Miten huippu-urheilijat voivat pelata ICD-sydäntahdistimen kanssa – ja mitä tapahtuu, kun laite iskee?
Christian Eriksenistä tuli Tanskan jalkapallomaajoukkueen ennätysesiintyjä, vaikka hänen uransa näytti päättyvän äkillisesti sydänpysähdykseen kesken EM-kisojen ottelun vuonna 2021. Kun Eriksen romahti jälleen Tanskan 2–1-voitossa Ukrainaa vastaan pelatussa ystävyysottelussa, hänen sydäntään suojasi rintaan asennettu laite – implantoitava kardiovertteri-defibrillaattori eli ICD.
ICD-laite sijaitsee Erikseniin rinnassa, ja johdot yhdistävät sen suoraan sydämeen. Sen tehtävä on antaa voimakas sähköisku, jos sydän pysähtyy tai alkaa lyödä hengenvaarallisen epäsäännöllisesti. Laite joko käynnistää sydämen uudelleen tai palauttaa sen rytmin normaaliksi.
”Tahdistin reagoi juuri niin kuin sen pitikin”, vahvisti Tanskan maajoukkueen lääkäri Morten Boesen ottelun jälkeen.
Näky, jossa Eriksen kaatuu kenttään ja joukkuekaverit muodostavat suojaavan muurin ympärille lääkintähenkilökunnan työskennellessä, toi karmivan mieleen hänen aikaisemman sydänpysähdyksensä, joka järkytti jalkapallomaailmaa ympäri planeetan.
Mikä ICD on ja miten se toimii?
Implantoitava kardiovertteri-defibrillaattori on suunnilleen puhelimen puolikkaan kokoinen laite, joka asetetaan ihon alle rintakehään. Sen tarve voi johtua monista sydänsairauksista, kuten sydämen vajaatoiminnasta, sepelvaltimotaudista tai vakavista rytmihäiriöistä (arytmioista).
ICD seuraa sydämen sykettä jatkuvasti. Kun laite havaitsee hengenvaarallisen rytmihäiriön, se voi ensin yrittää korjata rytmin pienemmillä tahdistusimpulsseilla. Jos tämä ei riitä, se antaa voimakkaan defibrillaatioiskun, joka pysäyttää rytmihäiriön ja palauttaa normaalin sykkeen. Näin se voi pelastaa kantajansa hengen sekunneissa.
Urheilijoiden kohdalla tärkeä kysymys kuuluu: voiko huippu-urheiluun palata tällaisen laitteen kanssa? Vastaus ei ole mustavalkoinen, vaan riippuu diagnoosista, riskistä ja urheilijan omasta päätöksestä.
Yksilöllinen päätös: kuka saa pelata ICD:n kanssa?
Urheilulääketieteen asiantuntija, tohtori Amanda Lahti korostaa, että jokainen tapaus arvioidaan erikseen.
”Kaikki tapaukset ovat yksilöllisiä”, Lahti sanoo. ”Kyse on jaetun päätöksenteon mallista – mukaan otetaan seuran, pelaajan, agentin ja lääketieteellisten asiantuntijoiden näkemykset. Punnitaan riskejä ja hyötyjä ja tehdään yhteinen päätös siitä, voiko pelaaja jatkaa uraansa vai onko parempi lopettaa.”
Hän muistuttaa, että lopullinen sana on silti urheilijalla: ”Haasteena on, että urheilija itse sanoo harvoin ’nyt riittää’. He ovat valmiita ottamaan riskejä, joita moni muu ei ottaisi.”
Kun Eriksen sai sydänpysähdyksen kesällä 2021, hän edusti seuratasolla Inter Milania Italian Serie A:ssa. Italia kuuluu niihin harvoihin liigoihin, joissa ICD:n kanssa pelaaminen on kokonaan kielletty. Siksi Eriksen joutui jättämään sarjan, vaikka hänen kuntonsa ja laitteensa olisivat sallineet pelaamisen.
Paluu tapahtui ensin Brentfordissa ja sen jälkeen Manchester Unitedissa Valioliigassa, jossa ei ole yleistä kieltoa ICD-pelaajille. Sen sijaan jokainen pelaaja käy läpi yksilöllisen terveysarvioinnin ja rasitustestit.
”En näe siinä riskiä, en”, Eriksen sanoi BBC Sportille vuonna 2022. ”Minulla on ICD. Jos jotain tapahtuu, olen turvassa.”
Säännöt eri liigoissa ja muuttuva lääkärinäkemys
Maailman jalkapalloliitto Fifa sekä Euroopan jalkapalloliitto Uefa sallivat ICD-laitteen omaavien pelaajien osallistumisen kilpailuihinsa. Sama linja on muun muassa Saksan Bundesliigassa, jossa Eriksen pelasi viime kaudella Wolfsburgin riveissä.
Näkemys urheilusta ja sydänsairauksista on muuttunut dramaattisesti viime vuosikymmenten aikana.
”Vuosituhannen vaihteessa melkein kaikille sanottiin vain, että ei – et harrasta mitään urheilua, et edes kevyttä liikuntaa”, Lahti kuvaa. ”Mutta sitten näimme, että urheilijat, jotka eivät noudattaneet tätä ohjetta, pystyivät harjoittelemaan ja kilpailemaan, ja monella ICD toimi vielä paremmin kuin odotimme.”
Modernit ICD-laitteet kestävät fyysistä kontaktia ja pystyvät yleensä defibrilloimaan nopeasti. Silti mikään laite ei ole täydellinen.
”ICD:t ovat nykyään erittäin hyviä. Ne sietävät kovaa urheilua ja usein defibrilloivat hyvin nopeasti. Mutta se ei ole 100 prosenttia – mitään täyttä selviytymistakuuta ei ole”, Lahti muistuttaa.
ICD:n asentaminen voi tuntua pelottavalta. Monet potilaat pelkäävät, miltä laitteen isku tuntuu ja mitä tapahtuu, jos se aktivoituu väärässä tilanteessa. Asiantuntijoiden mukaan laitteeseen olisi silti parempi suhtautua pelastavana turvaverkkona kuin uhkana.
Miltä ICD:n isku tuntuu urheilijan kehossa?
Entinen Englannin krikettimaajoukkueen pelaaja James Taylor joutui lopettamaan uransa 26-vuotiaana perinnöllisen sydänsairauden vuoksi. Hänelle asennettiin ICD, jonka kanssa hän on sittemmin opetellut elämään – ja liikkumaan.
”Sen sijaan, että pelkäisin sitä, yritän ajatella sitä ystävänä, joka voi pelastaa henkeni”, Taylor kuvailee.
Hän kertoo kokeneensa ensimmäisen iskun vain kuukausi asennuksen jälkeen, ironisesti kesken puhetilaisuuden, jossa hän kertoi kuuntelijoille juuri ICD-laitteestaan.
”Se tuntui kuin pieni räjähdys rinnassa. Lensin taaksepäin ehkä metrin. Olin tajuissani koko ajan, mutta en muista juuri mitään itse iskusta. Kaikki tapahtui sekunneissa.”
Tilannetta seurannut henkilö kertoi nähneensä Taylorin kasvoissa epänormaalia nykimistä, mikä kertoo kehon voimakkaasta reaktiosta. Tärkeintä kuitenkin oli, että laite teki tehtävänsä.
Väärät iskut ja arki ICD:n kanssa
ICD ei ole täydellinen – joskus se antaa niin sanottuja epäasianmukaisia iskuja, eli aktivoituu ilman todellista tarvetta. Taylor muistelee tapausta lomaltaan Antigualta:
”ICD luuli sydämeni lyövän 500 kertaa minuutissa, mutta todellisuudessa se poimi altaan pumppulaitteen sähköhäiriön.”
Hän kertoo lentäneensä veden alla voimakkaan iskun saattelemana, täysin ymmärtämättä mitä oli tapahtunut. Vasta hetken päästä hän yhdisti tilanteen laitteeseensa. Myöhemmin tehty etäseuranta – laite rinnalla, josta tiedot siirtyvät lääkäreille – kertoi, että sydän oli kunnossa ja isku oli ollut virheellinen.
Vaikka tällaiset kokemukset voivat olla pelottavia, kokonaisuutena ICD tuo Taylorille turvaa ja mahdollistaa aktiivisen elämäntavan. Hän pelaa edelleen esimerkiksi golfia ja padelia.
”On pelottavaa elää tilanteessa, jossa elämäsi voi muuttua sekunnissa”, hän sanoo. ”Se voi eristää sinut, koska jos laite iskee, menetät hetkeksi itsenäisyyttäsi – esimerkiksi et saa ajaa autoa tiettyyn aikaan iskun jälkeen.”
Silti hän painottaa, että hyvällä henkisellä valmennuksella ja urheilijan asenteella arjesta voi rakentaa täysipainoisen. ”Et onnistu aina, ja sinun on oltava valmis vastoinkäymisiin pysyäksesi tasapainossa”, Taylor kuvaa.
Kun urheilu-ura ja sydänturvallisuus törmäävät
Monelle huippu-urheilijalle päätös uran jatkamisesta ICD:n kanssa on äärimmäisen henkilökohtainen ja henkisesti raskas. Taustalla on usein vuosikymmenten työ kohti huippua – ja toisaalta perheen, terveyden ja tulevaisuuden turvaaminen.
Entinen jalkapalloilija Clive Clarke sai sydänpysähdyksen Leicester Cityn pelaajana vuonna 2007, puoliajalla pukukopissa. Hänelle asennettiin ICD jo 27-vuotiaana.
”Minulla oli sama tilanne kuin Eriksenillä – selkeää sydänvikaa ei löydetty”, Clarke kertoo. ”Kuntoutin itseni pelikuntoon muutamassa kuukaudessa ja tiesin, että voisin pelata jälleen korkealla tasolla. Kysymys oli vain siitä, uskallanko enää viedä kroppani äärirajoille.”
Lopulta hän päätyi lopettamaan uransa.
”Siihen aikaan oli tapahtunut pari kuolemaa kentällä. Minulla oli nuori perhe, vaimo ja yksivuotias tytär. Päätin, että rakastan jalkapalloa ja se on elantoni, mutta kävelen pois tilanteesta. Tiesin olevani onnekas, kun selvisin sydänpysähdyksestä, mutta samalla mietin, miten olin voinut pelata kaikki ne ottelut ja harjoitukset, ja sitten yhtäkkiä tämä vain tapahtuu.”
Clarke kertoo heränneensä sairaalassa ilman muistikuvia itse tapahtumasta. Kokemus jätti pysyvän jäljen – mutta myös kiitollisuuden siitä, että ICD mahdollisti turvallisemman tulevaisuuden.
ICD:n kolmas versio – ja epäilyt kentälle palaamisesta
Nykyisin Clarke elää jo kolmannen ICD-laitteensa kanssa.
”Laite antaa varmuutta ja rohkeutta palata normaaliin arkeen”, hän sanoo. ”Se on iskenyt vain kerran. Olin Irlannissa hevoshuutokaupassa ja kävelin hevosen ohi, kun luulin sen potkaisseen minua. Tunsin valtavan iskun, enemmän selässä kuin rinnassa, ja vietin viikon sairaalassa sen jälkeen.”
Tapaus vahvisti hänen käsitystään siitä, miten voimakas ICD:n isku on – ja miten tärkeää on, että lähellä on ihmisiä, jotka osaavat reagoida.
Clarke suhtautuu silti varauksella siihen, että pelaajat jatkavat joukkuelajeissa ICD:n kanssa.
”En ole varma, pitäisikö pelaajien saada pelata ICD:n kanssa”, hän pohtii. ”Mietin, millainen vaikutus mahdollisella onnettomuudella olisi joukkuekavereihin ja taustaryhmään. On pakko pohtia seurauksia, jos jokin menee pahasti pieleen.”
Riskit, hyödyt ja tulevaisuuden näkymät
ICD-laitteiden ansiosta yhä useampi sydänsairautta sairastava voi elää aktiivista elämää – myös urheilun parissa. Huippu-urheilussa päätös on kuitenkin aina tasapainoilua riskin ja unelman välillä. Yksi pelaaja voi päättää jatkaa, toinen lopettaa. Molemmat ratkaisut voivat olla oikeita, kun ne tehdään tiedon, asiantuntijoiden ja läheisten tuella.
Teknologian kehittyessä ICD-laitteet pienenevät, paranevat ja tarjoavat tarkempaa seurantaa. Silti ne eivät poista tarvetta ensiaputaidoille, hätädefibrillaattoreille ja selkeille toimintasuunnitelmille urheilutapahtumissa – olipa kyse stadionista tai paikalliskentästä.
Viime vuosien tapaukset, kuten Christian Eriksenin sydänpysähdys ja muiden urheilijoiden dramaattiset tilanteet, ovat nostaneet sydänturvallisuuden urheilussa uudelle tasolle. Ne ovat myös muistuttaneet, miten tärkeää on avoin keskustelu riskeistä, oireista ja oikea-aikaisesta hoidosta – aivan kuten avaruuslentoihin liittyvissä teknisissä riskeissä, joista on nähty esimerkkejä myös Kansainvälisellä avaruusasemalla, kun ISS-asemalla ilmavuoto ja turvatoimet pakottivat astronautit palaamaan aluksistaan aseman sisälle.
Yksi asia on varma: ilman ICD-laitteita moni urheilija ei olisi enää elossa – eikä yksikään heistä olisi voinut edes harkita paluuta pelikentille.
Ei sisällä instagram post:eja
