Keir Starmer pitää kiinni suunnitelmasta vähentää jury-oikeudenkäyntejä Englannissa ja Walesissa

Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer on ilmoittanut, että hallitus jatkaa kiisteltyä suunnitelmaa puolittaa juryjen käsittelemien rikosoikeudenkäyntien määrä Englannissa ja Walesissa. Päätöstä perustellaan oikeusjärjestelmän massiivisen ruuhkan purkamisella ja rikosten uhrien pitkien odotusaikojen lyhentämisellä.

Taustalla oikeusjärjestelmän historiallisen suuri ruuhka

Koronapandemian aikana Englannin ja Walesin tuomioistuimiin kertyi valtava käsittelemättömien rikosasioiden pino. Viimeisimpien oikeusministeriön (Ministry of Justice) lukujen mukaan tuomioistuimissa odottaa yli 79 600 rikosjuttua – korkein taso sitten varhaisen vuoden 2023. Ennusteiden mukaan määrä voi nousta jopa 100 000 tapaukseen vuoteen 2028 mennessä.

Ruuhka tarkoittaa, että osa vakavien rikosten uhreista ja epäillyistä voi joutua odottamaan oikeudenkäyntiä useita vuosia. Arvioiden mukaan esimerkiksi vuonna 2026 syytteeseen nostetuissa vakavissa rikoksissa oikeudenkäynti voi alkaa vasta lähempänä vuotta 2030, jolloin oikeus viivästyy kohtuuttomasti.

Starmer: Lupaus rikosten uhreille menee edelle

Toimittajien kysyessä, aikooko hän taipua vastustuksen edessä ja perua tai lieventää suunnitelmia, Starmer korosti, että kyse on hänelle periaatekysymyksestä. Entisenä syyttäjänä hän sanoo pitävänsä ensisijaisena tavoitteena oikeudenkäyntien viivästysten lyhentämistä.

Matkalla Pekingiin, missä hänen on määrä tavata presidentti Xi Jinping, Starmer totesi: ”Olen työskennellyt rikosten uhrien kanssa hyvin pitkään, ja he joutuvat odottamaan oikeutta aivan liian kauan. En puhu pelkästään korona-ajan ongelmasta.”

Hän jatkoi: ”Olen antanut sanani naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan vastaisille kampanjoijille ja rikosten uhreille, että teen kaikkeni varmistaakseni, että he saavat oikeutta. He joutuvat odottamaan niin pitkään, etteivät monet lopulta jaksa viedä asiaansa loppuun asti. En ole valmis hyväksymään tätä enää, ja siksi ryhdymme näihin toimiin.”

Starmer muistutti myös, että tällä hetkellä vain noin 3 % rikosasioista etenee jury-oikeudenkäyntiin. ”Tämän uudistuksen jälkeen osuus on hieman pienempi, mutta puhumme silti vain marginaalisesta muutoksesta”, hän sanoi.

Mitä hallitus ehdottaa? Jury vain vakavimpiin rikoksiin

Oikeusministeri David Lammy on hahmotellut mallin, jossa merkittävä osa nykyisistä jury-oikeudenkäynneistä siirrettäisiin tuomarin tai maallikkotuomareiden (magistraattien) ratkaistavaksi. Oikeusministeriön arvioiden mukaan lähes puolet nykyisistä juryjen käsittelemistä jutuista voitaisiin jatkossa ratkaista ilman valamiehistöä.

Keskeinen linjaus on, että vastaajat, joiden arvioitu rangaistus olisi enintään kolme vuotta vankeutta, eivät enää voisi vaatia jury-oikeudenkäyntiä. Lisäksi mahdollisuutta valittaa magistraattituomioistuimen ratkaisusta kruununoikeuteen (crown court) rajoitettaisiin. Vakavimmat rikokset – kuten murha, ryöstö ja raiskaus – säilyisivät edelleen juryjen käsiteltävinä.

Samalla Lammy on käynnistänyt rekrytointikampanjan uusien vapaaehtoisten maallikkotuomareiden saamiseksi. Tavoitteena on lisätä tuomioistuimien kapasiteettia ja purkaa ruuhkaa. Varsinaista lakiesitystä jury-oikeudenkäyntien rajaamisesta ei ole kuitenkaan vielä laadittu.

Tavoitteena ruuhkan purku 2030-luvun puoliväliin mennessä

Lammy uskoo, että hänen ehdotuksillaan voidaan saada rikosasioiden ruuhka hallintaan 2030-luvun puoliväliin mennessä. Hänen mukaansa tapausmäärät alkaisivat laskea jo vuoden 2029 tienoilla, jos uudistukset viedään läpi ja tuomioistuimien resurssit saadaan paremmin käyttöön.

Hallitus perustelee linjaa sillä, että ilman rakenteellisia muutoksia viivästykset uhkaisivat entisestään heikentää rikosten uhrien asemaa ja rapauttaa luottamusta oikeusjärjestelmään. Starmerin mukaan oikeus, joka viivästyy kohtuuttomasti, on monelle uhrille käytännössä sama kuin oikeuden puuttuminen kokonaan.

Voimakas vastustus myös työväenpuolueen sisältä

Suunnitelma on herättänyt laajaa vastustusta niin opposition kuin hallituspuolueen rivien sisällä. Kymmenet työväenpuolueen (Labour) kansanedustajat ovat ilmaisseet huolensa siitä, että jury-oikeudenkäyntien rajaaminen voisi heikentää oikeudenmukaisuuden toteutumista ja horjuttaa kansalaisten luottamusta järjestelmään.

Konservatiivipuolueen johtaja Kemi Badenoch on arvostellut uudistusta jyrkin sanoin. Hänen mukaansa se ”uhkaa oikeudenmukaisuutta, heikentää kansalaisten luottamusta ja murentaa oikeusjärjestelmämme perustaa”.

Entinen rikosoikeusasianajaja ja työväenpuolueen kansanedustaja Karl Turner oli ainoa Labour-edustaja, joka äänesti konservatiivien esityksen puolesta, jolla vastustettiin hallituksen suunnitelmia. Turner on väittänyt, että todellinen motiivi muutosten taustalla on ”rahan säästäminen”, ei oikeuden nopeuttaminen.

”David Lammyltä puuttuu selkäranka ja Keir Starmerin pitäisi hävetä, että hän antaa Lammyn langeta tällaiseen virkamiesten juoneen”, Turner sanoi Sky Newsille. Hänen mukaansa hallituksen tulisi tehdä täyskäännös ”kuten se tekee kaikessa muussakin”.

Asiantuntijakritiikki: vaikutus ruuhkaan vain rajallinen

Myös ajatuspaja Institute for Government on suhtautunut suunnitelmaan kriittisesti. Sen mukaan Lammyn esittämät muutokset johtaisivat vain ”vaatimattomaan” parannukseen käsittelyaikojen lyhenemisessä. Ajatuspaja katsoo, että hallituksen pitäisi keskittyä ensisijaisesti oikeuslaitoksen tuottavuuden parantamiseen.

Kritiikin ytimessä ovat rakenteelliset ongelmat: rikosoikeuteen erikoistuneiden lakimiesten puute, heikko hallinnollinen tehokkuus sekä pitkäaikainen alirahoitus, joka näkyy rapistuneissa oikeustalorakennuksissa ja vanhentuneessa teknologiassa. Ilman näihin tekijöihin puuttumista yksittäiset prosessimuutokset saattavat jäädä tehottomiksi.

Jury-oikeudenkäynnin rooli demokraattisessa oikeusvaltiossa

Vastustajat pelkäävät, että siirtyminen yhä useammin tuomarin tai magistraattien yksin ratkaistaviin juttuihin voi ajan myötä kaventaa kansalaisten osallistumista oikeuden toteuttamiseen. Jury-järjestelmä on perinteisesti nähty keinona tuoda ”maalaisjärki” ja kansan ääni rikosoikeudenkäynteihin, mikä on lisännyt luottamusta tuomioiden oikeudenmukaisuuteen.

Kannattajat puolestaan korostavat, että valtaosa rikosasioista on jo nyt ilman juryä käsiteltäviä ja että vakavimmat, yhteiskuntaa syvimmin koskettavat rikokset säilyvät edelleen valamiehistön edessä. Hallituksen mukaan kysymys on käytännöllisestä tasapainosta: miten turvata oikeudenmukainen oikeudenkäynti, mutta samalla varmistaa, ettei oikeus viivästy vuosiksi.

Laajempi keskustelu oikeusjärjestelmän tulevaisuudesta

Starmerin sitoutuminen uudistukseen, vastustuksesta huolimatta, kertoo laajemmasta murroksesta, jossa länsimaiset oikeusjärjestelmät joutuvat tasapainoilemaan resurssipulan, kasvavien tapausmäärien ja kansalaisten oikeusturvan välillä. Samankaltaista keskustelua käydään myös muualla Euroopassa, missä pohditaan, miten nopeuttaa rikosprosessia ilman, että oikeudenmukaisuus kärsii.

Keskustelu ei rajoitu pelkkään prosessioikeuteen. Se liittyy laajemmin siihen, miten valtiot priorisoivat oikeuslaitoksen rahoitusta, miten houkutellaan uusia juristeja julkiseen sektoriin ja miten digitalisaatio voidaan valjastaa tukemaan sujuvampaa oikeudenkäyntiä. Samalla tavalla kuin julkisessa keskustelussa pohditaan resurssien kohdentamista esimerkiksi terveydenhuoltoon tai matkailuun, kuten suositussa artikkelissa Erna Huskon seikkailulomasta Balilla ja sen herättämistä turvallisuuskysymyksistä, myös oikeusjärjestelmän uudistuksissa kyse on viime kädessä poliittisista valinnoista ja arvoista.

On vielä epäselvää, missä muodossa ja aikataulussa hallitus tuo varsinaiset lakiesitykset parlamentin käsittelyyn. Selvää kuitenkin on, että jury-oikeudenkäyntien roolista, uhrien oikeuksista ja oikeusvaltion periaatteista käydään Isossa-Britanniassa kiivas ja pitkäkestoinen poliittinen kamppailu.

Ei sisällä instagram post:eja