Kerttu Rissanen avautuu rankoista ulkonäkökommenteista ja kehoepävarmuuksista – laihuusihanne varjosti Salkkarit-vuosia
Salatut elämät -sarjasta tuttu näyttelijä ja jumppaohjaaja Kerttu Rissanen puhuu Instagramissa poikkeuksellisen avoimesti kehoepävarmuuksistaan ja ulkonäköpaineista, jotka ovat seuranneet häntä lapsuudesta asti. Hän kertoo, miten laihuuden ihannointi, jatkuva vertailu ja rajut kommentit vaikuttivat itsetuntoon jo varhaisessa iässä – ja miten sama paine jatkui myös Salkkarit-vuosien aikana.
Kehojen vertailu alkoi jo ala-asteella
Rissasen mukaan kehoihin liittyvä vertailu ja kriittinen puhe juurtuivat arkeen jo ala-asteella.
Hän muistelee, että kaveriporukan kesken puhuttiin jatkuvasti ja todella ilkeään sävyyn omista ja toisten kehoista. Vertailu oli hänen mukaansa ”täysin normaalia”, eikä kukaan tuntunut olevan tyytyväinen siihen, miltä näytti. Laihuus nähtiin tavoiteltavana ihanteena, mikä loi pohjan pitkään jatkuneille ristiriitaisille tunteille omaa kehoa kohtaan.
Laihuuden ihannointi johti Rissasen kertoman mukaan myös pitkäaikaisiin ongelmiin syömisen kanssa. Ajatusmallit, joissa keho ja ruoka olivat jatkuvan kontrollin ja arvostelun kohteena, jäivät syvälle mieleen – ja palaavat välillä yhä esiin, vaikka suhde kehoon on vuosien varrella muuttunut myötätuntoisemmaksi.
Salatut elämät -vuosina jatkuvaa arvostelua kehosta
Rissanen nousi valtakunnalliseen julkisuuteen Salatut elämät -sarjan myötä. Samaan aikaan kun ura televisiossa lähti nousuun, ulkonäköön kohdistuva arvostelu kiihtyi.
Hän kertoo, että Salkkarit-vuosien aikana hänelle sanottiin jatkuvasti, että hän on ”liian lihava”. Kommentit eivät tulleet vain yksittäisiltä ihmisiltä, vaan niitä sateli monesta suunnasta – ja ne iskivät suoraan nuoren näyttelijän itsetuntoon.
Tilanne ei kuitenkaan helpottunut, vaikka Rissanen myöhemmin laihtui. Hän kuvailee, että laihduttamisen jälkeen kommentointi vain muuttui toisenlaiseksi: hänen ulkonäköään alettiin arvostella nyt toiseen suuntaan, ja häntä verrattiin jopa mieheen. Hänen sanomanaan: kun paino putosi, ihmiset kommentoivat, että hän näyttää mieheltä ja ”pilaa kehonsa”.
Rissasen tarina muistuttaa siitä, miten armottomia ulkonäköpaineet voivat olla: keho tuntuu olevan aina jonkun mielestä vääränlainen, oli se sitten isompi tai pienempi.
Liikunta toi voimaa – mutta vanhat ajatusmallit palaavat
Nykyään Rissanen työskentelee jumppaohjaajana, ja liikunta on ollut tärkeässä roolissa hänen matkallaan kohti tasapainoisempaa kehosuhdetta. Treenaaminen on auttanut näkemään kehon ennen kaikkea voimavarana ja työkaluna, ei pelkkänä ulkonäköprojektina.
Hän kertoo kuitenkin, että epävarmuudet nousevat helposti pintaan silloin, kun liikunta vähenee ja syöminen menee ”huonompaan suuntaan”. Tällöin keho tuntuu turvonneelta, olo väsyneeltä ja oma keho vieraalta. Vanhat, rajoittavat ajatusmallit syömisestä ja ulkonäöstä palaavat mieleen erityisesti tällaisina hetkinä.
Käsivarret suurena epävarmuuden kohteena
Rissanen kertoo, että yksi hänen yksittäisistä suurista epävarmuuksistaan liittyy käsivarsiin. Hän haluaisi käsivarsiinsa lisää lihaksikkuutta, mutta kokee niiden kehittämisen naisena haastavaksi.
Käsivarsien muokkaaminen ja lihasmassan kasvattaminen voi monelle naiselle tuntua vaikealta, sillä geeniperimä, hormonitoiminta ja harjoittelun historia vaikuttavat vahvasti siihen, millaiseksi ylävartalo kehittyy. Rissasen avoimuus tuo esiin sen, että ulkonäköpaineet eivät rajoitu pelkkään painoon tai kokoon – myös yksittäiset kehonosat voivat olla vuosia jatkuneen epävarmuuden kohteena.
Valmennusala ja some luovat ulkonäköpaineita
Valmennusalalla keho on usein osa ammatti-identiteettiä ja myös konkreettinen myyntivaltti. Rissanen nostaa esiin, kuinka valmentajat markkinoivat usein palvelujaan omalla kehollaan – ja miten se voi lisätä paineita näyttää tietyltä.
Hänen mukaansa on positiivista, että yhä useampi valmentaja uskaltaa näyttää somessa aidompaa, rennompaa ja samaistuttavampaa puolta itsestään. Silti hän kokee, että erilaisia kehoja voisi näkyä alalla huomattavasti enemmän. Tämä auttaisi rikkomaan yksipuolisia ihanteita ja loisi tilaa kehojen monimuotoisuudelle.
Rissanen huomauttaa myös, että sosiaalisessa mediassa trendaa tällä hetkellä hyvin kapea ihanne: langanlaihuus. Tällaiset trendit vaikuttavat etenkin nuoriin seuraajiin, jotka vertaavat itseään jatkuvasti filtteröityihin ja muokattuihin kuviin.
Kauniisti kehossa -näyttelyssä esillä haavoittuvuutta ja rohkeutta
Kerttu Rissasen kuva ja tarina ovat mukana Turussa järjestettävässä Kauniisti kehossa -näyttelyssä. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esiin erilaisia kehoja, kokemuksia ja tarinoita – ja samalla haastaa ahtaita kauneusihanteita.
Rissanen kuvailee näyttelykuvauksia sekä pelottaviksi että vapauttaviksi. Kuvissa ei ollut tarkoitus poseerata tai peitellä epävarmuuksia, vaan päinvastoin tuoda esiin juuri ne kohdat kehosta, joihin liittyy eniten epävarmuutta. Tällainen lähestymistapa vaatii rohkeutta, mutta voi samalla olla voimauttava kokemus sekä kuvattavalle että katsojalle.
Rissasen avoin puhe kehosta, syömisestä ja ulkonäköpaineista asettuu osaksi laajempaa keskustelua siitä, miten media ja some vaikuttavat minäkuvaan. Samanlaista kulissien murtumista on nähty myös muualla julkisuudessa, kun esimerkiksi Andrew Taten luksuselämän somekulissi on paljastunut harhaanjohtavaksi. Molemmat tapaukset osoittavat, ettei kaikki, mitä somessa näemme, kerro koko totuutta.
Rissasen tarina rohkaisee suhtautumaan omaan kehoon lempeämmin ja kyseenalaistamaan ahtaat ulkonäköihanteet – erityisesti silloin, kun ne ruokkivat riittämättömyyden tunnetta.
