Trump arvostelee Irania Hormuzinsalmen hallinnasta – epäselvyydet tulitaukosopimuksesta kiristävät Lähi-idän jännitteitä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on syyttänyt Irania siitä, että se hoitaa öljykuljetusten turvaamista strategisesti tärkeässä Hormuzinsalmessa ”erittäin huonosti”. Trumpin mukaan Iranin toiminta ei vastaa niitä ehtoja, joista on aiemmin sovittu.
Hormuzinsalmi ja kiista öljykuljetuksista
Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä merireiteistä, jonka kautta kulkee arviolta 20 % globaalista raakaöljystä ja nesteytetystä maakaasusta (LNG). Viime päivinä Iran on uhannut pysäyttää laivaliikenteen salmen kautta sekä asettanut ehtoja öljytankkereille, mikä on lisännyt pelkoja energiamarkkinoiden horjumisesta.
Trump kirjoitti Truth Social -alustalla, että on raportoitu Iranin perivän maksuja tankkereilta, jotka kulkevat Hormuzinsalmen läpi. ”On raportoitu, että Iran veloittaa maksuja tankkereilta Hormuzinsalmessa. Heidän on parempi olla tekemättä niin – ja jos tekevät, heidän on parempi lopettaa heti”, Trump varoitti.
Iranin toimet ovat osa laajempaa vastareaktiota Israelin ja Libanonin välisen konfliktin viimeisimpään kärjistymiseen. Teheran on syyttänyt Israelia tulitaukosopimuksen rikkomisesta ja käyttänyt Hormuzinsalmea painostuskeinona.
Epäselvä tulitaukosopimus Israelin ja Libanonin välillä
Tilanne on entisestään sekoittunut kiistaan siitä, kattaako tulitaukosopimus myös Libanonin, jota Israel pitää toisena rintamanaan. Iranilaiset viranomaiset ja Pakistanin välittäjät ovat väittäneet, että Libanon sisältyy sopimukseen, kun taas Yhdysvallat ja Israel ovat ilmoittaneet selvästi, että näin ei ole.
Epäselvyys laukaisi Israelin raskaimmat ilmaiskut Libanoniin sitten konfliktin alkamisen kuusi viikkoa sitten. Iran vastasi syyttämällä Israelia tulitauon rikkomisesta, uhkaamalla vastaiskuilla ja ilmoittamalla jälleen laivaliikenteen rajoittamisesta Hormuzinsalmessa.
Israel ja Libanon valmistautuvat suoriin rauhanneuvotteluihin
Jännitteistä huolimatta Israel ja Libanon valmistelevat suoria neuvotteluja. Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu kertoi, että hallitus aikoo aloittaa keskustelut Libanonin kanssa, joiden keskiössä ovat Iranin tukeman Hezbollah-järjestön aseistariisunta ja pitkäaikaisten rauhansuhteiden luominen.
Yhdysvaltain ulkoministeriön virkamies vahvisti, että Washington isännöi ensi viikolla kokousta, jossa ”käsitellään käynnissä olevia tulitaukoneuvotteluja Israelin ja Libanonin välillä”. Yhdysvaltalaismedioiden, kuten Axiosin, mukaan neuvottelut on tarkoitus aloittaa ensi viikolla Yhdysvaltain pääkaupungissa.
Libanonin presidentti Joseph Aoun on toistanut, että tulitauko on ”ainoa ratkaisu” maan kriisiin. Hän on jo aiemmin vaatinut suoria neuvotteluja Israelin kanssa osana suunnitelmaa eskalaation pysäyttämiseksi ja on samalla arvostellut voimakkaasti Hezbollahia.
Netanyahu: ”Ei tulitaukoa Libanonissa”
Libanonilaiset viranomaiset ovat vaatineet tulitaukoa ennen neuvottelujen käynnistämistä, mutta Netanyahu torjui vaatimuksen ja sanoi puheessaan Pohjois-Israelin asukkaille: ”Libanonissa ei ole tulitaukoa.”
Israelin iskut jatkuivat torstaina eri puolille Libanonia, erityisesti maan eteläosaan, jossa Israelin mukaan sijaitsee Hezbollah’n rakettien laukaisualustoja. Iskujen intensiteetti kuitenkin hetkellisesti laantui yön aikana.
Trump kertoi NBC Newsille antamassaan haastattelussa keskustelleensa Netanyahun kanssa ja arvioi, että Israel ”vähentää” iskujen voimakkuutta rauhanneuvottelujen tukemiseksi. ”Puhuin Bibin kanssa, ja hän aikoo rauhoittaa tilannetta. Mielestäni meidän on toimittava hieman matalammalla profiililla”, Trump sanoi viitaten puhelukeskusteluun Netanyahun kanssa.
Humanitaarinen kriisi pahenee Libanonissa
Israelin torstaiset iskut johtivat uusiin evakuointikehotuksiin Beirutin eteläisissä lähiöissä. Maailman terveysjärjestön (WHO) pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus kertoi X-alustalla, että evakuointialueeseen kuuluu myös Jnah’n alue, jossa sijaitsee kaksi suurta sairaalaa.
”Tällä hetkellä ei ole saatavilla vaihtoehtoisia terveydenhuoltolaitoksia, joihin noin 450 potilasta – joista 40 tehohoidossa – voitaisiin siirtää. Evakuointi on käytännössä mahdoton”, Tedros varoitti.
Näissä sairaaloissa hoidetaan myös osaa potilaista, jotka loukkaantuivat keskiviikon massiivisissa Israelin ilmaiskuissa. Libanonin terveysministeriön mukaan ainakin 1 150 ihmistä haavoittui ja vähintään 303 sai surmansa hyökkäysten seurauksena.
Tedros kertoi lisäksi, että maan terveysministeriön päämaja, jossa toimii viisi suurta suojaa yli 5 000 ihmiselle, sijaitsee samalla evakuointialueella. Tämä lisää painetta jo valmiiksi äärirajoilla toimivaan terveydenhuoltojärjestelmään.
Hezbollah’n rooli ja Libanonin valtion haasteet
Yksi tulevien neuvottelujen keskeisistä kysymyksistä on, kuinka paljon vaikutusvaltaa Libanonin hallituksella todella on Hezbollah’n toimintaan. Vaikka järjestöllä on poliittista edustusta Libanonin hallinnossa, se on sotilaalliselta rakenteeltaan Iranin tukema, erillinen toimija.
Libanonin hallitus kielsi maaliskuun alussa Hezbollah’n sotilaallisen toiminnan maassa, vain päiviä sen jälkeen kun sota Israelin kanssa oli alkanut. Kielto ei kuitenkaan ole estänyt järjestöä jatkamasta operaatioitaan Israelia vastaan.
Torstaina Libanonin hallitus määräsi turvallisuusjoukot rajoittamaan aseiden hallussapidon pääkaupungissa vain valtion instituutioille. ”Armeijaa ja turvallisuusjoukkoja pyydetään välittömästi vahvistamaan valtion täyden auktoriteetin toimeenpanoa Beirutin kuvernoraatin alueella”, pääministeri Nawaf Salam sanoi hallituksen kokouksen jälkeen.
Netanyahun toimisto reagoi myönteisesti ja ilmoitti, että Israel ”arvostaa Libanonin pääministerin tämänpäiväistä vetoomusta Beirutin aseistariisunnasta”. Israelin mukaan neuvottelujen keskiössä tulevat olemaan ”Hezbollah’n aseistariisunta ja rauhansuhteiden luominen Israelin ja Libanonin välille”.
Sodan inhimillinen hinta
Libanonin terveysministeriö arvioi, että sodassa on kuollut jo yli 1 800 ihmistä, joista ainakin 130 on lapsia. Luvuissa ei erotella taistelijoita ja siviilejä toisistaan. Israelin mukaan se on surmannut noin 1 100 Hezbollah’n taistelijaa.
Yli 1,2 miljoonaa ihmistä – noin joka viides libanonilainen – on joutunut jättämään kotinsa. Valtaosa heistä on šiialaisista yhteisöistä, joiden asuinalueet ovat olleet iskujen pääkohteita. Monet ovat hakeutuneet väliaikaisiin suojiin tai sukulaisten luo, kun taas terveydenhuolto, sähkö ja puhdas vesi ovat monin paikoin äärimmäisen rajallisia.
Konflikti on osa vuosikymmeniä jatkunutta jännitteiden kierrettä Israelin ja Hezbollah’n välillä. Viimeisin eskalaatio alkoi, kun Hezbollah ampui raketteja Israeliin vastauksena Iranin korkeimman johtajan, ayatollah Ali Khamenein, surmaamiseen sodan alkuvaiheessa sekä lähes päivittäisiin Israelin iskuihin Libanoniin, jotka ovat jatkuneet huolimatta marraskuussa 2024 sovitusta tulitauosta.
Trump, Iran ja energiamarkkinoiden epävarmuus
Trumpin jyrkät lausunnot Iranin toimista Hormuzinsalmessa heijastavat, kuinka herkkä tasapaino Lähi-idässä vallitsee. Jokainen liike salmessa vaikuttaa suoraan energiamarkkinoihin ja maailmanlaajuiseen talouteen. Iranin uhkausten ja mahdollisten lisämaksujen pelätään nostavan öljyn ja kaasun hintoja sekä lisäävän merikuljetusten riskejä.
Samalla Yhdysvallat pyrkii hyödyntämään vaikutusvaltaansa Israelin ja Libanonin välisissä neuvotteluissa. Trumpin mukaan Israel aikoo ”hillitä” iskujaan Libanoniin, mutta ilman selkeää ja molemminpuolista sitoutumista tulitaukoon on epävarmaa, kuinka rakentavia Washingtonissa käytävät keskustelut voivat olla.
Myös kansainvälinen yhteisö seuraa tilannetta tarkasti, sillä alueen epävakaus vaikuttaa laajasti sekä turvallisuuteen että talouteen. Urheilun ja muun kansainvälisen uutisoinnin puolella on viime aikoina nähty, kuinka myös esimerkiksi krikettimaailmassa Jamie Smithin ja Dan Lawrencen kaltaiset huippusuoritukset tarjoavat hetkellisen hengähdystauon geopoliittisten kriisien keskellä.
Ei sisällä instagram post:eja
