EU avaa 16,4 miljardin euron tukipaketin Unkarille – Ursula von der Leyen kiittää Magyarin hallituksen ”muutoksen tuulesta”

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut Unkarin uudelle pääministerille Péter Magyarille, että maalle jäädytetyt EU-varat – yhteensä 16,4 miljardia euroa – vapautetaan asteittain, mikäli hänen hallituksensa toteuttaa joukon pitkään viivästyneitä oikeusvaltio- ja korruptionvastaisia uudistuksia.

Päätös on merkittävä poliittinen ja taloudellinen voitto Magyarille, joka on ollut pääministerinä alle kolme viikkoa voitettuaan murskaavasti vaalit pitkäaikaista johtajaa Viktor Orbánia vastaan. Von der Leyen kuvasi tilannetta toteamalla, että Euroopassa voidaan jo ”tuntea voimakas muutoksen tuuli Unkarissa”.

Historinen läpimurto Unkarin ja EU:n suhteissa

Péter Magyar kuvaili Brysselissä saavutettua sopimusta ”historialliseksi läpimurroksi” ja korosti, että kyse on ennen kaikkea unkarilaisten arjesta, ei vain poliittisesta symboliikasta. Hänen mukaansa vapautettava 16,4 miljardin euron tukipaketti vastaa noin 13 prosenttia Unkarin koko valtion budjetista.

Varat olivat olleet jäädytettynä EU:ssa, koska Orbánin Fidesz-puolueen johtaman hallituksen katsottiin rapauttaneen demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä sallineen laajamittaisen korruption. Magyar rakensi vaalikampanjansa keskeisesti sen varaan, että hän kykenisi avaamaan EU-rahoituksen nopeasti hyväksymällä tiukemmat korruptionvastaiset säännöt ja vahvistamalla oikeuslaitoksen riippumattomuutta.

Von der Leyen kiitti Magyarin hallitusta siitä, että luottamusta EU:n ja Unkarin välillä on pystytty palauttamaan lyhyessä ajassa. Hänen mukaansa tämä antaa komissiolle luottamusta myös seuraavia askelia varten: ”Emme oikaise kulmia, käsittelemme kaikki ongelmakohdat perusteellisesti.”

16,4 miljardin euron tukipaketin rakenne

Komission mukaan Budapestille vapautettava kokonaispotin suuruus on 16,4 miljardia euroa. Tästä suurin osa, noin 10 miljardia euroa, on peräisin EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä, joka perustettiin koronaviruspandemian aiheuttaman talouskriisin jälkeen.

Elpymisrahoituksen saaminen oli sidottu niin sanottuihin ”super-välitavoitteisiin”, joihin sisältyi muun muassa laaja korruptionvastainen lainsäädäntö, julkisten hankintojen läpinäkyvyyden parantaminen sekä oikeusvaltiouudistukset. Magyarin hallitus on kiirehtinyt näiden ehtojen täyttämistä, koska rahoitukselle oli asetettu määräaika ensi elokuuhun.

Loput 6,4 miljardia euroa vapautetaan EU:n koheesiorahastoista, joiden tarkoitus on vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenmaiden ja alueiden välillä. Näiden varojen avulla on tarkoitus vahvistaa infrastruktuuria, työllisyyttä ja alueellista kehitystä koko Unkarissa.

Keskeiset uudistukset: korruptio kuriin ja oikeusvaltio vahvemmaksi

Von der Leyen kertoi, että komissio näkee jo ”vahvoja signaaleja siitä, että Unkari kääntää uutta sivua”. Näihin signaaleihin kuuluu muun muassa päätös liittyä Euroopan syyttäjänvirastoon (EPPO), joka tutkii EU-varojen väärinkäyttöön liittyviä rikoksia.

Lisäksi Unkari uudistaa julkisia hankintoja koskevaa lainsäädäntöä vähentääkseen suosintaa ja kartelleja sekä vahvistaakseen kilpailua. Komissio on pitkään arvostellut Unkaria siitä, että julkiset sopimukset ovat keskittyneet pienelle joukolle hallituksen lähipiiriin kuuluvia yrityksiä.

Merkittävä osa uudistuksista kohdistuu niin sanottuihin julkisen edun säätiöihin. Orbánin kaudella lukuisat julkiset instituutiot – kuten yliopistot ja sairaalat – siirrettiin säätiöiden hallintaan, joita johtivat hallitukselle lojaalit henkilöt. Nyt näiden säätiöiden asemaa ja hallintoa ollaan muuttamassa, jotta poliittinen kontrolli vähenisi ja EU-rahojen käyttö olisi läpinäkyvämpää.

Investoinnit energiaan, liikenteeseen ja julkisiin palveluihin

Magyarin mukaan vapautuvat EU-varat suunnataan erityisesti terveydenhuoltoon, liikennejärjestelmän uudistamiseen ja koulutukseen. Näillä aloilla Unkarin järjestelmä on kärsinyt vuosien alirahoituksesta ja poliittisesta ohjauksesta.

Pääministeri kertoi, että noin 1,5 miljardia euroa käytetään sähköverkon modernisointiin ja laajentamiseen, jotta uusiutuvan energian – erityisesti aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden – liittäminen verkkoon olisi tehokkaampaa. Tämä tukee sekä EU:n ilmastotavoitteita että Unkarin pyrkimystä vähentää riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.

Lisäksi noin 2 miljardia euroa on tarkoitus käyttää uusiin kaukoliikenteen juniin ja rautatieverkon parantamiseen. Tavoitteena on lisätä raideyhteyksien luotettavuutta ja turvallisuutta sekä tehdä julkisesta liikenteestä kilpailukykyinen vaihtoehto yksityisautoilulle.

Magyar painotti, että varat tulevat näkymään konkreettisesti kansalaisten arjessa parempina palveluina ja modernimpana infrastruktuurina. Hän syytti edeltäjäänsä Orbánia siitä, että tämä oli ”valehdellut unkarilaisille jatkuvasti” EU-varojen jäädyttämisen todellisista syistä. Magyarin mukaan taustalla ei ollut EU:n poliittinen ajojahti, vaan se, että ”korruptio oli uskomattomalla tasolla Unkarissa”.

Orbán syrjässä – Tisza-puolue hakee perustuslain muutosta

Viktor Orbán erosi parlamentin jäsenyydestä viime kuussa luvaten keskittyä puolueensa Fideszin uudelleenrakentamiseen. Hänen poliittinen tulevaisuutensa näyttää kuitenkin epävarmalta, sillä Magyarin Tisza-puolue on jo jättänyt esityksen perustuslain muuttamisesta siten, että pääministerin kausien enimmäispituus rajattaisiin kahdeksaan vuoteen.

Mikäli muutos hyväksytään, se estäisi Orbánia palaamasta pääministeriksi. Tisza-puolueen kahden kolmasosan enemmistö parlamentissa antaa sille periaatteessa mahdollisuuden viedä läpi mittavia perustuslakiuudistuksia ilman opposition tukea.

Orbán syytti vaalikampanjan aikana Magyaria siitä, että tämä olisi ”Brysselin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin sätkynukke”. Magyar puolestaan on korostanut, että hänen tavoitteensa on palauttaa Unkari EU:n ytimeen ja normalisoida suhteet sekä Brysseliin että muihin jäsenmaihin.

Opiskelijoille helpotus: Erasmus-vaihdot palaavat

Ursula von der Leyen vahvisti, että unkarilaisopiskelijat voivat jälleen osallistua EU:n Erasmus-vaihto-ohjelmaan. Ohjelma mahdollistaa opiskelujaksot muissa EU-maissa ja on monille nuorille tärkeä väylä kansainvälistymiseen.

Joulukuussa 2022 EU keskeytti rahoituksen yli 20 unkarilaiselta yliopistolta, koska ne oli muutettu poliittisessa ohjauksessa oleviksi julkisen edun säätiöiksi. Nyt, kun näitä rakenteita uudistetaan ja poliittista kontrollia puretaan, komissio on valmis palauttamaan rahoituksen ja avaamaan Erasmus-ovet uudelleen.

Unkarin suunnanmuutos osana laajempaa EU-keskustelua

Unkarin nopea käännös EU-myönteisempään suuntaan tapahtuu aikana, jolloin koko Euroopassa käydään kiivasta keskustelua oikeusvaltiosta, sananvapaudesta ja unionin yhtenäisyydestä. Brysselissä seurataan tarkasti, kuinka Magyarin hallitus panee lupaamansa uudistukset käytäntöön ja jatkuuko ”muutoksen tuuli” myös tulevina vuosina.

EU:n ja jäsenmaiden välinen jännite ei ole ainutlaatuinen, mutta Unkarin tapaus on ollut yksi kärjistyneimmistä. Samaan aikaan Euroopassa on nähty myös vakavia teollisuus- ja turvallisuusonnettomuuksia, kuten Yhdysvaltain paperitehtaalla sattunut kemiallinen räjähdys, jossa yksi ihminen menehtyi ja useita joutui kateisiin. Nämä tapahtumat muistuttavat siitä, kuinka tärkeää on, että EU-varoja käytetään läpinäkyvästi muun muassa turvallisuus-, ympäristö- ja kriisinhallintainvestointeihin.

Jos Magyar onnistuu osoittamaan, että korruptionvastaiset toimet eivät ole vain kosmeettisia, Unkarista voi tulla esimerkkitapaus siitä, miten EU voi käyttää rahoitusvipuaan oikeusvaltion vahvistamiseksi. Jos uudistukset taas jäävät puolitiehen, varojen maksatus voidaan pysäyttää uudelleen – ja ”muutoksen tuuli” voi nopeasti vaihtua vastatuuleksi.

Ei sisällä instagram post:eja