Saksa: Yhdysvaltain joukkojen vetäytyminen oli odotettavissa – Nato hakee selvitystä Washingtonilta

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius arvioi, että Yhdysvaltain päätös vetää 5 000 sotilasta pois Saksasta oli ”ennalta nähtävissä”. Samalla Nato-liittouma on ilmoittanut hakevansa Washingtonilta tarkennuksia päätöksen taustoista ja aikataulusta.

Pistorius: Yhdysvaltain läsnäolo Euroopassa yhä Saksan etu

Haastattelussa uutistoimisto DPA:lle Pistorius korosti, että amerikkalaisten sotilaiden pysyvä läsnäolo Euroopassa – ja erityisesti Saksassa – on edelleen sekä Saksan että Yhdysvaltojen etujen mukaista. Hänen mukaansa päätös ei tule yllätyksenä, mutta se alleviivaa tarvetta vahvistaa eurooppalaista puolustuskykyä.

”Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo Euroopassa on olennainen osa maanosamme turvallisuutta, mutta myös Yhdysvaltojen omaa strategista etua”, Pistorius painotti.

Nato hakee Washingtonilta lisätietoja

Naton tiedottaja Allison Hart kertoi liittouman olevan tiiviissä yhteydessä Yhdysvaltoihin ymmärtääkseen tarkemmin päätöksen yksityiskohdat. Hartin mukaan Nato pyrkii varmistamaan, ettei joukkojen siirto heikennä liittouman pelote- ja puolustuskykyä Euroopassa.

Yhdysvaltain päätös ajoittuu hetkeen, jolloin presidentti Donald Trump on kärjistänyt sanallista kiistaansa Saksan liittokansleri Friedrich Merzin kanssa. Merz oli aiemmin arvostellut Yhdysvaltain Iran-politiikkaa ja todennut, että Washington on joutunut iranilaisten neuvottelutaktiikoiden vuoksi ”nöyryytetyksi”.

Yhdysvaltain joukkojen rooli Saksassa ja Euroopassa

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä Saksassa yli 36 000 aktiivipalveluksessa olevaa sotilasta, mikä tekee Saksasta Yhdysvaltain suurimman tukikohtamaan Euroopassa. Vertailun vuoksi Italiassa on noin 12 000 ja Isossa-Britanniassa noin 10 000 yhdysvaltalaissotilasta.

Trump on lisäksi väläyttänyt joukkojen vetämistä myös Italiasta ja Espanjasta. Jo viime vuonna Washington päätti vähentää joukkojaan Romaniassa osana laajempaa linjanvetoa, jossa Yhdysvallat siirtää sotilaallista painopistettään Euroopasta Indopasifiselle alueelle.

Naton sisäiset jännitteet kasvussa

Yhdysvaltain uusin päätös on lisännyt huolta 32-jäsenisessä Nato-liittoumassa. Moni pelkää, että joukkojen vetäminen saattaa heikentää Naton yhtenäisyyttä ja uskottavaa pelotetta.

Puolan pääministeri Donald Tusk varoitti lauantaina, että suurin uhka transatlanttiselle yhteisölle ei välttämättä ole ulkoinen vihollinen, vaan liittouman sisäinen rapautuminen. ”Meidän kaikkien on tehtävä kaikkemme kääntääksemme tämän tuhoisan kehityssuunnan”, Tusk painotti.

Myös kaksi Trumpin republikaanipuolueen keskeistä vaikuttajaa, senaattori Roger Wicker ja edustajainhuoneen jäsen Mike Rogers, ilmaisivat syvän huolensa päätöksestä vetää Yhdysvaltain prikaati pois Saksasta. Heidän mukaansa Yhdysvaltojen tulisi päinvastoin ylläpitää vahvaa pelotetta Euroopassa eikä heikentää sitä.

Saksa lisää puolustusmenoja – vastauksena kritiikkiin

Pistorius totesi DPA:lle, että Euroopan on otettava aiempaa suurempi vastuu omasta turvallisuudestaan. Berliini aikoo hänen mukaansa tiivistää yhteistyötä muiden Euroopan maiden kanssa ja vahvistaa omia puolustuskykyjään.

”Saksa on oikealla tiellä”, Pistorius sanoi ja muistutti, että maa on viime vuosina lisännyt puolustusmenojaan merkittävästi. Trump oli aiemmin syyttänyt Saksaa ”laiminlyönnistä”, koska sen puolustusmenot jäivät alle Naton asettaman 2 prosentin BKT-tavoitteen.

Merzin hallituksen aikana tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti. Saksan puolustusmenoiksi ennustetaan vuodelle 2027 jo 105,8 miljardia euroa, mikä nostaa kokonaispanostuksen jopa 3,1 prosenttiin BKT:stä, kun mukaan lasketaan muutkin puolustusrahastot ja Saksan jatkuva sotilaallinen tuki Ukrainalle Venäjän hyökkäyssotaa vastaan.

Nato painostaa Eurooppaa panostamaan enemmän

Allison Hart muistutti X-palvelussa julkaisemassaan viestissä, että Yhdysvaltain päätös vetää joukkoja Saksasta korostaa tarvetta lisätä eurooppalaista panosta puolustukseen. Hänen mukaansa Naton jäsenmaat ovat jo liikkumassa oikeaan suuntaan sen jälkeen, kun liittolaiset sopivat viime vuonna Haagin huippukokouksessa nostavansa puolustusmenot 5 prosenttiin BKT:stä.

Hartin viesti toisti Naton pitkään jatkunutta linjaa: Euroopan on kannettava suurempi osuus yhteisestä puolustusvastuusta tilanteessa, jossa Yhdysvallat tarkastelee kriittisesti sitoutumistaan vanhaan mantereeseen.

Trump ja Merz törmäyskurssilla Iran-linjasta

Viimeisin kiista Trumpin ja liittokansleri Merzin välillä käynnistyi Merzin kommenteista iranilaisneuvotteluista. Puhuessaan yliopisto-opiskelijoille Merz totesi, että ”amerikkalaisilla ei selvästikään ole strategiaa” Iranin suhteen.

Hänen mukaansa iranilaiset ovat erittäin taitavia neuvottelijoita – tai pikemminkin taitavia olemaan neuvottelematta. Merz arvosteli sitä, että amerikkalaiset lentävät Islamabadin kautta neuvotteluihin ja palaavat kotiin ilman konkreettisia tuloksia. Hän kuvaili, että koko Yhdysvaltain kansakuntaa ”nöyryytetään” Iranin toimesta.

Trump vastasi nopeasti omalla Truth Social -alustallaan syyttäen Merziä siitä, että tämä muka pitäisi hyväksyttävänä Iranin ydinaseohjelmaa ja ”ei tiedä mistä puhuu”. Pian sanasodan kärjistymisen jälkeen Yhdysvallat ilmoitti joukkojen vetämisestä Saksasta.

Vetäytyminen aikataulutettu – huoli Naton tulevaisuudesta

Pentagonin tiedottaja Sean Parnell kertoi, että vetäytymismääräys tuli puolustusministeri Pete Hegsethiltä. Parnellin mukaan Yhdysvallat odottaa joukkojen siirron valmistuvan seuraavien kuuden–kahdentoista kuukauden aikana.

Trump, joka on pitkään suhtautunut Nato-liittoumaan kriittisesti, on viime kuukausina arvostellut erityisesti eurooppalaisia liittolaisia siitä, etteivät nämä ole halunneet osallistua sotilaallisiin operaatioihin Hormuzinsalmen avaamiseksi. Iran on rajoittanut merkittävästi liikennettä strategisesti tärkeän öljynkuljetusreitin kautta vastauksena Yhdysvaltain ja Israelin iskuihin, jotka alkoivat 28. helmikuuta.

Samaan aikaan Yhdysvallat on asettanut merisaarron Iranin Persianlahden satamille, mikä kiristää jännitteitä entisestään. Kaikki tämä vahvistaa vaikutelmaa, että transatlanttinen yhteistyö on murroksessa ja että Euroopan on varauduttava entistä omavaraisempaan puolustukseen.

Sisäpolitiikka ja Nato-keskustelu myös Suomessa

Naton rooli ja eurooppalainen puolustusyhteistyö ovat herättäneet keskustelua myös Suomessa, joka on tuoreena jäsenenä joutunut nopeasti ottamaan kantaa liittouman sisäisiin jännitteisiin ja vastuunjakoon. Julkisessa keskustelussa on pohdittu niin puolustusmenojen tasoa, joukkojen sijoittamista kuin poliittisten päättäjien Nato-linjaa.

Suomalaisessa politiikassa Natoon ja turvallisuuteen liittyvää keskustelua kuvastaa esimerkiksi se, miten tunnetut julkisuuden henkilöt ovat ottaneet kantaa maan suunnasta. Ajankohtaisessa keskustelussa on nähty myös tapauksia, joissa mediasta tuttu hahmo ilmoittaa poliittisista ambitioistaan, kuten silloin kun Jone Nikula ilmoitti tavoittelevansa eduskuntaan ja herätti vilkasta somekeskustelua. Tällaiset esimerkit kertovat siitä, miten turvallisuuspolitiikka, Nato-jäsenyys ja sisäpolitiikka kietoutuvat yhä tiiviimmin yhteen myös Suomessa.

Ei sisällä instagram post:eja