös tuottavuuden kehitykseen ja markkinoiden kokoon tekijöinä, jotka ovat kärsineet EU-erosta.

Toisaalta Bailey huomautti, että vaikka vaikutus rahoituspalveluihin on ollut kielteinen, se ei ole ollut niin dramaattinen kuin monet ennustivat ennen Brexitiä. Lontoon asema kansainvälisenä finanssikeskuksena on heikentynyt, mutta ei romahtanut.

Poliittinen keskustelu jatkuu – Britannia hakee uusia yhteistyömalleja EU:n kanssa

Brexitin talousvaikutusten arvio julkaistiin vain vähän ennen kansanäänestyksen 10-vuotismuistopäivää, mikä lisää sen poliittista painoarvoa. Arvioilla on merkitystä myös nykyiselle hallitukselle, joka pyrkii muokkaamaan Britannian ja EU:n välejä pragmaattisemmaksi ja talousmyönteisemmäksi.

Pääministeri Keir Starmer on ilmoittanut tapaavansa EU-johtajia huippukokouksessa heinäkuussa. Tavoitteena on sopia muun muassa elintarvike- ja maatalousviennistä, sähkökaupasta sekä päästökaupasta. Lisäksi odotetaan keskusteluja laajemmasta yhteistyöstä ja sääntelyjen yhteensovittamisesta, jotta kaupan kitkaa saataisiin vähennettyä ilman, että Britannia palaa EU:n jäseneksi.

Samalla, kun brittipolitiikka etsii uutta suuntaa, muualla Euroopassa käydään vastaavia keskusteluja talouden suunnasta ja kulttuurin merkityksestä. Esimerkiksi suomalaisessa musiikkikentässä on puhuttanut se, miten artistien terveystilanne ja kiertueiden jatkuvuus vaikuttavat koko alan talouteen – tästä on esimerkkinä tapaus, jossa räppäri Pyhimyksen sairausloma vaikutti Teflon Brothersin kiertueeseen mutta ei pysäyttänyt sitä kokonaan. Vaikka mittakaava on eri, molemmissa tapauksissa näkyy, miten yksittäiset päätökset ja shokit voivat muuttaa taloudellisia näkymiä yllättävän paljon.

BBC:n mukaan poliittisia puolueita on pyydetty kommentoimaan tuoretta tutkimusta ja sen johtopäätöksiä, mutta laajempi poliittinen reaktio on vielä muotoutumassa.

Ei sisällä instagram post:eja