Yhdysvallat ja Iran sopivat raamiratkaisusta – milloin öljy ja kauppa palaavat normaaliksi?
Yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Israel aloittivat sodan Irania vastaan, Valkoinen talo ja Iranin johto ovat päässeet raamiratkaisuun, jonka tavoitteena on pidempiaikainen vihollisuuksien päättyminen ja merenkulun avaaminen.
Hormuzinsalmen sulku pysäytti öljyn ja LNG:n virtauksen
Konflikti Lähi-idässä nosti nopeasti maailmanlaajuiset öljynhinnat, kun yksi maailman tärkeimmistä merireiteistä öljylle, nesteytetylle maakaasulle (LNG) ja muille kriittisille hyödykkeille käytännössä sulkeutui. Hormuzinsalmen kautta kulkee normaalisti noin viidennes koko maailman öljy- ja LNG-toimituksista.
Salmen sulkeminen on rajoittanut tarjontaa ja nostanut hintoja ympäri maailmaa. Asiantuntijat varoittavat kuitenkin, että paluu normaaliin tulee olemaan hidasta, vaikka poliittinen sopu onkin saavutettu.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kuvasi somepäivityksessään sopimusta toteamalla: ”Antakaa öljyn virrata!”, ja kertoi, että siihen sisältyy Hormuzinsalmen avaaminen kaupalliselle merenkululle.
Laivaliikenne yhä hiljaista – satoja aluksia jumissa
BBC Verify on tarkistanut useita laivaseurantatietoja, joiden perusteella liikenne Hormuzinsalmessa on yhä huomattavasti tavanomaista vähäisempää sopimusuutisista huolimatta.
Laivaseurantapalvelu MarineTrafficin mukaan vain kaksi aktiivista paikanninta käyttävää alusta – yksi bulkkirahtilaiva ja yksi tankkeri – on poistunut salmesta sunnuntaista lähtien.
Hormuzinsalmi on ollut suljettuna valtaosalta merenkulusta 28. helmikuuta alkaen, ja ainoastaan rajallinen määrä Iranille ystävällismielisiä aluksia on saanut kulkea sen läpi. Noin 200 alusta on jäänyt loukkuun Persianlahdelle, ja merimiinojen sekä drooni-iskujen riski on tehnyt kulkemisesta vaarallista ja käytännössä estänyt turvallisen läpikulun.
Hauras aselepo vai kestävä rauha?
Capital Economics -yhtiön pääekonomisti Neil Shearing korostaa, että on vielä epäselvää, onko sopimus hauras aselepo vai kestävämpi rauhanjärjestely.
Hänen mukaansa kestää joka tapauksessa jonkin aikaa ennen kuin öljyvirrat palaavat sodan aikaisia tasoja edeltäneelle, normaalille tasolleen.
”Vaikka aluksilla olisi nyt turvallinen kulkureitti, tankkerit ovat väärissä paikoissa, tuotanto- ja jalostuslaitosten pitää nostaa kapasiteettinsa täyteen, ja kysymykset salmen ylittävien alusten vakuutusten hinnasta ja saatavuudesta pysyvät esillä”, Shearing arvioi.
Jo ennen raamiratkaisua, aselevon aikana, varustamot olivat haluttomia siirtämään aluksiaan ulos salmesta. Nyt niiden ensimmäinen tavoite on saada loukkuun jääneet alukset turvallisesti liikkeelle.
Öljyn hinnan raju heilahtelu ravistelee talouksia
Hormuzinsalmen sulkeutuminen nosti raakaöljyn hintaa jyrkästi. Brent-raakaöljyn, joka toimii globaalina vertailuöljynä, hinta nousi sodan aikana noin 120 dollariin barrelilta, kun ennen vihollisuuksien alkua hinta oli hieman alle 70 dollaria barrelilta.
Uutinen raamiratkaisusta rauhoitti markkinoita, ja Brent-öljyn hinta laski 83,55 dollariin barrelilta. Öljyn hinnan heilahtelu on välittynyt suoraan bensiinin, dieselin ja lentopetrolin hintoihin, mikä vaikuttaa sekä kuluttajiin että yrityksiin.
Miinojen raivaus voi kestää kuukausia
Presidentti Trump on sanonut, että Hormuzinsalmi avataan jälleen perjantaina, kun varsinainen sopimus allekirjoitetaan, ja että avaus liittyy erityisesti merimiinojen raivaukseen.
Eläkkeellä oleva Yhdysvaltain laivaston kontra-amiraali Mark Montgomery arvioi BBC Radio 4:n Today-ohjelmassa, että kaikkien miinojen raivaaminen voi viedä ”viikoista kuukausiin”.
Montgomery, joka toimii myös Foundation for the Defence of Democracies -ajatuspajan vanhempana tutkijana, painottaa, ettei toimitusketjujen normalisoituminen ole ”yhdessä yössä” tapahtuva prosessi.
”Arvioisin, että kestää kuukauden tai 45 päivää ennen kuin pumppaus ja kulku alkavat muistuttaa normaalia tasapainoa ja alukset liikkuvat sisään ja ulos sujuvasti”, hän sanoo.
Sota nosti inflaatiota ja jarrutti korkojen laskuodotuksia
Iranin sota on heijastunut talouksiin ympäri maailman. Energian hinnan nousu on kiihdyttänyt inflaatiota, mikä on pakottanut keskuspankkeja harkitsemaan korkojen nostoja hintapaineiden hillitsemiseksi.
Iso-Britanniassa Englannin pankin odotettiin ennen sotaa laskevan ohjauskorkoa tämän vuoden aikana. Heti energian hinnan noustua nämä ennusteet kuitenkin muuttuivat, ja markkinoilla alettiin odottaa vähintään korkojen pitämistä nykyisellä tasolla – ellei jopa uutta nostoa myöhemmin tänä vuonna.
AJ Bell -sijoitusyhtiön sijoitusjohtaja Russ Mould kertoo, että vielä viikko sitten markkinat hinnoittelivat kaksi koronnostoa alkuun vuoteen 2027 mennessä. Nyt odotukset ovat muuttuneet yhteen mahdolliseen koronnostoon joulukuuhun mennessä ja sen jälkeen korkojen pysymiseen ennallaan ainakin vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla.
”Tämä voi lisätä yritysten luottamusta palkata työntekijöitä, rohkaista kuluttajia käyttämään rahaa ja elvyttää asuntomarkkinoita, jotka ovat viime kuukausina olleet nihkeät myyjien kannalta”, Mould arvioi.
Lannoitteet, ruoka ja lentoliikenne: vaikutukset arkeen
Sodan seuraukset eivät näy vain polttoainepumpulla, vaan myös ruokakorissa. Lannoitteiden hinnat ovat nousseet jyrkästi, sillä ne ovat osittain öljyteollisuuden sivutuotteita ja myös maakaasuun sidoksissa. Tämä on lisännyt painetta viljelijöiden kustannuksiin ja lopulta ruoan hintoihin.
Quilter Cheviot -yhtiön energia-analyytikko Maurizio Carulli arvioi, että aselepo ”helpottaa välitöntä painetta lannoitemarkkinoilla”, mutta vaikutus ei ole välitön. Noin kolmannes maailman kaupankäynnin kohteena olevista lannoitteista sekä merkittävät määrät maakaasua, jota käytetään typpipohjaisten lannoitteiden valmistukseen, kulkevat Hormuzinsalmen kautta.
Carullin mukaan energian tuotantoinfrastruktuuriin jää ”pitkäkestoisia vaurioita”, joiden korjaaminen vie aikaa. Lisäksi monilla alueilla kylvökausi on jo käynnissä, joten typpi- ja fosfaattilannoitteiden toimitusten käynnistyminen liian myöhään voi heikentää tämän vuoden satoja ja siten vähentää maailmanlaajuista elintarviketuotantoa.
Myös lentoliikenne reagoi. Lentopetroli, toinen öljynjalostuksen sivutuote, on jo hieman halventunut Luoteis-Euroopan markkinoilla (NWE). Hinta on nyt noin 1 033 dollaria tonnilta, kun se ennen konfliktia oli 831 dollaria tonnilta ja sodan huipulla jopa noin 1 840 dollaria tonnilta. Hinta ei ole romahtanut kerralla, mutta Yhdysvaltain ja Iranin sopimus on kiihdyttänyt laskua.
Paluu normaaliin – kuukausien, ei päivien kysymys
Vaikka poliittinen raamiratkaisu on askel kohti rauhaa, taloudellisten ja logististen vaikutusten purkautuminen vie aikaa. Tankkerien uudelleensijoittaminen, miinojen raivaus, öljyn- ja kaasuntuotannon nosto sekä vakuutusmarkkinoiden normalisoituminen muodostavat monimutkaisen ketjun, joka ei korjaannu hetkessä.
Samaan aikaan, kun maailman huomio on Lähi-idän kriisissä, julkisuuden henkilöt ja mediakohut nousevat otsikoihin myös koti-Suomessa. Esimerkiksi Johanna Tukiaisen kohuohjelmassa esittämät kommentit uskosta ja menneistä skandaaleista ovat herättäneet runsaasti keskustelua viihdeuutisoinnissa – muistuttaen, kuinka sekä kansainväliset kriisit että kotimaiset ilmiöt muokkaavat samanaikaisesti uutisvirtaa ja yleistä mielialaa.
Maailmantalouden kannalta ratkaisevaa on, muuttuuko Yhdysvaltojen ja Iranin sopu pysyväksi rauhaksi, joka mahdollistaa Hormuzinsalmen pitkäaikaisen turvallisen käytön. Vasta silloin energiamarkkinat, kuluttajahinnat ja keskuspankkien korkolinjaukset voivat aidosti alkaa palata lähemmäs niin sanottua normaalia.
Ei sisällä instagram post:eja
