Trump väittää Iran-sodan ratkaisun olevan lähellä – Teheran kiistää lopullisen sopimuksen
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ilmoittanut, että alustava sopu Iranin kanssa sodan lopettamiseksi on hänen mukaansa lähellä – vain tunteja sen jälkeen, kun hän oli julkisesti uhitellut iskevänsä Iraniin ”erittäin kovaa”.
Trump kertoi torstaina Valkoisen talon Oval Officessa toimittajille: ”Teimme juuri hienon ratkaisun sotaan Iranin kanssa.” Hänen mukaansa kyseessä on asiakirjapaketti, joka voisi johtaa viralliseen allekirjoitukseen ”melko nopeasti”, mahdollisesti Euroopassa.
Iran: väitteet sopimuksesta ovat ennenaikaisia
Iranin ulkoministeriön tiedottaja Esmail Baghaei kuitenkin toppuutteli odotuksia. Valtiontelevision haastattelussa hän kuvaili raportteja sopimuksesta ”spekulatiivisiksi” ja korosti, ettei mitään ole lopullisesti sovittu.
Baghaein mukaan suurin osa yhteisymmärryspöytäkirjan tekstistä on kyllä jo pitkälti valmiina, mutta Yhdysvallat on esittänyt ”liiallisia vaatimuksia” ja lisännyt neuvotteluihin uusia ehtoja. Hän painotti, ettei Iran aio poiketa omista ”punaisista linjoistaan”.
Laaja iskujen kierre ja Hormuzinsalmen sulkeutuminen
Yhdysvallat ja Israel käynnistivät 28. helmikuuta laaja-alaiset iskut Iraniin. Vastavetona Teheran iski Israeliin ja Yhdysvaltain liittolaismaihin Persianlahdella sekä käytännössä sulki Hormuzinsalmen – yhden maailman tärkeimmistä öljyn ja nesteytetyn maakaasun merikuljetusreiteistä.
Huhtikuussa osapuolet sopivat tulitauosta, mutta siitä huolimatta Yhdysvallat ja Iran ovat jatkaneet ajoittaisia vastaiskuja. Pelkästään tällä viikolla on nähty kaksi kierrosta iskuja ja vastaiskuja. Samaan aikaan Trump on toistuvasti puhunut julkisuudessa mahdollisen Iran-sopimuksen olevan aivan loppusuoralla.
Epävarmuus Lähi-idässä heijastui myös energiamarkkinoille. Trumpin uusimpien kommenttien jälkeen Brent-raakaöljyn hinta putosi noin 89 dollariin barrelilta, mikä merkitsi noin 4,4 prosentin laskua päivän aikana.
Trump: Iran ei saa koskaan ydinaseita
Trumpin mukaan neuvottelujen ytimessä on varmistaa, ettei Iran saa koskaan ydinaseita. ”Meillä on sopimus siitä, ettei Iranilla tule koskaan olemaan ydinaseita – se oli koko prosessin tarkoitus”, hän sanoi.
Presidentti kertoi odottavansa, että asiakirjat viimeistellään nopeasti ja että virallinen allekirjoitustilaisuus järjestetään ”luultavasti Euroopassa”. Samalla hän lupasi, että Hormuzinsalmi avataan jälleen kansainväliselle liikenteelle heti, kun sopimus on allekirjoitettu.
Israel ei ole osa muistioita, mutta tukee tiukkoja ehtoja
Trump kertoi keskustelleensa alueen johtajien, muun muassa Persianlahden liittolaisten ja Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun kanssa. Hänen mukaansa ”koko Lähi-itä on hyvin tyytyväinen” kehitykseen.
Netanjahun toimisto vahvisti puhelinkeskustelun, mutta totesi Israelin ”ei olevan osapuolena” muistiossa, jota Yhdysvallat ja Iran valmistelevat. Israel kuitenkin ilmaisi arvostavansa Trumpin pyrkimyksiä sopimukseen, joka sisältäisi muun muassa rikastetun ydinaineksen poistamisen Iranista, uraanin rikastusinfrastruktuurin purkamisen, rajoituksia ohjustuotannolle sekä Iranin tukemien aseellisten ryhmien rahoituksen lopettamisen alueella.
Uhkaus kovista iskuista ja öljymarkkinoiden hallinnasta
Trumpin retoriikka on pysynyt ristiriitaisena. Vain tunteja ennen puheita lähestyvästä sopimuksesta hän uhosi, että ”Yhdysvallat iskee Iraniin tänä iltana erittäin kovaa”. Hän uhkasi ottaa haltuunsa Khargin saaren ja muita Iranin öljyinfrastruktuurin solmukohtia ”ei kovin kaukaisessa tulevaisuudessa”.
Khargin saari sijaitsee Persianlahden pohjoisosassa ja toimii Iranin tärkeimpänä öljyn vientiterminaalina – noin 90 prosenttia maan öljyviennistä kulkee sen kautta. Trump väläytti myös, että Yhdysvallat voisi ”ottaa täyden kontrollin” maailman öljy- ja kaasumarkkinoista ”samoin kuin olemme tehneet Venezuelan kanssa”.
Iranin armeija vastasi uhkaukseen varoittamalla, että mahdolliset uudet hyökkäykset sen öljyinfrastruktuuria vastaan johtaisivat vastatoimiin, jotka olisivat ”entistäkin ankarampia”. Iranin lausunnossa todettiin, että ”joko öljy- ja kaasuvienti on mahdollista kaikille, tai se ei ole mahdollista kenellekään”.
Iranin pääneuvottelija Mohammad Bagher Ghalibaf puolestaan varoitti, että ”väärät strategiat ja impulsiiviset päätökset luovat loputtoman suon, johon jäätte vuosiksi jumiin”.
Uusia iskuja, siviiliuhreja ja kasvava paine liennytykselle
Yhdysvaltojen ja Iranin välinen iskujen kierre sai uutta vauhtia sen jälkeen, kun Yhdysvaltain Apache-helikopteri putosi Persianlahdella maanantaina. Vastatoimina Yhdysvaltain Keskusjohto (Centcom) ilmoitti keskiviikkona toteuttaneensa uuden aaltoisen iskuja Etelä-Iranissa sijaitseviin sotilaallisiin, valvonta- ja tutkalaitoksiin.
Iranin vallankumouskaarti (IRGC) kertoi vastanneensa hyökkäyksiin iskemällä Yhdysvaltain tukikohtiin Bahrainissa, Kuwaitissa ja Jordaniassa. Bahrainin viranomaiset kertoivat, että 11-vuotias tyttö loukkaantui Iranin drooni-iskussa, jossa myös useita koteja ja autoja vaurioitui.
Jordanian mukaan se ampui alas noin 20 Iranin ohjusta, ja Kuwaitin armeija ilmoitti sen ilmatorjunnan torjuneen ”vihamielisiä ilmamaaleja”.
Samaan aikaan Intia kutsui Yhdysvaltain korkean tason diplomaatin puhutteluun sen jälkeen, kun vahvistui, että kolme intialaista merimiestä oli kuollut Yhdysvaltain iskussa Omaninlahdella. Yhdysvallat syytti alusta Iranin satamien saartomurron yrityksestä. Alukselta pelastettiin 21 miehistön jäsentä.
Yhdysvaltain joukot ovat avanneet tulen yhteensä yhdeksää alusta kohti, joista kolme tällä viikolla. Saarron tavoitteena on estää aluksia saapumasta Iranin satamiin tai poistumasta niistä, ja näin rajoittaa Teheranin öljytuloja.
Kansainvälinen yhteisö vaatii jännitteiden lieventämistä
Viimeisimmät iskut ovat lisänneet kansainvälistä painetta tilanteen rauhoittamiseksi. YK:n pääsihteerin António Guterresin tiedottaja kertoi torstaina, että pääsihteeri on ”syvästi huolestunut Lähi-idän jatkuvasta eskalaatiosta”.
Guterres vetosi osapuoliin, että nämä palaisivat tulitauon täysimääräiseen noudattamiseen ja välttäisivät toimia, jotka voisivat pahentaa tilannetta entisestään. Myös Pakistan, Venäjä, Kiina, Turkki, Intia ja Saudi-Arabia ovat vedonneet jännitteiden välittömään lieventämiseen.
Politiikan ja julkisuuskuvan näyttämö
Trumpin Iran-retoriikka kietoutuu tiiviisti hänen sisäpolitiikkaansa ja julkiseen imagoonsa kovana neuvottelijana. Toistuvat uhat ”erittäin kovista” iskuista ja samanaikaiset puheet historiallisesta sopimuksesta luovat epävarmuutta, joka heijastuu sekä markkinoille että alueen turvallisuustilanteeseen.
Poliittisten johtajien esiintymiset, tyylivalinnat ja medianäkyvyys ovat tulleet yhä tärkeämmäksi osaksi vallankäyttöä myös Suomessa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Sanna Marinin näyttävä Flow-festivaaliesiintyminen ja Mert Otsamon suunnittelemat asut, jotka herättivät laajaa keskustelua siitä, miten poliitikot tasapainottelevat viestinnän, imagon ja perinteisen valtiomiesroolin välillä.
Trumpin tapa yhdistää kova turvallisuuspolitiikka, sosiaalisen median ulostulot ja näyttävät julkiset lausunnot kertoo samasta ilmiöstä globaalilla tasolla: poliittinen viesti rakentuu yhtä lailla sanoista, teoista kuin tavasta esiintyä.
Ei sisällä instagram post:eja
