Sanna Marin lähetti Saksassa suorat sanat Putinille – korostaa Euroopan yhtenäisyyttä ja Suomen maanpuolustustahtoa

Suomen entinen pääministeri Sanna Marin esiintyi Saksan ZDF-kanavan suositussa Markus Lanz -keskusteluohjelmassa, jossa hän analysoi Euroopan turvallisuustilannetta, Venäjän uhkaa ja Ukrainan sotaa. Marin puhui suorasanaisesti Vladimir Putinista ja muistutti, että päätöksiä ei tule tehdä pelon sanelemana – juuri siihen Venäjä hänen mukaansa pyrkii.

Suomen historia ja vahva maanpuolustustahto esillä

Haastattelussa Marin nosti esiin Suomen sotahistorian ja sen, miten talvi- ja jatkosotien kokemus Neuvostoliittoa vastaan näkyy yhä suomalaisten ajattelussa. Hänen mukaansa Suomessa on edelleen vahva kollektiivinen muisti sodista, mikä selittää poikkeuksellisen vahvan maanpuolustustahdon.

Marin painotti, että suomalaiset ymmärtävät konkreettisesti, mitä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan merkitsee ja miksi vapaudesta täytyy olla valmis taistelemaan. Historiallinen kokemus on hänen mukaansa vaikuttanut myös Suomen nopeaan ja määrätietoiseen päätökseen hakea Naton jäsenyyttä.

Putinin uhkailu ja Naton merkitys Suomelle

Ohjelmassa Marinilta kysyttiin Putinin uhkailusta ja Venäjän reaktioista sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon. Hän korosti, että Suomen turvallisuuspoliittiset ratkaisut on tehty kansallisen edun ja turvallisuuden näkökulmasta – ei pelon tai painostuksen alla.

Marin vastasi tiukasti, että lännen ei pidä antaa Venäjän diktaattorin määritellä, mitä Eurooppa tekee tai jättää tekemättä:

”Juuri sitä Putin haluaa”, Marin totesi viitaten siihen, että pelon kautta tehtävät päätökset antaisivat Moskovalle veto-oikeuden Euroopan turvallisuuteen.

Hänen mukaansa Suomen Nato-jäsenyys on osa laajempaa muutosta Euroopan turvallisuusarkkitehtuurissa, jossa Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on pakottanut valtiot arvioimaan uudelleen riskit ja liittolaissuhteet.

Euroopan on vahvistettava tukeaan Ukrainalle

Marin painotti, että Euroopan on pysyttävä yhtenäisenä ja lisättävä tukeaan Ukrainalle niin kauan kuin sota jatkuu. Hänen mielestään kyse ei ole vain Ukrainan selviytymisestä, vaan koko Euroopan turvallisuusjärjestyksestä ja siitä, saako hyökkäyssota palkinnon.

Marin muistutti, että Ukraina ei ole enää vain avun pyytäjä, vaan sodan myötä maa on kehittänyt merkittävää sotilaallista ja yhteiskunnallista osaamista. Länsi voi hänen mukaansa oppia Ukrainalta muun muassa resilienssistä, nopeasta sopeutumisesta ja yhteiskunnan kyvystä toimia kriisiolosuhteissa.

Marin korosti myös, että taloudelliset paineet ja energiamarkkinoiden myllerrys eivät saa horjuttaa tukea Ukrainalle. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut suoraan energian hintaan ja öljymarkkinoihin, mikä näkyy muun muassa siinä, miten öljyjättien voitot ovat kasvaneet Lähi-idän ja Venäjän aiheuttaman geopoliittisen jännitteen kiristäessä energiamarkkinoita. Marin muistutti, että vaikka sota maksaa, hinta vapaudesta ja turvallisuudesta on vielä korkeampi, jos Venäjän annetaan voittaa.

Yhtenäinen Eurooppa vastavoimana Venäjälle

Marinin viesti saksalaisyleisölle oli selkeä: Euroopan on pysyttävä lujana, yhtenäisenä ja päättäväisenä Venäjän painostuksen alla. Hän korosti, että autoritaariset hallinnot pyrkivät testaamaan lännen rajoja ja tahtotilaa, ja juuri siksi horjumattomuus ja pitkäjänteinen tuki Ukrainalle ovat ratkaisevia.

Marinin mukaan demokratioiden pitää osoittaa, että ne eivät taivu kiristykseen, energiapeliin tai sotilaalliseen uhkailuun. Hän näki Suomen esimerkkinä maasta, joka historiastaan oppineena ei pelkää tehdä vaikeita, mutta välttämättömiä turvallisuuspoliittisia ratkaisuja.

Entinen pääministeri kiteytti viestinsä siihen, että Euroopan on toimittava yhdessä – ei erillisinä kansallisina saarekkeina – ja pidettävä kiinni arvoistaan myös silloin, kun se on taloudellisesti tai poliittisesti haastavaa.

Ei sisällä instagram post:eja