Kategoriat

Kuumat koulut uhkaavat oppilaiden ja opettajien terveyttä – näin helle vaikuttaa oppimiseen

Iso-Britannian kouluissa on raportoitu jopa 40 asteen lämpötiloja, pyörtymisiä ja heikentynyttä oppimista. Asiantuntijat vaativat lämpötilarajoja ja rakennusten peruskorjausta.
Facebook
Twitter
LinkedIn

Kuumat koulut uhkaavat oppilaiden ja opettajien terveyttä – näin helle vaikuttaa oppimiseen

Iso-Britanniassa kouluväki on yhä huolestuneempi lasten ja henkilökunnan hyvinvoinnista, kun maan osiin on annettu punainen hellevaroitus. Kuumuus on aiempina kesinä nostanut luokkahuoneiden lämpötilat jopa 40 asteeseen, ja oppilaita sekä opettajia on pyörtynyt tukalissa oloissa.

Ranskassa yli 800 koulua on suljettu helteen takia, mutta Britanniassa koulujen sulkeminen kuumuuden vuoksi on yhä harvinaista. Silti monissa rakennuksissa olot ovat jo terveydelle haitallisia.

Oppilaat pyörtyvät ja luokat kuumenevat yli 30 asteen

Useista kouluista on raportoitu, että koesaleissa lämpötila on noussut 33 celsiusasteeseen ja opettajia sekä oppilaita on menettänyt tajuntansa. Bedfordshiressä asuva Victoria Everitt kertoo, miten helle vaaransi hänen tyttärensä terveyden.

”Tyttärelläni Amelialla on sairaus, jonka vuoksi hän ei pysty säätelemään ruumiinlämpöään. Viime kesänä hän meni luokassa toistuvasti lähes tajuttomaksi”, Everitt sanoo.

Myös täysin terveet lapset kärsivät kuumuudesta. Hertfordshiressä sijaitsevan St Peter’s Church of England -peruskoulun rehtori Michael Conley kuvaa arkea hellepäivinä:

”Lapsia on ollut aivan liian kuumia, heistä tulee pahoinvoivia, he väsyvät, menettävät hallinnan tunteen ja nukahtavat kesken päivän. Osa sairastuu selvästi kuumuuden takia.”

Ei lakisääteistä ylärajaa lämpötilalle – paine muutoksiin kasvaa

Iso-Britannian opetusministeriö (DfE) muistuttaa, ettei maassa ole lakisääteistä ylärajaa työpaikkojen lämpötilalle – ei myöskään kouluissa. Ministeriö kuitenkin kertoo arvioivansa ilmastonmuutoskomitean (Climate Change Committee, CCC) ehdotuksia rajan asettamiseksi.

CCC:n tuoreessa raportissa todetaan, että korkeat sisälämpötilat heikentävät oppimista, lisäävät terveysriskejä ja vaikeuttavat niin oppilaiden kuin henkilökunnan keskittymistä. Työmarkkinakeskusjärjestö Trades Union Congress on kampanjoinut lakisääteisen enimmäislämpötilan puolesta, ja opetusalan ammattiliitto National Education Union pitää 26 asteen sisälämpötilaa sopivana ylärajana.

Opettajat kertovat: ”Oppilaat kaatuivat kuin saappaat jalasta”

Cambridgeshiressä Ely St John’s Community Primary Schoolissa opettava Lucio Poli muistaa kaksi erityisen kuumaa jaksoa.

”2000-luvun puolivälissä pyörryin itse luokassa, ja näin myös usean lapsen pyörtyvän. Kolme tai neljä oppilasta kaatui lattialle kuin kivi”, hän kertoo.

Poli sanoo oppineensa kokemuksesta: paksut, viralliset työvaatteet eivät sovi helteeseen. Koulun johto antoi onneksi sekä oppilaille että henkilökunnalle vapauksia pukeutua kevyemmin kuumina päivinä.

Vuoden 2022 ennätyshelteillä opettajat nostivat huolensa, kun lämpötila nousi 40 asteeseen. ”Mutta viesti maakuntahallinnolta oli, ettei maksimilämpötilaa ole. Tärkeintä oli pitää koulut auki”, Poli kuvaa.

Cambridgeshiren maakuntahallinto kertoo jakaneensa lämpöaalto-ohjeistusta kaikille kouluille ja laatineensa hellechecklistan. Äärimmäisissä oloissa koulujen odotetaan tekevän riskinarvioinnin, mutta vain harva koulu sulki ovensa kokonaan.

Vanhat rakennukset ja mustat katot keräävät lämpöä

Poli johtaa myös koulunsa ulko-opetusta ja on istuttanut puita varjostamaan pihaa. Silti 1990-luvulla rakennettu koulurakennus on hänen mukaansa ”huonosti suunniteltu” nykypäivän helteisiin.

”Ikkunat ovat länteen, katossa on mustat laatat – lämpöä ei yksinkertaisesti saa pidettyä ulkona. Jo 20 asteen keleillä sisälämpö voi nousta reippaasti yli sen. Pelkään todella päiviä, jolloin ulkona on yli 30 astetta. Niinä päivinä ei ole laadukasta oppimista, on vain selviytymistä säästä”, Poli sanoo.

Hertfordshiressä sijaitsevassa Rickmansworthin St Peter’s -koulussa rehtori Michael Conley on investoinut merkittäviä summia rakennuksen parantamiseen. Musta asfalttipiha, joka heijasti lämpöä rakennukseen, on päällystetty tekonurmella, ja koulun katto on uusittu. Puolet koulusta on varustettu ilmastoinnilla ja katoille on asennettu aurinkopaneeleja.

”Siitä huolimatta jotkin luokat nousivat viime vuonna 40 asteeseen ja muuttuivat täysin sietämättömiksi”, Conley kertoo. Kuumuus iskee erityisesti erityistä tukea tarvitseviin oppilaisiin, jotka hänen mukaansa ”eivät yksinkertaisesti pysty sopeutumaan”.

”Heistä tulee tunteellisia, he itkevät, ahdistuvat ja menettävät keskittymiskykynsä. Joudumme usein siirtämään heitä viileämpiin luokkiin, jotta voimme hallita lämpötilaa.” Conley vaatii hallitusta pohtimaan vakavasti koulujen rakennuskannan pitkän aikavälin kuntoa ja investoimaan enemmän.

Erityisoppilaat ja pyörätuolia käyttävät lapset erityisen haavoittuvia

Victoria Everitt painottaa, että helle vaikuttaa eniten lapsiin, joilla on erityistarpeita – etenkin pyörätuolia käyttäviin.

”Monet lapset eivät pysty liikkumaan itse viileämpään paikkaan. He eivät välttämättä osaa tai pysty sanomaan, että on liian kuuma ja pitäisi viilentyä. Kuumuus voi lisätä kohtausriskiä ja voimistaa haastavaa käyttäytymistä”, hän kuvaa.

Kun Amelia meni toistuvasti veltoksi ja reagoimattomaksi viime kesänä, paikallinen hyväntekeväisyysjärjestö ryhtyi auttamaan rahankeruussa ilmastoinnin hankkimiseksi Ridgeway Schooliin Kempstonissa. Koulun henkilökunta on yrittänyt helpottaa tilannetta tuulettimilla, viilentävillä pyyhkeillä ja kylmällä vedellä, mutta Everittin mielestä pysyvä ratkaisu on välttämätön.

Rehtori Lulu Stanier-Martin kertoo, että koulurakennus on yli 50 vuotta vanha. ”Heikko eristys ja vanhentuneet ikkunat tekevät luokista tukalan kuumia, mikä vaikuttaa suoraan oppilaiden kykyyn oppia ja säädellä omaa vointiaan”, hän sanoo ja vaatii hallitusta asettamaan koulujen peruskorjaukset etusijalle.

Helle iskee pahimpaan aikaan – keskelle koekautta

Helleongelmat kärjistyvät usein kesän koekaudella. Bedfordshiressä GCSE-valvojana työskennellyt vanhempi kertoo, että suurin osa kokeista järjestettiin liikuntasalissa, joka kuumeni auringossa nopeasti.

”Helleaaltojen aikana sali on sietämätön. Yhdessä kokeessa näin itse, että lämpötila oli 33 astetta. Kokeenvalvoja peitti digitaalikellon lämpötilanäytön, jotta oppilaat eivät hermostuisi entisestään”, hän kertoo.

Asiantuntijat: Kuumuus heikentää suoritusta – myös Suomessa syytä varautua

Arkkitehti Jenny Kendall työskentelee Retrofit Action for Tomorrow (RAFT) -järjestössä, joka keskittyy rakennusten ilmastokestävyyteen. Hänen mukaansa kuumuus heikentää tutkitusti kognitiivista suorituskykyä.

”Kun luokkahuoneen lämpötilaa laskettiin 25 asteesta 20 asteeseen, tehtävien suorittamisaika parani selvästi”, Kendall kertoo. Hänen mukaansa ongelmat osuvat suoraan siihen hetkeen, jolloin oppilaiden odotetaan olevan huippukunnossa – eli koeaikaan.

Suuret liikuntasalit eivät ole oppimistiloja, vaan urheilua varten suunniteltuja. Niissä ei ole riittävää ilmanvaihtoa eikä varjostusta. Kendallin mukaan monet koulut kokevatkin olevansa voimattomia helleaaltojen edessä, koska rakennukset on suunniteltu toisenlaiseen ilmastoon.

”Toisin kuin monissa Euroopan maissa tai Afrikassa, brittiläisiin kouluihin ei ole suunniteltu varjostavia rakenteita. Rakennuksemme eivät ole valmiita nykyiseen tai tulevaan ilmastoon”, hän sanoo.

Toinen RAFTin arkkitehti, Rebecca Cooper, muistuttaa, ettei ratkaisu ole aina pelkkä ilmastointi. Strategisesti toteutetut passiiviset ratkaisut – kuten varjostavat puut, ulkopuoliset sälekaihtimet, vaaleat kattopinnat ja raitisilman reitit – voivat laskea lämpötilaa merkittävästi.

Cooper mittasi lämpökameralla erään lontoolaisen koulupihan lämpötiloja: asfaltilla lämpötila nousi 50 asteeseen, mutta suuren puun alla se oli 30 astetta. Ero kertoo, miten tehokkaita varjostusratkaisut voivat olla.

Hänen mukaansa huolestuttavaa on, että jopa 2020-luvulla rakennettavat koulut eivät aina huomioi helteitä riittävästi. Toisin kuin esimerkiksi Pohjois-Ranskassa, missä lähes jokaisessa rakennuksessa on ulkopuolinen varjostus, Britanniassa kuumuuden torjunta ei vielä näy suunnitteluohjeissa.

”Ellei meillä tapahdu kulttuurista muutosta ja kuumuuden hallinta kirjata selkeästi suunnittelumääräyksiin, rakennamme jatkossakin tiloja, jotka eivät yksinkertaisesti sovi tarkoitukseensa”, Cooper varoittaa.

Mitä koulujen tulisi tehdä helleaaltojen varalta?

Asiantuntijoiden ja opettajien kokemusten perusteella koulujen olisi hyvä varautua helteeseen monitasoisesti:

  • tehdä riskinarviointi ajoissa ennen hellekausia
  • siirtää fyysisesti raskaat tai vaativat oppitunnit viileämpiin aikoihin päivästä
  • mahdollistaa joustava pukeutuminen oppilaille ja henkilökunnalle
  • varmistaa riittävä juomavesi ja muistuttaa säännöllisestä juomisesta
  • ottaa erityisesti huomioon riskiryhmät, kuten erityisoppilaat ja pyörätuolia käyttävät lapset
  • lisätä varjostusta pihoille esimerkiksi puilla, katoksilla ja aurinkosuojilla
  • parantaa rakennusten eristystä, ikkunoiden lämpösuojaa ja ilmanvaihtoa.

Myös urheilu- ja palloiluhalleja tulisi tarkastella kriittisesti: ovatko ne todella turvallisia koetiloja helleaallon aikana, jos lämpötila nousee toistuvasti yli 30 asteen?

Kuumuus haastaa urheilussakin – torjuntatyö esikuvana kouluille

Helle ei koettele vain kouluja, vaan myös urheilua. Esimerkiksi jalkapallon arvoturnauksissa on nähty, miten lämpö ja kosteus kuormittavat pelaajia ja nostavat terveysriskejä. Silti monet joukkueet ovat pystyneet sopeutumaan oloihin hyvän varautumisen, jäähdyttelytaukojen ja olosuhteiden hallinnan avulla.

Hyvä esimerkki olosuhteiden hallinnasta ja henkisestä kantista on Eloy Roomin uskomaton ilta, jossa maalivahti torjui peräti 15 laukausta ja johdatti Curacaon historialliseen MM-pisteeseen. Samalla tavoin kuin joukkueet rakentavat strategiansa kuumaa ja painostavaa ilmapiiriä vastaan, myös koulujen on pakko suunnitella, miten ne suojelevat oppilaita ja henkilökuntaa kuumuuden kasvaessa vuosi vuodelta.

Kun helleaallot yleistyvät, keskustelu koulujen lämpötilarajoista, rakennusten kunnosta ja lasten terveydestä ei ole enää vain ilmastopolitiikkaa – se on välitön turvallisuuskysymys, johon päättäjien on tartuttava.

Ei sisällä instagram post:eja

Jaa Somessa:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Sinulle Suositeltua:

EU-politiikka
autouutiset
Digitaalinen turvallisuus
EU-politiikka
Afrikan jalkapallo
Ihmisoikeudet
Digitaalinen talous
Autourheilu
lemmikit
Ilmasto ja sää
Autourheilu
Kansainvälinen viihde
Afrikan jalkapallo
autouutiset
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Ihmiset ja ilmiöt
Afrikan jalkapallo
Digitaalinen talous
Ihmisoikeudet
Autot ja liikenne
Oikeus ja rikokset
Afrikan jalkapallo
Kuluttajansuoja
EU-politiikka
EU-politiikka
Mielenterveys
Ilmasto ja sää
EU-politiikka
Autourheilu
autouutiset
Afrikan jalkapallo
EU-politiikka
Afrikan jalkapallo
autouutiset
Digitaalinen talous
Autourheilu
Afrikan jalkapallo
Autourheilu
kansainvälinen media
autouutiset
Kansainvälinen viihde
Helena Koivu
Kansainvälinen viihde
EU-politiikka
Ilmasto ja ympäristö
Helena Koivu
Autot ja liikenne
Autourheilu
EU-politiikka
Viihde
Viihde
Salaliitot
Onlyfans
Salaliitot
Salaliitot
Urheilu
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Onlyfans
Uutiset
Uutiset
Ulkomaat
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset
Uutiset