Wes Streeting ehdottaa työnantajien National Insurance ‑maksujen kevennystä ja uutta Pohjanmeren porausta
Britannian entinen terveysministeri Wes Streeting on ottanut selvästi etäisyyttä Sir Keir Starmerin johtaman työväenpuolueen hallituksen linjaan. Uudessa haastattelussa hän ehdottaa kohdennettua työnantajien National Insurance (NI) ‑maksujen kevennystä nuorten työllistämisen vauhdittamiseksi sekä uusien öljy- ja kaasulupien myöntämistä Pohjanmerelle valtion verotulojen kasvattamiseksi.
Kohdennettu NI‑maksujen alennus nuorisotyöttömyyden ratkaisuksi
Sunday Times ‑lehden haastattelussa Streeting linjasi, että työnantajien NI‑maksujen alentaminen voisi olla tehokas keino kannustaa yrityksiä palkkaamaan lisää nuoria työntekijöitä. Hänen mukaansa nykyinen järjestelmä tekee yrityksille liian riskialttiiksi ottaa palvelukseen nuoria, joilla ei vielä ole pitkää työkokemusta.
Streetingin mukaan hallituksen tulisi ”aktiivisesti pohtia”, miten yrityksiä voidaan kannustaa palkkaamaan nuoria – yhtenä keinona hän nosti esiin kohdennetun työnantajamaksujen alennuksen sekä muut rekrytointi- ja sitouttamisbonukset. Tavoitteena olisi leikata nuorisotyöttömyyttä ja helpottaa siirtymää koulutuksesta työelämään.
Uudet ajatukset seuraavat Alan Milburnin tekemää laajaa selvitystä nuorista, jotka eivät ole koulutuksessa, työssä tai harjoittelussa (NEET-nuoret). Selvitys korosti, että nuorten syrjäytyminen työmarkkinoilta on pitkäaikainen ongelma, joka ei ole syntynyt vain viime vuosien veronkorotusten seurauksena.
Hallitus kiristi työnantajien maksuja – Streeting hakee vastalinjaa
Työväenpuolueen ensimmäinen budjetti vuoden 2024 vaalivoiton jälkeen nosti työnantajien maksamaa National Insurance ‑prosenttia 13,8:sta 15:een. Samalla maksun alarajaa laskettiin 9 100 punnasta 5 000 puntaan, mikä laajensi maksupohjaa merkittävästi. Tavoitteena oli kerätä noin 25 miljardia puntaa vuodessa julkisten palvelujen, erityisesti terveydenhuollon, rahoittamiseen.
Streeting johti itse terveysministerinä National Health Serviceä (NHS) ennen eroamistaan, ja oli siten yksi järjestelmän suurista hyötyjistä. Nyt hän kuitenkin vihjaa, että työnantajamaksujen taso saattaa jarruttaa nuorten palkkaamista – vaikka ei samalla esitä leikkauksia NHS:n rahoitukseen.
Milburnin selvityksen mukaan monet työnantajat kokivat sekä korkeammat NI‑maksut että minimipalkan noston heikentäneen halukkuutta palkata nuoria. Toisaalta Iso-Britannian Low Pay Commission on todennut, ettei ole löydettävissä yhtä selkeää ja yksiselitteistä vaikutusta nuorten työllisyysasteeseen pelkästään vero- ja palkankorotuksista.
Hallitus korostaa nuorien NI‑vapautuksia ja uusia tukimuotoja
Sir Keir Starmerin hallitus puolustautuu muistuttamalla, että suuri osa nuorista työntekijöistä on jo nyt NI‑maksuista vapautettuja. Työnantajat eivät maksa National Insurance ‑maksuja alle 21-vuotiaista työntekijöistä, ellei heidän palkkansa ylitä 50 000 puntaa vuodessa.
Hallitus on lisäksi julistanut käynnistävänsä ”suurimmat nuorten työllisyysuudistukset sukupolveen”. Tavoitteena on auttaa puolta miljoonaa nuorta työllistymään muun muassa uusilla youth jobs grants ‑työllisyystuilla, joissa työnantaja saa 3 000 puntaa jokaisesta 18–24-vuotiaasta, joka on ollut vähintään puoli vuotta työttömänä ja saa etuuksia.
Streeting haastaa Starmerin – EU, varallisuusvero ja uusi linja
Vain hieman yli kaksi viikkoa kabinetista eroamisen jälkeen Streeting on alkanut rakentaa itsestään selkeää vaihtoehtoa Starmerin johdolle. Hän on jo aiemmin sanonut, että Iso-Britannian tulevaisuus on ”jonain päivänä takaisin Euroopan unionissa” ja vaatinut niin kutsuttua varallisuusveroa. Nyt hän täydentää profiiliaan talous- ja energiapoliittisilla avauksilla.
Streeting on myös ilmoittanut aikovansa haastaa Sir Keirin, jos työväenpuolueessa käynnistyy uusi johtajakisa. Jatkuvat irtiotot hallituksen politiikasta – työnantajamaksuista Pohjanmeren poraukseen – vahvistavat kuvaa tulevasta johtajakandidaatista, joka hakee kannatusta sekä talouskasvun että sosiaalisen oikeudenmukaisuuden teemoilla.
Pohjanmeren öljy ja kaasu jakavat työväenpuoluetta
Toinen merkittävä kiistakohta Streetingin ja Starmerin välillä liittyy siihen, tulisiko uusia öljy- ja kaasulupia myöntää Pohjanmerelle. Työväenpuolueen vuoden 2024 vaaliohjelmassa linjattiin, ettei uusia lupia uusien kenttien etsintään myönnetä, koska ne eivät laskisi kuluttajien energialaskuja, eivät lisäisi energian omavaraisuutta riittävästi ja kiihdyttäisivät ilmastokriisiä.
Konservatiivit ja Reform UK ‑puolue ovat kuitenkin painostaneet hallitusta sallimaan lisää porausta ja pitävät oman luonnonvaran hyödyntämättä jättämistä ”vastuuttomana” aikana, jolloin esimerkiksi Iranin sodan vaikutukset ovat nostaneet energian hintoja. Paine kohdistuu erityisesti energiaministeri Ed Milibandiin, joka harkitsee valmiiksi haettujen Jackdaw- ja Rosebank-kenttien lupien hyväksymistä.
Uudet porausluvat verotulojen vuoksi?
Streeting viestitti Sunday Timesille tukevansa uusien lupien myöntämistä ja arvioi, että myös Miliband saattaa lopulta päätyä samaan ratkaisuun. Hän myönsi, että lisäporaukset eivät välttämättä laske kuluttajien energialaskuja, mutta korosti, että ne voisivat kasvattaa valtion verotuloja – mikä puolestaan antaisi enemmän liikkumavaraa julkisten palvelujen ja investointien rahoittamiseen.
Sir Keir Starmer on todennut, että Pohjanmeren öljyä ja kaasua tullaan joka tapauksessa jatkossakin hyödyntämään, riippumatta yksittäisistä uusista luvista. Hänen mukaansa aidosti halvemmat energialaskut ja energian huoltovarmuus tulevaisuudessa saavutetaan kuitenkin vain siirtymällä määrätietoisesti kohti uusiutuvia energialähteitä – kuten aurinko- ja tuulivoimaa – ydinvoiman tukemana.
Nuorten tulevaisuus politiikan keskiöön – myös kulttuurissa
Iso-Britannian talous- ja energiapoliittinen suunta vaikuttaa suoraan nuorten tulevaisuuteen: työpaikkojen määrään, koulutusmahdollisuuksiin ja elinkustannuksiin. Samaan aikaan nuorten ääni kuuluu yhä vahvemmin myös kulttuurissa ja musiikissa. Tästä tuore esimerkki on suomalaisartisti Helmi Loukasmäen koskettava paluusingle Yhteinen sydän, joka käsittelee nuorten tunteita, toivoa ja yhteistä tulevaisuutta – teemoja, joita poliittiset päätökset nuorisotyöllisyydestä ja energiapolitiikasta lopulta heijastavat arjen tasolle.
Poliittinen kiista NI‑maksuista ja Pohjanmeren porauksesta ei siis ole vain talouslukuja ja prosentteja, vaan kyse on myös siitä, millaisen työ-, energia- ja ilmastopolitiikan varaan nuoret rakentavat oman elämänsä ja unelmansa.
Ei sisällä instagram post:eja
