Pääministeri Starmer varoittaa: Iranin sodan nopea loppu on vaarallista itsepetosta
Iso-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer on varoittanut hallitustaan ja kansalaisia luottamasta ”valheelliseen turvallisuuden tunteeseen”, että Iranin sota ratkeaisi nopeasti. Hänen mukaansa hallituksen on suunniteltava toimensa siltä pohjalta, että konflikti voi jatkua pitkään ja aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja turvallisuuspoliittisia seurauksia.
”Tämä ei ole meidän sotamme” – mutta vaikutukset tuntuvat Britanniassa
Parlamentin vaikutusvaltaiselle Liaison-valiokunnalle puhuessaan Starmer korosti, että Iranin ja sen vastustajien välinen sota ei ole suoraan Britannian sota.
”Tämä ei ole meidän sotamme, emmekä anna itseämme vetää siihen mukaan”, Starmer sanoi. Samalla hän kuitenkin muistutti, että kaikelle mahdolliselle Ison-Britannian osallistumiselle on oltava selkeä, kansainväliseen oikeuteen perustuva laillinen peruste ja huolellisesti mietitty suunnitelma.
Starmer selitti, että juuri laillisen perustan ja strategisen harkinnan puutteen vuoksi Britannia ei osallistunut virallisesti Yhdysvaltojen johtamiin iskuihin Irania vastaan. Maa kuitenkin salli Yhdysvaltojen käyttää Britannian sotilastukikohtia iranilaiseen ohjusinfrastruktuuriin kohdistuneissa iskuissa.
Yhdysvallat ja Iran neuvottelevat – epävarmuus jatkuu
Pääministerin lausunnot tulivat pian sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi toimittajille, että Yhdysvaltojen ja Iranin väliset keskustelut ovat olleet ”erittäin vahvoja” ja että on ”hyvin vakava mahdollisuus sopimukseen”, joka voisi lopettaa vihollisuudet.
Trumpin kommenttien seurauksena öljyn hinta, jota konflikti oli jo nostanut, lähti laskuun. Pian tämän jälkeen Iranin ulkoministeriö kuitenkin kiisti, että varsinaisia neuvotteluja olisi käynnissä, mikä lisäsi epävarmuutta markkinoilla ja kansainvälisessä politiikassa.
Starmer sanoi valiokunnalle tervehtivänsä neuvotteluja myönteisesti ja totesi, että Britannialla oli tieto käynnissä olevista keskusteluista.
”Välitön prioriteetti on nopea poliittinen ratkaisu konfliktiin ja neuvoteltu sopimus, joka asettaa Iranille tiukat ehdot, erityisesti sen ydinaseohjelman osalta”, Starmer painotti.
Samalla hän kuitenkin varoitti, ettei ole mitään varmuutta, että neuvottelut tuottaisivat nopeita tuloksia, ja että hallituksen on siksi valmistauduttava pitkittyneeseen kriisiin.
Hormuzinsalmen sulku nosti energiahintoja – Britannia etsii keinoja tukea kotitalouksia
Iran on vastannut Israelin ja Yhdysvaltojen ohjusiskuihin käytännössä sulkemalla yhden maailman tärkeimmistä öljynkuljetusreiteistä, Hormuzinsalmen. Tämä on kiristänyt globaaleja energiamarkkinoita ja nostanut öljyn ja kaasun hintoja.
Hormuzinsalmen strateginen merkitys näkyy nyt selvästi myös Euroopassa. Kysymys siitä, kiristääkö Iranin sodan aiheuttama energiakriisi maailman energiajärjestelmiä ja kestääkö erityisesti Kiinan energiainfrastruktuuri paineen, heijastuu suoraan myös Britannian ja EU:n talousnäkymiin.
Starmer kertoi hallituksen arvioivan parhaillaan, millaista tukea voidaan tarjota brittiläisille kotitalouksille, kun nykyinen energiahintakatto päättyy kesäkuussa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös syyskuuhun, jolloin lämmityskauden alkaessa energian kulutus yleensä kasvaa.
Hän ilmoitti kutsuneensa koolle hätäisen Cobra-kokouksen, johon osallistuvat keskeiset ministerit sekä Englannin keskuspankin pääjohtaja. Kokouksen tavoitteena on arvioida Iranin sodan ja Hormuzinsalmen tilanteen taloudellista vaikutusta Britannialle.
Valtiovarainministeri Rachel Reevesin on määrä antaa tiistaina parlamentille yksityiskohtainen lausunto Cobra-kokouksen johtopäätöksistä ja mahdollisista uusista tukitoimista.
Kohdennettua tukea vai laajamittaisia tukipaketteja?
Starmer vihjasi, että hallitus saattaa suosia kohdennettuja tukitoimia aiempaa laajojen tukipakettien sijaan. Hän muistutti, kuinka kallista oli edellinen tukikierros, kun konservatiivihallitus joutui puuttumaan energiahintoihin Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
”Olen erittäin tietoinen siitä, kuinka paljon se viimeksi maksoi, ja olen erittäin tietoinen julkisen talouden tilasta”, Starmer sanoi viitaten konservatiivihallituksen aikaisiin energiatuen massiivisiin kustannuksiin.
Hallituksen elinkustannusneuvonantaja Richard Walker vetosi viikonloppuna hallitukseen, että se puuttuisi tilanteeseen asettamalla väliaikaisen voittokaton energiayhtiöille ja polttoainejakelijoille, jotta nämä eivät voisi käyttää kriisiä hyväkseen ja kasvattaa voittojaan kuluttajien kustannuksella.
Starmer vahvisti, että hallitus tarkastelee keinoja puuttua ”ahnehtimiseen” ja markkinoiden väärinkäyttöön.
”Selvitämme, mitä lisävaltuuksia voisimme antaa kilpailuviranomainen CMA:lle (Competition and Markets Authority). Mielestäni tällä alueella ei ole riittävästi sääntelyä”, pääministeri totesi.
Poliittiset jakolinjat energiapolitiikassa
Iranin sodan vauhdittama energiakriisi on kärjistänyt erimielisyyksiä Britannian puolueiden välillä energiapolitiikan suunnasta.
Konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch on vaatinut hallitusta lisäämään kotimaista fossiilituotantoa ja keventämään verotusta. Hänen mukaansa hallituksen pitäisi ”porata Pohjanmerellä, leikata hiiliveroja ja perua polttoaineveron korotus”.
Vihreän puolueen (Englanti ja Wales) johtaja Zack Polanski on esittänyt täysin toisenlaisen linjan. Hän vaatii tiukempaa ylivoittoveroa öljy- ja kaasuyhtiöille, varallisuustulojen verottamista samalla tasolla kuin palkkatuloja sekä voimakasta panostusta uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen, jotta tulevien energiasokkien vaikutuksia voitaisiin lieventää.
Britannian rooli konfliktissa ja kysymys laillisesta perustasta
Kysyttäessä Ison-Britannian mahdollisesta sotilaallisesta roolista Iranin konfliktissa, Starmer oli johdonmukainen:
”Kaikelle osallistumiselle on oltava laillinen perusta ja toteuttamiskelpoinen, huolellisesti läpimietitty suunnitelma”, hän sanoi.
Hän korosti, että juuri tästä syystä Britannia pysyi poissa virallisista iskuista, vaikka se antoikin Yhdysvalloille luvan käyttää brittiläisiä tukikohtia.
Yhdysvaltain presidentti on toistuvasti arvostellut Starmeria siitä, ettei tämä sallinut USA:n käyttää Britannian tukikohtia alkuvaiheen iskuihin. Starmer puolestaan painotti, että hänen vastuullaan on ennen kaikkea Britannian kansallinen etu, kansainvälisen oikeuden noudattaminen ja konfliktin laajenemisen ehkäisy.
Puolustusvalmius ja HMS Dragonin viivästynyt lähtö
Valiokuntakuulemisessa jännittynein hetki koettiin, kun kansanedustajat kyseenalaistivat Britannian puolustusvalmiuden. Useat kansanedustajat olivat huolissaan siitä, kuinka kauan kesti lähettää HMS Dragon -hävittäjä itäiselle Välimerelle.
Työväenpuolueen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Tan Dhesi kuvaili Britannian vastausta ”nöyryyttäväksi”. Myös viivästykset puolustuksen investointisuunnitelman julkaisemisessa herättivät arvostelua.
Konservatiivikansanedustaja Sir Bernard Jenkin syytti hallitusta ”sotaa välttelevästä ajattelutavasta” ja totesi, että investointisuunnitelman puuttuminen ”jarruttaa kaikkea” ja ”haisee valtavalta itsetyytyväisyydeltä”.
Starmer vastasi tiukasti, että tilanne johtuu ennen kaikkea edellisen konservatiivihallituksen vuosien alibudjetoinnista. Hän viittasi entisen puolustusministeri Sir Ben Wallacen kommentteihin, joiden mukaan Britannian asevoimat oli ”ontoksi syöty” vuosien leikkausten seurauksena.
Pääministerin mukaan puolustuksen investointisuunnitelma on nyt hänen pöydällään ja ”viimeisteltävänä”. Viivästyksestä on raportoitu johtuvan kiistasta valtiovarainministeriön ja pääministerin kanslian välillä rahoituksesta.
EU:n turvallisuusaloitteet ja Britannian asema
Starmerilta kysyttiin myös Ison-Britannian mahdollisesta suuremmasta roolista EU:n 150 miljardin euron arvoisessa puolustuslainajärjestelyssä, Security Action for Europe (Safe) -kumppanuudessa.
Hän ilmaisi pettymyksensä siitä, ettei Britannia ollut mukana järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa, ja kertoi aiheen nousevan esille tulevissa neuvotteluissa Brysselissä. Iranin sodan luoma jännite Lähi-idässä ja vaikutus Euroopan turvallisuuteen lisäävät painetta löytää yhtenäisempi eurooppalainen linja puolustusinvestointeihin.
Diego Garcian ohjusuhka ja HMS Dragonin saapuminen
Samaan aikaan, kun pääministeri vastasi kysymyksiin valiokunnassa, puolustusministeri John Healey antoi parlamentille tilannepäivityksen Lähi-idän kriisistä.
Healeyn mukaan kaksi iranilaista ohjusta laukaistiin perjantaina kohti yhteistä Britannian ja Yhdysvaltojen sotilastukikohtaa Diego Garcialla Intian valtamerellä. ”Toinen ohjus jäi matkalle ja toinen ammuttiin alas ennen tavoitettaan. Kumpikaan ei päässyt lähelle Diego Garciaa, eikä Britannian tarvinnut ryhtyä toimiin. Tukikohdassa jatketaan normaaleja operaatioita”, Healey kertoi.
Hän vahvisti myös, että HMS Dragon on saapunut itäiselle Välimerelle ja aloittaa samana iltana operatiivisen integroitumisen Kyproksen puolustukseen liittolaisten rinnalla. Tämä on osa laajempaa pyrkimystä vahvistaa Naton ja liittoutuneiden läsnäoloa alueella, jos Iranin konflikti laajenee.
Iranin sodan ympärille kietoutuva turvallisuus- ja energiakriisi näyttää siten jatkuvan – ja juuri siksi Starmer varoittaa luottamasta toiveeseen nopeasta ratkaisusta. Britannia joutuu tasapainoilemaan sotilaallisen pidättyväisyyden, kansainvälisen vastuun, energiamarkkinoiden myllerryksen ja kotitalouksien ostovoiman turvaamisen välillä.
Ei sisällä instagram post:eja
