Hallitus hyväksyi Metin pyynnön kieltää Al Quds -marssi Lontoossa
Iso-Britannian hallitus on hyväksynyt Lontoon Metropolitan Policen eli Metin virallisen pyynnön kieltää sunnuntaille suunniteltu Al Quds -marssi. Päätös merkitsee harvinaista ja poikkeuksellisen kovaa rajoitusta kokoontumisvapauteen, sillä mielenosoitusten täyskieltoa ei ole käytetty maassa yli kymmeneen vuoteen.
Sisäministeri: kielto estääkseen vakavat järjestyshäiriöt
Sisäministeri Shabana Mahmood perusteli päätöstä sillä, että kiellon tavoitteena on estää vakavat yleiseen järjestykseen kohdistuvat häiriöt vuosittaisessa Al Quds -marssissa. Tapahtumaa on perinteisesti pidetty selkeästi Iran-myönteisenä, vaikka järjestäjät itse korostavat sen olevan ennen kaikkea Palestiinaa tukevaksi tarkoitettu mielenilmaus.
Mahmoodin mukaan marssin sijaan voidaan järjestää paikallaan pysyvä mielenosoitus, mutta vain tiukkojen ehtojen ja rajoitusten alaisena. Näin poliisi voi valvoa tapahtumaa tarkemmin ja puuttua nopeasti mahdollisiin ylilyönteihin.
Lausunnossaan sisäministeri totesi olevansa tyytyväinen siihen, että kiellolla voidaan estää vakavan järjestyshäiriön riski: mielenosoituksen laajuus, useat samanaikaiset vastamielenosoitukset sekä kiristynyt tilanne Lähi-idässä muodostavat yhdessä poikkeuksellisen vaarallisen yhdistelmän.
Metropolitan Police: korkea kynnys marssin kieltämiselle
Metin julkisen järjestyksen valvonnasta vastaava apulaispoliisipäällikkö Ade Adelekan korosti, että marssin kieltäminen on äärimmäinen ja harvinainen toimenpide. Hänen mukaansa päätöstä ei tehty kevyin perustein, vaan perusteellisen riskianalyysin pohjalta.
Kielto koskee sekä Al Quds -marssia että kaikkia siihen liittyviä vastamielenosoitusmarssseja. Se astuu voimaan keskiviikkona kello 16.00 ja on voimassa yhden kuukauden ajan. Poliisin mukaan Al Quds -marssi on erityisen kiistanalainen, koska sen juuret ovat Iranissa ja Lontoon tapahtumaa järjestää Islamic Human Rights Commission, jonka katsotaan tukevan Iranin hallintoa.
Adelekan muistutti, että poliisi on viime vuosina kyennyt valvomaan satoja mielenosoituksia eri poliittisista leireistä, mukaan lukien 32 suurta Palestiinaa tukevaa mielenosoitusta sekä lukuisia Iranin hallintoa tukevia ja vastustavia tapahtumia. Hänen mukaansa juuri tämä marssi nostaa esiin kuitenkin poikkeuksellisia riskejä ja haasteita.
Kasvaneet jännitteet ja aiemmat rikosepäilyt taustalla
Poliisin arvion mukaan yksi merkittävä tekijä on odotettavissa oleva suuri osallistujamäärä sekä mielenosoittajien ja vastamielenosoittajien välinen jyrkkä vastakkainasettelu. Tilannetta kärjistää entisestään Lähi-idän epävakaa tilanne, jossa Iranin hallinto on hyökännyt Britannian liittolaisia ja sotilastukikohtia vastaan ulkomailla.
Adelekan muistutti myös, että aiempina vuosina Al Quds -marssit ovat johtaneet pidätyksiin. Niissä on poliisin mukaan ollut tapauksia, joissa on epäilty terroristijärjestöjen tukemista sekä antisemitistisiä viharikoksia. Tämän vuoden kieltopäätöksen hän kuitenkin painotti perustuvan nimenomaan tämänhetkiseen riskianalyysiin – ei poliittiseen sisältöön.
Poliisi korosti, ettei se ”valvo makua tai soveliaisuutta” eikä ota kantaa poliittisiin mielipiteisiin, vaan sen tehtävä on minimoida väkivallan ja järjestyshäiriöiden riski.
Järjestäjät: surullinen päivä sananvapaudelle
Al Quds -marssia järjestävä Islamic Human Rights Commission kuvailee tapahtumaa kansainväliseksi mielenosoitukseksi palestiinalaisten ja kaikkien sorrettujen puolesta. Järjestön edustaja Faisal Bodi kommentoi ennen kiellon virallistamista BBC Radio 4:n The World Tonight -ohjelmassa, että mahdollinen kielto olisi ”surullinen päivä sananvapaudelle, kokoontumisvapaudelle ja kansalaisten oikeudelle protestoida heille tärkeistä asioista”.
Bodin mukaan mielenosoitus on järjestetty viimeisten noin 40 vuoden aikana pääosin rauhallisesti. Hänen näkemyksensä mukaan marssin kieltäminen olisi vakava ennakkotapaus, joka kaventaa demokraattista liikkumatilaa ja lisää pelkoa poliittisten näkemysten ilmaisemisesta.
Hallitus ja asiantuntijat jakautuneita, taustalla 7.10.2023 tapahtumat
Hallitus on saanut taustatukea päätökselleen muun muassa entiseltä poliittisen väkivallan ja häiriöiden riippumattomalta neuvonantajalta, Lord Walneyltä. Hänen mukaansa Metin pyyntö marssin kieltämisestä oli tässä tilanteessa ”oikea ratkaisu”.
Al Quds -marssin kieltämistä vaaditaan lähes joka vuosi, mutta vaatimukset ovat voimistuneet sen jälkeen, kun Hamasin johtama hyökkäys Israeliin 7. lokakuuta 2023 kärjisti Lähi-idän konfliktia ja lisäsi jännitteitä myös Euroopassa. Tapahtumien jälkeen sekä Israelia että Palestiinaa koskevat mielenosoitukset ovat herättäneet enemmän vastareaktioita, ja poliisille on kohdistunut lisääntyviä paineita puuttua tiukemmin mahdollisiin ylilyönteihin.
Vapaus protestoida vs. turvallisuus – sama keskustelu myös urheilussa
Päätös Al Quds -marssin kieltämisestä nostaa esiin laajemman kysymyksen siitä, missä kulkee raja sanan- ja kokoontumisvapauden sekä turvallisuusriskien välillä. Viranomaisten mukaan päätös perustuu puhtaasti turvallisuusarvioon, mutta kriitikot pelkäävät, että tiukentuva linja normalisoi poliittisen ilmaisun rajoittamista.
Samanlaista jännitettä nähdään myös urheilun puolella. Suomessa esimerkiksi Mika Poutala on puolustanut Veli-Matti Savinaista Pride-kohussa ja korostanut, ettei urheilijoita saa painostaa ideologisiin kampanjoihin. Molemmissa tapauksissa taustalla on sama peruskysymys: missä määrin yksilöitä ja ryhmiä voidaan – tai tulee – ohjailla ja rajoittaa, kun kyse on poliittisista tai ideologisista kannanotoista julkisessa tilassa.
Ei sisällä instagram post:eja
