Yhdysvallat ja Iran allekirjoittivat alustavan rauhansopimuksen – sota kohti loppua

Yhdysvaltain ja Iranin presidentit ovat allekirjoittaneet alustavan rauhansopimuksen, jonka tavoitteena on lopettaa sota ja palauttaa alueellinen vakaus. Sopimus tulee voimaan välittömästi, ja sen keskiössä ovat Hormuzinsalmen avaaminen, Iranin jälleenrakennusrahoitus sekä Yhdysvaltain lupaus purkaa kaikki Irania vastaan asetetut pakotteet.

Sopimuksen pääkohdat: Hormuzinsalmi auki ja 300 miljardin jälleenrakennuspaketti

Allekirjoitetun muistion mukaan Iran avaa välittömästi strategisesti äärimmäisen tärkeän Hormuzinsalmen kansainväliselle merenkululle. Noin 20 % maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta (LNG) kulkee normaalisti tämän vesiväylän kautta, joten sen sulkeminen sodan aikana nosti jyrkästi energia- ja polttoainehintoja sekä lisäsi inflaatiopaineita maailmanlaajuisesti.

Rauhanmuistio sisältää myös 300 miljardin dollarin (noin 224 miljardin punnan) suuruisen suunnitelman Iranin talouden ja infrastruktuurin ”jälleenrakennukseksi”. Yhdysvallat puolestaan sitoutuu lopettamaan ”kaikenlaiset pakotteet” Irania vastaan, jos lopullinen sopimus syntyy 60 päivän neuvotteluikkunan puitteissa.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump, joka allekirjoitti sopimuksen Ranskassa G7-huippukokouksen yhteydessä, perusteli ratkaisua tarpeella estää globaali talousromahdus. Hänen mukaansa jatkunut konflikti olisi voinut johtaa ”taloudelliseen katastrofiin” ja jopa ”maailmanlaajuiseen lamaan”.

Ydinohjelma ratkaisematta – 60 päivää aikaa neuvotella

Iranin ydinohjelma, jota Yhdysvallat on käyttänyt sodan tärkeimpänä perusteluna, jäi tarkoituksella tämän ensimmäisen muistion ulkopuolelle. Asiasta on sovittu neuvoteltavan jatkossa 60 päivän aikana, ja määräaikaa voidaan molemminpuolisella suostumuksella pidentää.

Muistiossa Iran ”vahvistaa, ettei se hanki tai kehitä ydinaseita”, mikä oli Trumpin keskeisin ehto sodan alusta lähtien. Lisäksi Iranin rikastettu uraani ”laimennetaan” (down-blending) maan sisällä Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) valvonnassa. Alkujaan Yhdysvallat vaati ydinmateriaalin täydellistä poistamista Iranista, mutta tästä ehdosta joustettiin rauhanavausta varten.

Trump: Rauha vai ”helvetillinen pommitus”

Trump kuvaili Versailles’n palatsissa allekirjoitettua muistioita keinoksi välttää globaali taantuma. Hänen mukaansa osakemarkkinat reagoivat välittömästi positiivisesti aina, kun rauhan mahdollisuudesta puhuttiin, ja laskivat voimakkaasti, jos neuvottelujen epäonnistumisesta annettiin merkkejä.

Kova retoriikka ei kuitenkaan kadonnut. Trump varoitti, että jos lopullista sopimusta ei 60 päivän aikarajan puitteissa synny, Yhdysvallat on valmis ”pommittamaan Irania helvetisti”. Samalla hän kuitenkin pehmensi aiempaa linjaansa Iranin ballististen ohjusten suhteen ja totesi, että Iranin olisi ”OK” omistaa tällaisia ohjuksia, jos muillakin mailla niitä on.

Iranin johto epäluuloinen: ”Sormi on liipaisimella”

Iranin presidentti Masoud Pezeshkian allekirjoitti saman asiakirjan Teheranissa keskiviikkona. Iranin parlamentin puhemies ja keskeinen neuvottelija Mohammad Bagher Ghalibaf kuitenkin korosti valtion yleistä epäluuloa Yhdysvaltoja kohtaan ja totesi, että Iranin ”sormi on edelleen liipaisimella”.

Ghalibafin mukaan, jos ”vihollinen ei ymmärrä järjen kieltä”, Iran on valmis puhumaan ”voiman kielellä”. Hän painotti myös, että Hormuzinsalmi ei palaa sodan jälkeenkään täysin entiselleen: vaikka 60 päivän ajaksi aluksesta ei peritä maksuja, Iran harkitsee myöhemmin väylämaksujen käyttöönottoa, joita ei ollut ennen konfliktia.

Sodan kulku: Khamenein salamurha ja Israelin rooli

Yhdysvallat ja Israel aloittivat sodan Irania vastaan 28. helmikuuta. Ensimmäisenä päivänä surmattiin Iranin korkein johtaja, ayatolla Ali Khamenei, sekä useita maan ylimpiä sotilasjohtajia. Tämä eskaloi tilanteen nopeasti alueellisesta jännitteestä täysimittaiseksi sodaksi, joka heijastui etenkin energia- ja rahoitusmarkkinoille.

Rauhanmuistion ensimmäinen kohta määrää ”välittömästä ja pysyvästä sotatoimien lopettamisesta kaikilla rintamilla, mukaan lukien Libanon”. Israel on kuitenkin ilmoittanut, ettei sillä ole aikomusta vetää joukkojaan Libanonista, ja se jatkoi iskuja Hizbollahia vastaan keskiviikkona – samaan aikaan, kun rauhansopimuksen luonnos tuotiin julkisuuteen.

Trump on ilmaissut huolensa siitä, että Israelin sotilasoperaatiot Libanonissa voisivat kaataa pitkään valmistellun sopimuksen Iranin kanssa. Hän nuhteli G7-kokouksen yhteydessä Israelin pääministeri Benjamin Netanjahua ja totesi, että tämä voisi toimia ”hieman pehmeämmin”. Trumpin sanoin: ”Ei joka kerta tarvitse räjäyttää rakennusta, kun joku Hizbollahista astuu sinne sisään.”

Markkinat reagoivat: öljyn hinta laskussa mutta yhä korkealla

Heti sopimusuutisten jälkeen öljyn hinta kääntyi laskuun. Aasian torstaiaamun kaupankäynnissä Brent-raakaöljy oli noin 1 % miinuksella ja noteerattiin 78,79 dollarissa barrelilta. Hinta on silti noin kahdeksan dollaria korkeampi kuin ennen sodan syttymistä, mikä kertoo markkinoiden epävarmuuden jatkuvan, vaikka välitön sotaeskalaatio näyttää hiipuvan.

Trumpin mukaan rauhanmuistio on tärkeä askel kohti sitä, että ”maailmantalous ei syöksy lamaan”. Hän korosti, että jokainen myönteinen signaali rauhasta on nostanut pörssejä ”raketin lailla”, kun taas negatiiviset uutiset neuvotteluista ovat painaneet kursseja alas.

300 miljardin rahasto: Ei suoraa käteistä Iranille?

Yhdysvaltain viranomaiset järjestivät keskiviikkona tiedotustilaisuuden, jossa he lukivat muistion tekstin ääneen ja kiistivät, että Yhdysvallat olisi velvoitettu maksamaan Iranille ”senttiäkään” 300 miljardin dollarin rahaston puitteissa. Kyseessä olisi pikemminkin kehityshanke, jossa esimerkiksi Arabiemiraatit voisivat rakentaa Iranin alueelle voimalaitoksen Yhdysvaltojen siunauksella, jos Iran ”käyttäytyy” sopimuksen mukaisesti.

Trump luonnehti väitteitä suorasta rahansiirrosta Iranille ”valeuudeksi” ja korosti, että Yhdysvallat ei ”anna Iranille rahaa”. Samalla hän myönsi, että sodan aikana jäädytetyt iranilaisvarat olisi jossain vaiheessa palautettava: ”Se ei ole meidän rahaamme, se on heidän rahaansa, ja me jäädytimme sen. Jossain vaiheessa meidän on annettava se takaisin.”

Trump on aiemmin arvostellut jyrkästi entisen presidentin Barack Obaman päätöstä vapauttaa 1,7 miljardin dollarin iranilaiset varat vuoden 2015 ydinsopimuksen yhteydessä – sopimuksen, jonka Trump itse repi auki ensimmäisellä presidenttikaudellaan.

Voimakas vastustus Washingtonissa – republikaanit ja demokraatit kriittisiä

Rauhansuunnitelma on herättänyt kovaa vastustusta Yhdysvaltain kongressissa sekä republikaanien että demokraattien riveissä. Monet lainsäätäjät pitävät sopimusta liian myönteisenä Iranille ja liian heikkona uhkien hillitsemisessä.

Republikaanisenaattori Bill Cassidy Louisianasta, joka hiljattain hävisi uudelleenvalintansa Trumpin tukemalle haastajalle, kutsui sopimusta ”pahimmaksi ulkopoliittiseksi virheeksi vuosikymmeniin”. Texasin republikaanisenaattori Ted Cruz puolestaan arvosteli 300 miljardin rahastoa ja luonnehti Iranin johtajia ”teokraattisiksi hulluiksi, jotka haluavat tappaa meidät”. Hänen mukaansa presidentti saa ”huonoja neuvoja”.

Demokraattien reaktiot eivät olleet yhtään lempeämpiä. New Hampshiren demokraattinen senaattori Jeanne Shaheen arvioi BBC:lle, että kyseessä on ”erittäin huono sopimus”, joka ei puutu Iranin alueellisiin liittolaisiin, kuten Hizbollahiin, eikä sen ohjusohjelmaan. Hänen mukaansa muistio ei toteuta niitä tavoitteita, jotka Trump asetti sodan alussa.

Iranin tulevaisuus ja alueellinen turvallisuus

Vaikka alustava muistio ei vielä ratkaise ydinkysymystä – Iranin ydinohjelmaa – se avaa oven jatkoneuvotteluille ja vähentää välittömän sodan riskiä. Hormuzinsalmen avaaminen ja mahdollinen jälleenrakennusrahoitus voivat käynnistää Iranin talouden osittaisen normalisoitumisen, jos luottamus vähitellen palautuu.

Alueellinen turvallisuus riippuu kuitenkin myös Israelin ja sen liittolaisten toimista, samoin kuin Iranin suhteista sen tukemiin aseellisiin ryhmiin, erityisesti Hizbollahiin. Samaan tapaan kuin kansainvälisen jalkapallon puolella pelaajien yksilölliset tarinat – kuten Ryan Christien jahtaama MM-unelma ja kohtaaminen idoli Messin kanssa – heijastavat laajempia globaaleja teemoja, myös Iranin tulevaisuus symboloi koko Lähi-idän suuntaa: kohti pitkäkestoista rauhaa tai uutta konfliktikierrettä.

Lopullinen sopimus seuraavien 60 päivän aikana ratkaisee, jääkö tämä muistio historialliseksi käännekohdaksi kohti pysyvää rauhaa vai vain lyhyeksi aselevoksi ennen mahdollista uutta eskalaatiota.

Ei sisällä instagram post:eja