Espanjan junankuljettajat aloittavat maanlaajuisen lakon kahden kuolemaan johtaneen onnettomuuden jälkeen

Espanjassa junankuljettajat aloittavat maanantaina kolmipäiväisen, koko maan kattavan lakon protestina rautatiejärjestelmän heikentyneelle turvallisuudelle. Ammattiliiton mukaan verkko on ajautunut vuosien mittaan tilaan, jossa turvallisuustakuita ei voida enää taata matkustajille eikä henkilökunnalle.

Lakko seuraa kahta tammikuussa sattunutta vakavaa junaturmaa, jotka ovat herättäneet laajaa huolta Espanjan pitkään kehuttua raideliikennettä kohtaan. Onnettomuudet ovat aiheuttaneet merkittäviä häiriöitä liikenteeseen ja sysänneet liikkeelle keskustelun koko järjestelmän kunnosta ja rahoituksesta.

Kaksi vakavaa junaturmaa kahden päivän sisällä

Ensimmäinen onnettomuus tapahtui 18. tammikuuta Andalusiassa Adamuzin alueella, kun suurnopeusjuna suistui raiteilta ja törmäsi vastakkaiseen suuntaan kulkeneeseen junaan. Turmassa menehtyi 46 ihmistä, mikä tekee siitä Espanjan vakavimman raideliikenneonnettomuuden yli kymmeneen vuoteen.

Vain kaksi päivää myöhemmin Kataloniassa, lähellä Barcelonaa, tapahtui toinen vakava onnettomuus. Paikallisjuna suistui raiteilta, kun radan varressa sijainnut seinä romahti junan kulkiessa ohi. Seinän sortuminen osui ensin ohjaamoon, surmaten harjoittelijana toimineen kuljettajan, ja vaurioitti pahoin ensimmäistä vaunua, jossa suurin osa loukkaantuneista matkusti. Onnettomuudessa loukkaantui ainakin 37 matkustajaa.

Rautatieviranomaisten arvion mukaan seinä romahti juuri junan ohittaessa sen, mikä teki tilanteesta täysin odottamattoman sekä kuljettajalle että matkustajille.

Tutkinnat paljastavat mahdollisia puutteita radan kunnossa

Adamuzin onnettomuutta tutkivan rautatieonnettomuuksien tutkintakomission (CIAF) alustava raportti viittaa siihen, että ongelmat radassa saattoivat syntyä jo ennen turmapäivää. Useiden junien, mukaan lukien suistuneen junan, pyöristä löytyneet urat viittaavat siihen, että kiskoon on voinut syntyä murtuma ennen kuin onnettomuusjuna ajoi sen yli.

Onnettomuuksien jälkeen käynnistetyt lisäturvallisuustarkastukset ovat paljastaneet vikoja ja kunnossapidon puutteita useilla eri rataosuuksilla. Tämä on vahvistanut pelkoa siitä, että kyse ei ole yksittäisistä virheistä, vaan laajemmasta verkon rapautumisesta.

Semaf vaatii lisää henkilöstöä ja investointeja

Junankuljettajien ammattiliitto Semaf on ilmoittanut, että lakon tavoitteena on painostaa hallitusta ja rautatieyhtiöitä välittömiin toimiin turvallisuuden parantamiseksi. Liitto vaatii lisää henkilöstöä, suurempia investointeja sekä järjestelmällisempää kunnossapitoa, jotta se kutsuu ”rautatieverkon jatkuvaksi rappeutumiseksi” päättyisi.

Semafin mukaan kahden peräkkäisen onnettomuuden pitäisi toimia ratkaisevana käännekohtana, joka pakottaa viranomaiset varmistamaan, että kaikki tarvittavat toimet tehdään rautatieliikenteen turvallisuuden takaamiseksi. Liitto katsoo, että ilman riittävää resursointia ja pitkäjänteistä kunnossapitosuunnitelmaa vaarana on, että vastaavat onnettomuudet toistuvat.

Pääministeri ja hallitus kovassa paineessa

Espanjan pääministeri Pedro Sánchez joutuu vastaamaan kysymyksiin rautatiejärjestelmän epäonnistumisista parlamentissa myöhemmin tällä viikolla. Oppositio ja kansalaisjärjestöt vaativat selityksiä siitä, miksi vakavia teknisiä vikoja ja rakenteellisia riskejä ei havaittu ajoissa, ja miksi turvallisuushälytyksiä ei otettu vakavasti ennen tuhoisia turmia.

Erityisen suurennuslasin alla on rautatieverkon rahoitus. Kritiikin mukaan investoinnit ovat olleet joko riittämättömiä tai väärin kohdennettuja, jolloin näkyviin hankkeisiin on panostettu, mutta perusinfra ja kunnossapito ovat jääneet jälkeen.

Hallitus kiistää väitteet resurssipulasta

Sosialistijohtoinen hallitus on pyrkinyt torjumaan syytöksiä alirahoituksesta. Liikenneministeri Óscar Puente on korostanut, että Madrid–Andalusia-rataan on viime vuosina investoitu noin 700 miljoonaa euroa, ja että myös onnettomuuspaikkana toiminut rataosuus sisältyi tähän uudistukseen.

Puente on painottanut, ettei kyse ole hänen mukaansa kunnossapidon puutteesta, vanhentuneesta infrastruktuurista tai investointien puutteesta. Ministerin mukaan järjestelmää on päivitetty määrätietoisesti, ja käynnissä olevat tutkinnat selvittävät, johtuivatko onnettomuudet yksittäisistä teknisistä vioista, inhimillisistä virheistä vai odottamattomista ulkoisista tekijöistä.

Turvallisuuskeskustelu kiihtyy myös kansainvälisesti

Espanjan tilanne heijastuu laajempaan eurooppalaiseen keskusteluun raideliikenteen turvallisuudesta, kunnossapidosta ja resurssien kohdentamisesta. Useissa maissa on viime vuosina pohdittu, miten kasvava junaliikenne, suurnopeusradat ja vaihtelevat sääolosuhteet vaikuttavat verkon kestävyyteen ja riskienhallintaan.

Myös urheilumaailmassa on nähty, miten turvallisuuteen ja pitkäjänteiseen valmistautumiseen panostaminen voi ratkaista menestyksen. Esimerkiksi jääkiekkolegenda Marko ”Mörkö” Anttila on analysoinut, miten Leijonat voi uusia olympiakultansa Italiassa korostamalla huolellista valmistautumista ja riskien hallintaa. Samanlainen ennakoiva ajattelu on nyt monien mielestä välttämätöntä myös Espanjan rautateillä, jotta matkustajien luottamus voidaan palauttaa.

Mitä seuraavaksi?

Tulevat viikot ovat ratkaisevia sekä Espanjan hallitukselle että rautatiesektorin toimijoille. Lakon vaikutukset näkyvät laajasti matkustajaliikenteessä, ja painostus konkreettisten toimenpiteiden aloittamiseksi kasvaa päivä päivältä.

Ammattiliitot vaativat selkeää aikataulua radan parannustöille, lisärekrytoinneille ja turvallisuusjärjestelmien päivityksille. Matkustajien ja henkilöstön luottamuksen palauttaminen edellyttää läpinäkyviä tutkintatuloksia, avoimia investointipäätöksiä sekä sitä, että turvallisuus asetetaan selkeästi taloudellisten säästöjen edelle.

Ei sisällä instagram post:eja