Pedro Sánchez vastatuulessa: kahdeksan vuoden valtakausi horjuu korruptioskandaalien paineessa

1. kesäkuuta tulee kuluneeksi tasan kahdeksan vuotta siitä, kun Pedro Sánchez nousi Espanjan pääministeriksi. Juhlinnan sijaan Espanjan sosialistijohtaja joutuu kuitenkin keskittymään poliittiseen selviytymiseen, sillä hänen hallitustaan ja sosialistipuoluettaan (PSOE) ravistelee poikkeuksellisen laaja korruptio- ja väärinkäytösepäilyjen aalto.

Korruptioepäilyt ulottuvat lähipiiriin ja puolueen ytimeen

Sánchezin perhe ja läheisimmät liittolaiset ovat joutuneet tutkintojen kohteeksi, mikä tekee tilanteesta poliittisesti räjähdysherkän.

Pääministerin muusikkoveli David Sánchez on juuri joutunut oikeuteen syytettynä vaikutusvallan väärinkäytöstä. Hänen väitetään saaneen musiikkitehtävän Badajozissa ilman avointa hakumenettelyä ja jättäneen tehtävänsä hoitamatta.

Myös entinen sosialistipääministeri ja Sánchezin läheinen tukija José Luis Rodríguez Zapatero on nimetty epäillyksi tutkinnassa, joka koskee väitettyä rahanpesua ja kiistanalaista valtiontukea lentoyhtiölle.

Lisäksi poliisi teki 12 tuntia kestäneen ratsian sosialistipuolueen päämajaan Madridissa osana tutkintaa, jossa selvitetään väitettyä mustamaalauskampanjaa poliiseja, tuomareita ja syyttäjiä vastaan. Oppositio on nimennyt tapauksen ”sosialistien Watergateksi”.

Nämä ja muut tapaukset ovat lisänneet opposition vaatimuksia Sánchezin erosta ja vahvistaneet spekulaatioita hallituksen mahdollisesta kaatumisesta.

Maskikaupat ja lahjukset: skandaalien sarja alkoi jo pandemia-aikana

Sosialistipuolueen ongelmat kärjistyivät jo vuonna 2023, kun entinen liikenneministeri ja puolueen varapuheenjohtaja José Luis Ábalos liitettiin tutkintaan verkostosta, jonka epäillään saaneen laittomia palkkioita 50 miljoonan euron arvoisista kasvomaskikaupoista Covid-19-pandemian aikana.

Ábalos kiistää syyllistyneensä rikoksiin, mutta hänet erotettiin puolueesta ja hän on parhaillaan oikeudenkäynnin kohteena odottaen tuomiota. Myöhemmin hänet liitettiin myös laajempaan lahjuksilla ostettujen sopimusten kokonaisuuteen, jossa epäiltynä on myös sosialistipuolueen kolmosmies Santos Cerdán.

Tämä tapaus oli valtava isku Sánchezille, joka oli pitkään puolustanut Cerdánia mediassa esitettyjä syytöksiä vastaan. Kun tutkinnan aineisto tuli julki, Sánchez joutui perääntymään ja myönsi: ”Sosialistipuolue ja minä emme olisi saaneet luottaa häneen.” Sekä Cerdán että Ábalos kiistävät edelleen kaiken väärinkäytön.

Zapateron tutkinta iskee puolueen moraaliseen selkärankaan

Entiseen pääministeriin José Luis Rodríguez Zapateroon kohdistuva tutkinta on puolueelle erityisen kiusallinen. Häntä epäillään vaikutusvallan väärinkäytöstä Plus Ultra -lentoyhtiön 53 miljoonan euron valtionpelastuspaketin yhteydessä vuonna 2021 ja mahdollisen provision vastaanottamisesta.

Zapatero on ollut vasemmiston symbolihahmo ja moraalinen esikuva, erityisesti hänen pääministerikautensa (2004–2011) uudistusten vuoksi. Hänen hallituksensa ajoi läpi muun muassa samaa sukupuolta olevien avioliiton laillistamisen, historian muistipolitiikkaa koskevia uudistuksia ja lainsäädäntöä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseksi. Myös separatistijärjestö ETA lopetti vuosikymmeniä jatkuneen väkivaltakampanjansa hänen kautensa aikana.

Juuri siksi Zapateroon kohdistuvat epäilyt ovat symbolisesti tuhoisia PSOE:lle. ”Se, että hän on ensimmäinen entinen pääministeri, jota tutkitaan, tekee asiasta äärimmäisen vakavan”, arvioi Ipsosin Espanjan mielipidetutkimuksista vastaava Paco Camas. ”Lisäksi hän on ollut puolueelle moraalinen viitekohta.”

Zapatero, jota kuullaan oikeudessa 17. kesäkuuta, kiistää toimineensa laittomasti ja nauttii toistaiseksi Sánchezin ”täyttä tukea”.

Väitetty mustamaalauskampanja ja puolueen päämajan ratsia

Tuorein isku Sánchezille on tutkinta, joka johti poliisin ratsiaan sosialistipuolueen päämajassa Madridissa. Epäilyn mukaan puolue olisi palkannut jäsenensä Leire Díezin toteuttamaan kampanjaa, jonka tarkoitus oli mustamaalata poliiseja, tuomareita ja syyttäjiä – nimenomaan niitä, jotka tutkivat jo käynnissä olevia korruptiotapauksia, kuten Santos Cerdánia koskevaa juttua.

Díez kiistää toimineensa tällaisessa roolissa, mutta pelkkä epäilys vahvistaa kuvaa puolueesta, joka yrittää vaikuttaa oikeusjärjestelmään oman asemansa suojelemiseksi.

Tutkinnat ulottuvat myös Sánchezin perheeseen

Vaikka Pedro Sánchezia itseään ei ole suoraan nimetty epäillyksi yhdessäkään tapauksessa, hänen lähipiirinsä on tutkinnan alla.

Veljen lisäksi myös pääministerin vaimoa, Begoña Gómeziä, tutkitaan. Tuomari on vuodesta 2024 lähtien selvittänyt hänen liiketoimiaan ja esittänyt, että hänet tulisi asettaa syytteeseen varojen väärinkäytöstä ja vaikutusvallan kauppaamisesta. Gómez on kutsuttu alustavaan kuulemiseen 9. kesäkuuta.

Sánchez on puolustanut sekä veljeään että vaimoaan ja korostanut, että tapaukset ovat saaneet alkunsa äärioikeistolaisten järjestöjen tekemistä rikosilmoituksista. Sen sijaan hän ei ole julkisesti kyseenalaistanut Zapateroon tai Leire Díeziin kohdistuvia tutkintoja.

Opposition hyökkäys: ”rikollinen karuselli” ja vaatimukset erosta

Konservatiivisen Kansanpuolueen (Partido Popular, PP) johtaja Alberto Núñez Feijóo on kutsunut skandaalien sarjaa ”rikolliseksi karuselliksi”. Hän vaatii Sánchezin eroa ja ennenaikaisia parlamenttivaaleja jo ennen ensi vuotta.

Sánchezin hallituksen näkyvimmät puolustajat näkevät tapahtumissa kuitenkin myös poliittista pelinrakennusta. Taistelutahtoinen liikenneministeri Óscar Puente totesi, että hallitusta yritetään kaataa ”ei vaaliuurnilla, vaan muilla synkillä keinoilla, epädemokraattisilla menetelmillä”.

Sánchez itse on tullut tunnetuksi – tai pahamaineiseksi – sitkeydestään. Hän vakuuttaa aikovansa istua kauden loppuun ja viedä parlamentin toimikauden täyteen mittaansa, vaikka hallitus toimii vähemmistönä ja sen kyky hyväksyä lakeja on ollut rajallinen.

Hauras vähemmistöhallitus ja kumppaneiden kasvava turhautuminen

Sánchezin vähemmistöhallitus on riippuvainen monimutkaisesta liittolaisverkostosta, johon kuuluu alueellisia nationalistipuolueita sekä muita vasemmistolaisia voimia. Tämä on jo aiemmin vaikeuttanut lainsäädäntöä – hallitus ei ole kyennyt hyväksymään yhtäkään uutta budjettia tällä vaalikaudella.

Keskeinen kysymys on nyt, jatkavatko nämä kumppanit Sánchezin tukemista. Baskien nationalistipuolue PNV on vihjannut kärsivällisyytensä olevan loppumassa ja luonnehtinut vuoden 2027 vaaleihin asti odottamista ”vastuuttomaksi”.

Silti pelkkä tuen hiipuminen ei välttämättä kaada hallitusta. Oppositiolla ei näytä olevan riittävästi ääniä epäluottamuslauseen läpiviemiseen – juuri sellaisen, jonka turvin Sánchez itse nousi valtaan vuonna 2018. Alueellisen autonomian kannattajat, kuten PNV, pelkäävät PP:n ja mahdollisesti äärioikeistolaisen Voxin muodostaman hallituksen keskittävää linjaa, mikä hillitsee heidän haluaan kaataa nykyhallitusta.

Poliittinen tutkija Paco Camas arvioi, ettei hallituksella ole todellista kannustinta kutsua ennenaikaisia vaaleja, ”oli tilanne parlamentissa kuinka tukossa tahansa ja skandaaleista kuinka runneltu tahansa – se voi kaivautua poteroonsa”. Hänen mukaansa kesäloma saattoi jo edellisvuonna tarjota hallitukselle hengähdystauon Ábalos–Cerdán-skandaalin jälkeen, ja sama voisi tapahtua nyt.

Sisäinen tyytymättömyys kytee, mutta kapinaa ei vielä näy

Yksi Sánchezin tulevaisuuden suurista kysymyksistä on, laajeneeko tyytymättömyys sosialistipuolueen sisällä. Castilla-La Manchan aluejohtaja Emiliano García-Page ja entinen pääministeri Felipe González – molemmat Sánchezin vakituisia kriitikoita – ovat jo vaatineet ennenaikaisia vaaleja.

Poliittisen tieteen tutkija Lluís Orriols Carlos III -yliopistosta arvioi, että Sánchezin asema voisi todella horjua, jos syntyisi ”sisäinen kapina pormestareiden ja aluejohtajien keskuudessa, jotka pelkäävät, että hallituksen mainehaitta tarttuu heihin ja vaikuttaa vuoden 2027 paikallisvaaleihin”. Tällä hetkellä tällaista avointa kapinaa ei kuitenkaan ole nähtävissä.

Voiko ”suuri selviytyjä” selvitä vielä yhdestä kriisistä?

Sánchezin poliittinen ura on rakennettu yllättävien selviytymisten varaan: hän on noussut valtaan epäluottamuslauseella, voittanut vaaleja altavastaajana ja koonnut monimutkaisia koalitioita vastoin ennusteita. Nyt hänen tulevaisuutensa riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan tutkinnat kehittyvät.

Jos esiin nousee lisää räjähdysherkkiä tapauksia tai jos sosialistipuolueen laitonta rahoitusta koskevat epäilyt vahvistuvat, liittolaispuolueet voivat alkaa jättäytyä hallituksen takaajista. Tällöin paine voisi kasvaa sietämättömäksi jopa Sánchezin kaltaiselle poliittiselle selviytyjälle.

”Tämä hallitus on ollut hyvin hauraassa tilassa jo pitkään”, Orriols tiivistää. ”Mahdollisuutta, että se loppuu ilman ilmaa ennen vuotta 2027, ei pidä sulkea pois.”

Poliittiset myrskyt ja julkisuuden muutos – esimerkkejä myös Suomesta

Espanjan tilanne muistuttaa siitä, kuinka nopeasti poliittinen ja julkinen asema voi muuttua korruptioepäilyjen ja mediakohujen keskellä. Samanlaista julkisuuden ja maineen rajua vaihtelua on nähty myös Suomessa viihde- ja mediakentällä. Esimerkiksi siitä, miltä pitkään julkisuudesta kadoksissa ollut Mikko Leppilampi näyttää nykyään ja millaista hänen uusi arkensa on, on julkaistu harvinaisia yhteiskuvia, jotka valottavat, miten nopeasti huomion kohde voi vaihtua – ja miten median kiinnostus voi vuosien jälkeenkin palata yllättäen.

Samalla tavoin Espanjassa Pedro Sánchezin kahdeksanvuotinen valtakausi on ajautunut jyrkkään käännekohtaan: kysymys ei enää ole vain hallituspolitiikasta, vaan koko poliittisen uran tulevaisuudesta.

Ei sisällä instagram post:eja