Louvren museon Eugenie-keisarinnan kruunu murskattiin ryöstössä – mutta on yhä lähes ehjä
Pariisin Louvren museossa viime lokakuussa tehty miljoonaryöstö sai yllättävän käänteen, kun pakenevat varkaat pudottivat Ranskan keisarinna Eugénien kruunun. Timanteilla ja smaragdeilla koristeltu arvokas pääkoriste jäi ryöstäjien reitille murskattuna – mutta museon mukaan se on yhä “lähes ehjä” ja voidaan palauttaa alkuperäiseen loistoonsa.
88 miljoonan euron koruryöstö – kruunu jätettiin pakoreitille
Ryöstäjät veivät Louvresta arviolta 88 miljoonan euron arvosta koruja. Saaliiksi päätyi muun muassa Ranskan kuninkaallisille ja keisarilliselle hoville kuuluneita jalokiviä. Yllättäen Eugénie-keisarinnan kruunua he eivät kuitenkaan saaneet mukaansa, vaan jättivät sen jälkeensä paetessaan museosta.
Kruunu kuului keisari Napoleon III:n puolisolle Eugénielle ja on merkittävä osa 1800-luvun ranskalaista kulttuuri- ja hovit historiaa. Siksi se on Louvren kokoelmissa paitsi taide-esineenä, myös symbolina Ranskan keisarikunnan loistosta.
Museo julkaisi ensimmäiset kuvat – pahoin vääntynyt mutta korjattavissa
Louvre julkaisi nyt ensimmäiset kuvat kruunusta ryöstön jälkeen. Museon mukaan kruunu oli jäänyt “pahasti muotoutuneena” sen jälkeen, kun varkaat yrittivät repiä sen ulos lasivitriinistä liian kapean aukon kautta. Kruunu myös putosi pakomatkan aikana, mikä pahensi vaurioita.
Fyysisistä vaurioista huolimatta museon konservaattorit ovat toiveikkaita. Kruunusta puuttuu yksi kahdeksasta sitä koristavasta kultaisesta kotkasta, mutta kaikki 56 smaragdia ovat tallella. 1 354 timantista vain kymmenen on kateissa.
Louvren mukaan 1800-luvulta peräisin oleva kruunu voidaan palauttaa alkuperäiseen asuunsa “ilman, että sitä täytyy rakentaa uudelleen”. Tämä tarkoittaa, että rakenteelliset osat ovat yhä olemassa ja entisöinti voidaan tehdä alkuperäisiä materiaaleja ja tekniikoita kunnioittaen.
Asiantuntijakomitea valvoo entisöintiä
Kruunun restaurointia varten on koottu asiantuntijakomitea, jota johtaa Louvren museon johtaja Laurence des Cars. Komitea valvoo, että entisöinti tehdään kansainvälisten konservointiperiaatteiden mukaisesti ja että kruunun historiallinen arvo säilyy.
Restaurointiprosessissa on kyse paitsi metallirakenteen oikaisusta ja vahvistamisesta, myös herkkien jalokivien puhdistuksesta, kiinnitysten tarkistuksesta ja mahdollisesti puuttuvien timanttien korvaamisesta. Museon tavoitteena on, että kruunu voidaan tulevaisuudessa asettaa uudelleen näytteille turvallisemmin ja entistä paremmin suojattuna.
Dramaattinen ryöstö vain muutamassa minuutissa
Ryöstö tapahtui 19. lokakuuta, kun rikollisjoukko käytti varastettua ajoneuvoon kiinnitettyä nostolaitetta päästäkseen Louvren Galerie d’Apolloniin (Apollon-galleria) parvekkeen kautta. Galleria sijaitsee lähellä Seine-jokea, mikä helpotti rikollisten lähestymistä.
Kaksi varkaista pääsi sisään leikkaamalla ikkunan auki voimatyökaluilla. He uhkailivat vartijoita, jotka joutuivat evakuoimaan alueen. Tämän jälkeen ryöstäjät leikkasivat auki kahden vitriinin lasit – juuri niiden, joissa säilytettiin Ranskan kuninkaallisille ja keisarillisille hallitsijoille kuuluneita koruja.
Syyttäjien mukaan koko operaatio kesti alle neljä minuuttia. Ryöstäjät poistuivat paikalta kahdella ulkona odottaneella skootterilla, mikä teki takaa-ajosta vaikeaa Pariisin keskustan kaduilla.
Neljä epäiltyä pidätetty – pääsuunnittelija edelleen kateissa
Poliisi on pidättänyt neljä miespuolista epäiltyä, joiden epäillään olleen suoraan osallisina ryöstössä. Heitä pidetään varsinaisina tekijöinä, mutta viranomaiset arvioivat, että taustalla on yhä vapaalla jalalla oleva pääsuunnittelija. Tämän henkilön uskotaan vastanneen ryöstön suunnittelusta, logistiikasta ja mahdollisista ostajaverkostoista varastetuille jalokiville.
Seitsemän muuta ryöstön yhteydessä vietyä korua on edelleen kateissa. Niihin kuuluu muun muassa toinen Eugénielle kuulunut timantein koristeltu tiara, kaulakoruja, korvakoruja ja rintakoruja. Viranomaiset pelkäävät, että osa koruista voidaan yrittää hajottaa ja myydä yksitellen jalokivinä, mikä vaikeuttaisi niiden jäljittämistä.
Euroopan kulttuuriaarteet rikollisten kohteena
Louvren tapaus on yksi näkyvimmistä viime vuosien kulttuuriaarteisiin kohdistuneista rikoksista Euroopassa. Jalokiviryöstöt historiallisista museoista ovat valitettavasti yleistyneet, sillä pienikokoiset mutta mittaamattoman arvokkaat esineet on helppo kuljettaa ja piilottaa.
Ranskan viranomaiset ja Louvre ovat ilmoittaneet tarkistavansa turvallisuusjärjestelmiään, mukaan lukien vitriinien rakenteet, hälytysjärjestelmät sekä henkilökunnan koulutuksen. Tavoitteena on estää vastaavat nopea- ja kovakouraiset iskut tulevaisuudessa.
Historialliset esineet ja arjen tarinat kiinnostavat suomalaisia
Eurooppalaisten hovi- ja keisarillisten esineiden lisäksi suomalaisia kiinnostavat myös oman ajan julkisuuden henkilöiden yksityisemmät hetket ja rutiinit. Esimerkiksi Sanna Marinin ja hänen Emma-tyttärensä herkkä iltarutiini, jossa Muumit ovat vahvasti läsnä arjessa, tarjoaa toisenlaisen näkökulman siihen, miten historia, kulttuuri ja tarinat kulkevat mukana sukupolvelta toiselle – tällä kertaa lasten iltasatujen ja hahmojen kautta, eivätkä museovitriinien takana.
Vaikka Louvren kruunu on fyysisesti vaurioitunut, sen tarina jatkuu. Entisöinnin myötä se voi jälleen kertoa kävijöilleen 1800-luvun Ranskan loistosta, poliittisista myllerryksistä ja siitä, miten haavoittuvaisia kulttuuriaarteet ovat rikollisuudelle – mutta myös siitä, miten niitä voidaan suojella ja palauttaa tuleville sukupolville.
Ei sisällä instagram post:eja
