Suomalainen Sisu: Euroopan Pelastus Britannian Lehden Mukaan
Arvostettu brittiläinen lehti, The Economist, on nostanut esiin uuden pohjoismaisen ilmiön, joka on saanut alkunsa Suomesta. Lehden mukaan suomalainen sisu on seuraava suuri trendi Ruotsin IKEA:n ja Tanskan hyggeilyn jälkeen. Tämä suomalainen elämänfilosofia voi auttaa koko Eurooppaa ylläpitämään henkistä kestävyyttä ja positiivista asennetta myrskyisillä ajoilla.
Economist kuvaa sisua persoonallisuuspiirteenä, jossa yhdistyvät sisäinen kestävyys ja sinnikkäisyys. Tämä asenne on erityisen ajankohtainen Ukrainan sodan luoman epävarmuuden ja avuttomuuden keskellä. The Economist lainaa kansallisen turvallisuuskomitean yleissihteeriä, Annukka Ylivaaran, joka korostaa psykologisen resilienssin merkitystä. Ylivaaran mukaan suomalaiset pystyvät edelleen nauttimaan kulttuurista ja liikunnasta, vaikka maailma ympärillä muuttuu.
Artikkelin mukaan sisu on juuri sitä, mitä Eurooppa tarvitsee. Suomalaisten maanpuolustustahto on artikkelin keskeinen teema, sillä Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyn mukaan 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis puolustamaan kotimaataan. Tämä luku on merkittävästi korkeampi verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, kuten Italiaan, jossa vastaava lukema on vain 14 prosenttia.
Artikkelissa käsitellään myös sisun löytymistä ja kehittämistä. Kirjailija Elisabeth Lahden mukaan sisu ei ole kadoksissa, vaan se löytyy elämän haasteista selviämisestä. EU:lle tällaisia koetinkiviä ovat olleet esimerkiksi eurokriisi, Brexit, koronapandemia ja Ukrainan sota. Lahti painottaa, että sisu vaatii tunteen siitä, että on jotain taistelun arvoista. Suomalaisia kuvaillaan artikkelissa isänmaallisiksi ja muistutetaan, ettei Suomi ole aina ollut vauras ja turvallinen maa. Lahti toteaa: ”Me teimme tästä maasta loisteliaan viimeisen sadan vuoden aikana.”
Lisäksi on syytä muistaa, että suomalaista sisua käsittelevä keskustelu linkittyy myös muihin ajankohtaisiin tapahtumiin, kuten häiriökäytökseen Tampereen McDonald’sissa, mikä herätti laajaa huomiota ja keskustelua kansallisesta henkisestä kestävyydestä.
Lähde: iltalehti.fi
