Iranilaiset pelkäävät Karajin siltaan kohdistuneen USA-iskun jälkeen: mitä tapahtuu seuraavaksi?
Iranissa kasvaa pelko ja epävarmuus sen jälkeen, kun Yhdysvallat iski Karajin kaupungissa rakenteilla olleeseen siltaan ja presidentti Donald Trump uhkasi uusia iskuja Iranin siltoihin ja sähkövoimaloihin. Monet iranilaiset pelkäävät, että maa on ajautumassa kohti laajempaa tuhoa – eivätkä he näe, kuka tai mikä voisi pysäyttää kehityksen.
Trumpin uhkaukset: sillat ja sähköverkko tähtäimessä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti, että Iranin siltoihin ja sähköntuotantolaitoksiin kohdistetaan iskuja, ellei Iranin johto hyväksy hänen ehtojaan sodan lopettamiseksi. Viestissään Truth Social -alustalla Trump korosti Yhdysvaltain armeijan ylivoimaa ja vihjasi, että Iranissa on vasta aloitettu tuhoamistyö.
Trumpin mukaan Iranin ”uuden hallinnon johdon” on toimittava nopeasti, jos se haluaa välttää laajamittaiset iskut maan kriittistä infrastruktuuria vastaan. Tämä retoriikka on herättänyt laajaa pelkoa siitä, että siviilien arkea suoraan koskevat kohteet – kuten sillat, tiet ja sähköverkko – voisivat olla seuraavina tulilinjalla.
Karajin silta-isku: kahdesti pommitettu, useita kuolleita ja kymmeniä loukkaantuneita
Iranilaismedioiden mukaan kahdeksan ihmistä kuoli ja lähes sata loukkaantui, kun rakenteilla ollut B1-riippusilta Karajin kaupungissa, Teheranin länsipuolella, pommitettiin torstaina. Silta oli vielä keskeneräinen, mutta sen ympäristö oli suosittu ajanviettopaikka.
Iskun aikaan monet iranilaiset olivat piknikillä sillan läheisyydessä Nowruz-uudenvuoden juhlakauden 13. lomapäivänä. Yhdysvaltalaiset hävittäjät iskivät kohteeseen kahdesti, mikä lisäsi uhreja ja tuhoa. Paikallisten mukaan silta olisi valmistuessaan helpottanut ruuhkia Karajissa, mutta nyt se on käytännössä tuhottu.
Iranin ulkoministeri: ”Siviilikohteiden pommittaminen ei murra iranilaisten tahtoa”
Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi vastasi Trumpin uhkauksiin ja Karajin iskuun jyrkästi viesteissään X-alustalla. Hänen mukaansa keskeneräisten siltojen ja muiden siviilirakenteiden pommittaminen ei saa iranilaisia antautumaan, vaan osoittaa ennemmin vastapuolen epätoivoa.
Araghchi kuvasi iskua Karajin siltaan todisteeksi ”sekasorrossa olevan vihollisen tappiosta ja moraalisesta romahduksesta” ja sanoi, että Yhdysvaltojen maineelle aiheutunutta vahinkoa on mahdoton korjata. Hän kommentoi myös Trumpin aiempaa lupausta pommittaa Iran ”takaisin kivikaudelle” ja kysyi, haluaako presidentti todella ”kääntää kellon aikaan, jolloin Lähi-idässä ei pumpattu öljyä tai kaasua”.
Internet-pimeys vaikeuttaa yhteydenpitoa – Starlinkistä kalliit ja riskialttiit elämänlangat
Iranissa on ollut käynnissä laaja internet-pimennys jo 35 päivän ajan, mikä tekee yhteydenpidosta maan ulkopuolelle hyvin vaikeaa. Viranomaiset ovat rajoittaneet yhteyksiä estääkseen tiedonkulun ja hallitakseen sisäistä vastarintaa.
Osa ihmisistä on kuitenkin onnistunut saamaan yhteyden maailmaan satelliittijärjestelmien, kuten Starlinkin, sekä muiden kiertoteiden avulla. Tämä on kuitenkin kallista ja erittäin riskialtista: pelkkä Starlink-laitteiston hallussapito tai käyttäminen voi johtaa jopa kahden vuoden vankeustuomioon.
Niiden harvojen iranilaisten, jotka pystyivät kertomaan kokemuksistaan BBC Persianille, kerrotaan olevan yksiselitteisesti nykyistä järjestelmää vastaan – mutta samalla syvästi peloissaan ulkoisen sodan ja sisäisen sorron puristuksessa.
Nuorten ääni Teheranista: pelkoa, avuttomuutta ja surua
Teheranissa asuva kaksikymppinen nainen kertoi olevansa syvästi järkyttynyt Karajin siltaan kohdistuneesta iskusta ja tulevista uhista. Hän murtui kyyneliin kesken ääniviestin.
”Tunnen itseni avuttomaksi. [Trump] kirjoittaa häpeämättömästi siltaamme kohdistuneesta iskusta. En tiedä, kuinka pitkälle tämä vielä menee”, hän sanoi.
”Miksi kukaan ei vastusta häntä? Hän vie meidät oikeasti takaisin kivikaudelle.”
Myös toinen teheranilainen, niin ikään parikymppinen mies, kuvasi syvää epätoivoa siitä, ettei voi vaikuttaa tilanteeseen.
”Päädymme raunioituneeseen maahan. Olen enemmän pettynyt ja surullinen siitä, että olen keskellä tilannetta, jossa näen Iranin tuhoutuvan enkä voi tehdä mitään. Maamme tuhoutuu päivä päivältä enemmän.”
Paikallinen Karajissa: jopa sodan kannattaja hämmentyi iskuista
Karajissa asuva nuori mies, joka kuvaili itseään ”sodan kannattajaksi”, kertoi iskusta huolestuneena. Hänen mukaansa silta olisi voinut merkittävästi vähentää kaupungin ruuhkia ja helpottaa arkea, jos se olisi valmistunut.
”Silta olisi voinut vähentää kaupungin liikennettä… se tuhottiin toisessa iskussa. Tämä isku on saanut minut huolestuneeksi. En tiedä, miksi he iskivät siihen”, mies sanoi.
Teheranissa asuva nelikymppinen nainen, joka tukee Yhdysvaltain ja Israelin sotilaallisia toimia Irania vastaan, kertoi olleensa hämmentynyt siitä, että kohteena oli silta.
”Olin todella yllättynyt, että he iskivät siltaan… mutta uskon, että heillä on siihen jokin syy”, hän totesi. Kommentti kuvastaa osan iranilaisista kokevan ristiriitaa: he vastustavat omaa hallintoaan, mutta eivät välttämättä hyväksy siviilikohteisiin kohdistuvia hyökkäyksiä.
Kova linja tuomitsee iskun – pelkona Iranin tuho, ei vain armeijan heikentäminen
Karajin isku ja Trumpin uhkaavat lausunnot herättivät vastareaktion myös Iranin kovaa linjaa edustavien, järjestelmää tukevien käyttäjien keskuudessa sosiaalisessa mediassa. Monet heistä vaativat Iranin asevoimia kostamaan iskemällä naapurimaiden siltoihin ja infrastruktuuriin, joissa sijaitsee Yhdysvaltain tukikohtia.
Toiset varoittivat, että Karajin silta-isku osoittaa Yhdysvaltojen ja Israelin varsinaisen tavoitteen olevan Iranin laaja tuho, ei vain sen sotilaallisten kykyjen lamauttaminen. Siviilirakenteisiin kohdistuvat iskut nähdään merkkinä siitä, että strategia voi laajentua kohti koko yhteiskunnan toimintakyvyn romahduttamista.
BBC:n saamien tietojen mukaan osa viranomaisista, järjestelmämielisistä vaikuttajista ja toimittajista pääsee yhä internetiin, vaikka suurin osa väestöstä on verkkoyhteyksien ulkopuolella. Tämä epäsuhta lisää epäluottamusta ja turhautumista tavallisten kansalaisten keskuudessa.
Siltojen symboliikka ja kansainvälinen vertailu
Siltoihin kohdistuvat iskut herättävät tunteita, koska sillat ovat sekä käytännön infrastruktuuria että symbolisia yhteyksiä ihmisten välillä. Karajin B1-silta ei ole ainoa hanke, joka on aiheuttanut kiistoja ja pelkoja – myös muualla maailmassa sillat ja vesistörakenteet voivat nousta poliittisten ja paikallisten jännitteiden keskiöön.
Esimerkiksi Britanniassa David ja Victoria Beckhamin suunnitelmat rakentaa lampi ja siihen liittyviä rakenteita Cotswoldsin maaseudulle ovat herättäneet naapureissa vastustusta, kun pelkona on ollut maaseudun muuttuminen lähes ”Blackpoolin valoshow’ksi”. Vaikka Iranin sodan keskellä oleva silta-isku on mittakaavaltaan ja seurauksiltaan aivan eri tasolla, esimerkki havainnollistaa, miten infrastruktuurihankkeet ja niihin kohdistuvat toimet voivat nopeasti politisoitua ja herättää voimakkaita tunteita.
Karajin tapaus muistuttaa, että kun sillat muuttuvat sotilaallisiksi kohteiksi, seuraukset ulottuvat pitkälle poliittisen viestinnän yli: ne vaikuttavat suoraan siviilien turvallisuuteen, liikkumiseen ja tulevaisuudenuskoon – ja voivat lopulta tehdä koko maan tulevaisuudesta epävarman.
Ei sisällä instagram post:eja
