Seitsemän upeaa kesäyön taivastapahtumaa – näin näet ne parhaiten
Kesä tarjoaa ihanteelliset olosuhteet suunnata ulos ja kääntää katse kohti yötaivasta. Lämpimät illat, pidemmät hämärät ja usein selkeämpi sää tekevät kesästä parasta aikaa havaita Linnunrata, kirkkaita planeettoja, meteoriparvia sekä harvinaisia auringon- ja kuunpimennyksiä.
Tänä kesänä pohjoisella pallonpuoliskolla on luvassa erityisen näyttäviä ilmiöitä: osittainen auringonpimennys, merkittävä perseidien meteoriparvi, osittainen kuunpimennys, planeettojen harvinainen kohtaaminen sekä useita nimettyjä täysikuun vaiheita. Seuraavassa käymme läpi seitsemän vaikuttavinta kesäyön taivastapahtumaa ja annamme vinkit niiden katseluun.
1. Kesäkolmio – helppo aloituskohde tähtitaivaan harrastajalle
Jos olet vasta aloittamassa tähtitaivaan tarkkailua, Kesäkolmio on erinomainen paikka aloittaa. Kyseessä ei ole yksittäinen tähdistö, vaan niin sanottu asterismi – helposti tunnistettava kirkkaiden tähtien muodostama kuvio.
Kesäkolmion muodostavat:
- Vega Lyyran (Lyra, Harppu) tähdistössä
- Altair Kotkan (Aquila) tähdistössä
- Deneb Joutsenen (Cygnus) tähdistössä
Nämä kolme kirkasta tähteä muodostavat suuren kolmion, joka on näkyvissä lähes koko kesän. Varhaisina kesäiltoina katso kohti itähorisonttia; loppukesällä Kesäkolmio näkyy lähes suoraan pään yläpuolella. Usein juuri Vega on ensimmäinen selvästi erottuva tähti hämärän laskeutuessa.
Kun olet löytänyt Kesäkolmion, sen ympäriltä on helppo jatkaa muiden tähdistöjen, kuten Joutsenen ja Kotkan, tunnistamiseen. Tämä tekee siitä mainion lähtöpisteen, kun haluat oppia tuntemaan kesätaivaan rakennetta paremmin.
2. Osittainen auringonpimennys 12. elokuuta 2026
Auringonpimennykset ovat yksi näyttävimmistä taivasilmiöistä. Täydelliset auringonpimennykset tapahtuvat jossain päin Maata keskimäärin noin 18 kuukauden välein, mutta saman paikan ylle täydellinen pimennys osuu keskimäärin vain noin 400 vuoden välein – siksi ne ovat niin harvinaisia yksittäisen havaitsijan näkökulmasta.
Isossa-Britanniassa seuraava täydellinen auringonpimennys nähdään vasta vuonna 2090, mutta jo 12. elokuuta 2026 taivaalla nähdään hyvin näyttävä osittainen auringonpimennys. Tällöin Kuu peittää huipussaan noin 90 % Auringon pinnasta.
Pimennyksen tarkat ajat vaihtelevat sijainnin mukaan. Esimerkiksi Lontoossa pimennys alkaa noin klo 18.17 (BST) ja syvin vaihe saavutetaan noin klo 19.13. Edinburghissa pimennys käynnistyy hieman aiemmin, noin klo 18.14, ja huippu saavutetaan klo 19.05 paikkeilla. Laajalti Euroopassa, pohjoisessa Pohjois-Amerikassa ja luoteisessa Afrikassa ilmiö näkyy ainakin osittaisena.
Greenlandissa, Islannissa, Pohjois-Espanjassa ja osassa Jäämerta pimennys on täydellinen. Silloin Kuu peittää Auringon kokonaan ja taivas hämärtyy keskellä päivää – kokemus, jota moni pitää yhtenä vaikuttavimmista luonnonilmiöistä.
Turvallisuus ennen kaikkea: Auringonpimennystä ei saa koskaan katsoa paljain silmin, tavallisilla aurinkolaseilla tai kiikareilla ilman erityisiä suodattimia. Käytä sertifioituja pimennyslaseja tai tee yksinkertainen rei’itysprojektori (pinhole-projektori), jonka avulla voit heijastaa Auringon kuvan turvallisesti pinnalle.
3. Osittainen kuunpimennys 28. elokuuta
Auringon- ja kuunpimennykset esiintyvät usein lähekkäin, koska Kuun rata on kallistunut noin viisi astetta Maan ratatasoon nähden. Kun Aurinko, Maa ja Kuu asettuvat lähes samalle linjalle ratatason leikkauspisteiden lähellä, syntyy niin sanottu pimennyskausi, jolloin lyhyen ajan sisällä voidaan havaita sekä auringon- että kuunpimennys.
Seuraava osittainen kuunpimennys näkyy Isosta-Britanniasta 28. elokuuta. Lontoossa pimennys alkaa klo 03.33 (BST) ja syvenee kohti maksimihetkeä klo 05.12, jolloin noin 90 % Kuun pinnasta on Maan umbran, eli varjon tummimman osan, peittämä.
Pimennyksen edetessä Kuu painuu yhä lähemmäs horisonttia. Parhaan näkymän saatkin paikasta, josta avautuu esteetön näkymä lounaaseen. Tällöin voit seurata, kuinka Kuu tummuu ja saa usein punertavan sävyn, kun Maan ilmakehän taittama valo osuu sen pintaan.
4. Venuksen ja Jupiterin harvinainen kohtaaminen 9. kesäkuuta
Kaksi kirkkainta planeettaa, Venus ja Jupiter, tarjoavat kesällä poikkeuksellisen hienon näytöksen. Noin 9. kesäkuuta ne näyttävät kohtaavan taivaalla hyvin lähekkäin niin sanotussa konjunktiossa. Ilmiötä kuvaillaan usein runollisesti nimellä ”kosminen suudelma”.
Taivaalla planeetat näkyvät toisistaan suunnilleen pikkusormen leveyden etäisyydellä, kun pidät kättä suorana edessäsi. Katso länsi–luoteishorisonttiin heti auringonlaskun jälkeen – sinulla on noin tunnin verran aikaa havaita tämä kirkas pari ennen kuin ne painuvat horisontin alapuolelle.
Et tarvitse kaukoputkea tai kiikareita; paljaat silmät riittävät mainiosti. Kiikarit tai pieni kaukoputki tuovat kuitenkin näkyviin planeettojen kiekot ja mahdollisesti Jupiterin suurimpia kuita, jos olosuhteet ovat hyvät.
5. Kansainvälinen avaruusasema – kirkas piste kesätaivaalla
Kansainvälinen avaruusasema (ISS) on yksi helpoimmin havaittavista ihmisen rakentamista kohteista taivaalla. Kesä on paras vuodenaika seurata ISS:n lentoa, sillä lyhyet yöt ja matalalla pysyttelevä Aurinko valaisevat asemaa pidempiä jaksoja.
ISS kiertää Maata noin 15,5–16 kertaa vuorokaudessa. Keskikesällä tämä tarkoittaa sitä, että voit nähdä useita ylilentoja saman illan aikana. Aseman suuret aurinkopaneelit heijastavat auringonvaloa tehokkaasti, minkä vuoksi ISS näyttäytyy taivaalla erittäin kirkkaana, tasaisesti etenevänä valopisteenä – kirkkaampana kuin useimmat tähdet.
Ylilennot kestävät yleensä muutamasta minuutista noin kymmeneen minuuttiin. Parhaiten ne näkyvät hämärän aikaan, kun taivas on riittävän tumma, mutta asema on yhä Auringon valaisema. Monilla sää- ja tähtitaivassovelluksilla voit tarkistaa, milloin ISS lentää oman paikkakuntasi yli seuraavan kerran.
6. Perseidien meteoriparvi – kesän näyttävin tähdenlentojen ilotulitus
Perseidien meteoriparvi on yksi vuoden odotetuimmista taivastapahtumista. Se syntyy, kun Maa kulkee komeetta 109P/Swift–Tuttle:n jättäjän pöly- ja kiviaineksen läpi. Nämä hiukkaset syöksyvät Maan ilmakehään suurella nopeudella ja palavat kirkkaasti, mitä kutsumme tähdenlennoiksi.
Perseidit tunnetaan erityisen kirkkaina ja nopeina meteoreina. Usein joukossa nähdään myös näyttäviä tulimeteoreja eli fireballeja, jotka voivat valaista taivasta useiden sekuntien ajan. Ihanteellisissa, pimeissä havainto-olosuhteissa voi nähdä jopa 60–100 tähdenlentoa tunnissa.
Tänä vuonna Perseidit ovat aktiivisia 17. heinäkuuta – 24. elokuuta, ja parvi saavuttaa huippunsa 13. elokuuta. Parhaiten tähdenlentoja näkee puolenyön jälkeen, kun säteilypiste – alue taivaalla, josta meteorit näyttävät tulevan – on korkeammalla. Mitä pimeämpi havaintopaikka, sitä enemmän meteoreja havaitset.
Paras tapa seurata meteoriparvea on yksinkertainen: et tarvitse kiikareita tai kaukoputkea. Valitse pimeä paikka kaukana kaupunkivaloista, asetu makuulle tai istu mukavasti niin, että näet mahdollisimman suuren osan taivaasta, ja anna silmiesi tottua pimeään vähintään 20–30 minuutin ajan.
7. Kolme kesän täyskuuta: Mansikkakuu, Pukkikuu ja Sampikuu
Kesän aikana nähdään kolme täysikuuta, joilla jokaisella on oma perinteinen nimensä. Nimet juontuvat erityisesti Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen ja maatalouskulttuurien perinteistä, joissa Kuun vaiheita käytettiin vuodenaikojen ja luonnonkierron seuraamiseen.
Mansikkakuu – 30. kesäkuuta
Kesän ensimmäinen täysikuu on Mansikkakuu, joka nousee 30. kesäkuuta noin klo 12.57 (BST). Nimi viittaa ajankohtaan, jolloin mansikat ovat perinteisesti kypsyneet sadonkorjuuta varten. Mansikkakuun aikaan Kuu voi näyttäytyä matalalla horisontissa hieman punertavana tai kellertävänä ilmakehän vaikutuksesta, mikä tekee siitä erityisen kuvauksellisen.
Pukkikuu – 29. heinäkuuta
Heinäkuun täysikuuta kutsutaan nimellä Pukkikuu. Se nousee 29. heinäkuuta noin klo 15.36 (BST). Nimensä se on saanut ajankohdasta, jolloin uroshirvien uudet sarvet alkavat kasvaa. Monille tämä täysikuu on myös symboloinut metsästyskauden alkua ja luonnon siirtymistä kohti loppukesää.
Sampikuu – 28. elokuuta
Kesän viimeinen täysikuu on Sampikuu, joka nousee 28. elokuuta noin klo 05.18 (BST). Nimi viittaa aikaan, jolloin suuria sampia ja muita kaloja on perinteisesti pyydetty runsaammin. Sampikuu merkitsee monille myös kesän loppua ja syyskauden lähestymistä.
Kaikkien täysikuiden tarkkailuun riittää paljas silmä. Parhaan elämyksen saat, kun seuraat Kuun nousua tai laskua horisontin tuntumassa esimerkiksi veden äärellä tai avoimelta pellolta; tällöin Kuu näyttää usein normaalia suuremmalta niin sanotun Kuu-illuusion vuoksi.
Vinkkejä kesäiseen tähtitaivaan tarkkailuun
Jotta saat kaiken irti kesäöiden taivastapahtumista, kiinnitä huomiota muutamaan perusasiaan:
- Sääolosuhteet: Pilvetön tai vähäpilvinen taivas on ratkaisevan tärkeä. Tarkista paikalliset säätiedot etukäteen ja varaudu siirtämään havaintoiltaa, jos taivas on umpipilvessä.
- Valosaaste: Mitä kauempana olet kaupunkien ja taajamien kirkkaista valoista, sitä enemmän yksityiskohtia näet. Pimeä havaintopaikka paljastaa Linnunradan, himmeät tähdet ja heikot meteorit.
- Varusteet: Mukava istuin tai makuualusta, lämmin vaatetus (kesäyökin voi olla viileä), termosmuki ja punavaloa käyttävä taskulamppu tekevät havaintohetkestä miellyttävämmän.
- Turvallisuus: Auringon tarkkailussa käytä aina hyväksyttyjä suotimia tai epäsuoraa projektorimenetelmää. Älä koskaan katso Aurinkoa suoraan ilman asianmukaista suojaa.
Jos tähtitaivaan ilmiöiden erikoiset sattumukset kiinnostavat, kannattaa lukea myös tapaus, jossa Royal Mail toimitti vanhemmuuslehden isälle 19 vuotta myöhässä – näin erikoinen tapaus syntyi; se kertoo, miten yllättävät viivästykset voivat muuttaa arjen tapahtumat lähes kosmisiksi sattumiksi.
Suunnittelemalla havaintohetket etukäteen ja seuraamalla sekä säätä että ajankohtaisia tähtitaivaan ennusteita voit tehdä tästä kesästä yhden mieleenpainuvimmista yötaivaan ystävälle.
Ei sisällä instagram post:eja
