Chris Mason: Mitä paikallisvaalien tulokset kertovat Britanniasta juuri nyt

Aamuun mennessä näkyvät vaaliuutisotsikot kertovat vasta osan totuudesta. Kyse ei ole koko maan kattavasta parlamenttivaalista, jossa lopputulos on yleensä lähes valmis aamiaishetkeen mennessä, vaan hajanaisesta paikallisvaalien kokonaisuudesta eri puolilla Britanniaa.

Tähän mennessä merkittävin osa tuloksista on saatu Englannin niiltä alueilta, joilla järjestettiin vaaleja. Skotlannista ja Walesista ei ole vielä tuloksia, joten kokonaiskuva Britannian poliittisesta tilanteesta on vasta muotoutumassa.

Reform noussut suurimmaksi ääniharavaksi

Ensimmäinen selkeä trendi on Reform-puolueen vahva nousu. Se johtaa ääniosuudessa ja kerää tällä hetkellä eniten ääniä – aivan kuten se teki myös viime vuoden paikallisvaaleissa.

Reformin takana seuraa joukko perinteisiä puolueita: työväenpuolue Labour, konservatiivit, liberaalidemokraatit sekä Englannin ja Walesin vihreä puolue. Yksikään niistä ei ole lähellä ylivoimaista kannatusta, vaan äänet jakautuvat useaan eri suuntaan. Pitkään puhuttu poliittisen kentän pirstoutuminen näkyy nyt konkreettisesti: äänestäjien tuki hajoaa viiteen tai useampaankin poliittiseen vaihtoehtoon.

Reform voi toistaiseksi osoittaa saavuttaneensa merkittävää menestystä. Se on voittanut noin kolmanneksen jo julkistetuista valtuustopaikoista. Tämä on huomattava tulos puolueelle, joka pyrkii murtautumaan pysyväksi osaksi Britannian poliittista järjestelmää.

Labourille rajuja menetyksiä – etenkin Reformille

Labourille vaalit ovat olleet tähän mennessä kivuliaita. Puolue on menettänyt hieman alle puolet niistä paikoista, joita se on ollut puolustamassa – ja juuri Labourilla oli tällä kertaa eniten puolustettavia valtuustopaikkoja.

Puolueiden viestintäkoneistot pyörivät jo täysillä. Labour korostaa, että välikauden paikallisvaalit ovat usein vaikeita hallituspuolueille ja ennustavat huonosti seuraavan parlamenttivaalin lopputulosta. Tietyssä määrin tämä pitää paikkansa: esimerkiksi vuosina 2011, 2015, 2017 ja 2021 hallituspuolue ei menettänyt valtuustopaikkoja samalla tavalla kuin nyt. Silti tosiasia on, että Labour on tällä kertaa menossa selvästi taaksepäin.

Ratkaisevaa tulevien päivien kannalta on, miten Labour psykologisesti käsittelee nämä tappiot – niin puolueen sisällä kuin julkisuudessa. On eri asia kuvitella kivulias hammasoperaatio kuin todella istua hammaslääkärin tuolissa ja kokea se.

Kivuliaat esimerkit: Tameside ja Wigan

Yksi dramaattisimmista esimerkeistä on Tameside Suur-Manchesterin alueella, entisen varapääministerin Angela Raynerin poliittisella kotialueella. Labour puolusti siellä 17 paikkaa – ja menetti niistä 16 Reformille. Tämä on puolueelle kova isku.

Läheisessä Wiganissa, jossa paikallisena kansanedustajana toimii ministeri Lisa Nandy, Labourin tulos oli vielä karumpi: puolue menetti kaikki 22 puolustamaansa paikkaa Reformille. Nämä yksittäiset esimerkit korostavat, kuinka syvältä Reform nyt nakertaa Labourin perinteistä kannatuspohjaa.

Paljon uusia valtuutettuja, vähän uusia valtuustoja

Reform on tähän mennessä saanut runsaasti uusia valtuutettuja, mutta ei vielä monia kokonaisia valtuustoja haltuunsa. Yksi tärkeä syy tähän on vaalien tekninen rakenne: useimmissa nyt ääniä laskeneissa valtuustoissa vain kolmannes paikoista oli tällä kertaa vaalissa. Tämä asettaa luonnollisen katon sille, kuinka paljon yksikään puolue voi kerralla voittaa tai hävitä.

Reform korostaa, että se kerää noin kolmanneksen annetuista äänistä, kun sen kilpailijoiden kannatusprosentit jäävät teiniin. Tämä antaa puolueelle vahvan tarinan kasvusta – vaikka kokonaisia valtuustoja ei vielä siirrykään massoittain sen hallintaan.

Labour menettää valtuustoja – mutta ei aina kilpailijoille

Laajempi kuva on tällä hetkellä se, että Labour menettää valtuustojen enemmistöasemiaan. Usein valtuustot eivät kuitenkaan siirry suoraan jonkin toisen puolueen kontrolliin, vaan päätyvät tilanteeseen, jossa kellään ei ole selvää enemmistöä.

Esimerkkejä tällaisista valtuustoista ovat Redditch, Hartlepool, Tamworth, Exeter, Tameside, Southampton ja Lontoon Wandsworth. Näillä alueilla Labourin ote on löystynyt, mutta mikään yksittäinen puolue ei ole pystynyt ottamaan täyttä kontrollia tilalle.

Vihreät ja liberaalidemokraatit tasaisessa nousussa

Englannin ja Walesin vihreä puolue suoriutuu toistaiseksi vakuuttavasti ja kasvattaa asemaansa paikallispolitiikassa. Liberaalidemokraatit etenevät hieman hitaammin, mutta he voivat osoittaa konkreettisia voittoja: puolue on onnistunut ottamaan kontrollin Stockportin ja Portsmouthin valtuustoista.

Konservatiivit puolestaan odotetusti menettävät asemiaan. Kahden vuoden kuluttua edellisistä parlamenttivaaleista tämä on epämukava tilanne oppositiopuolueelle, jonka pitäisi pystyä rakentamaan uskottavaa tietä takaisin valtaan. Silti konservatiivit voivat todeta estäneensä Labouria saamasta enemmistöä Wandsworthin valtuustossa Lontoossa – vaikka he eivät itse onnistuneetkaan ottamaan valtuustoa haltuunsa.

Äänestysaktiivisuus yllättävän korkea

Yksi kiinnostava piirre näissä paikallisvaaleissa on äänestysaktiivisuus. Se näyttää nousevan selvästi aiempiin vuosiin verrattuna. Tähän mennessä äänestysprosentti on noin 43 %, mikä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2022 paikallisvaaleissa. Tämä viittaa siihen, että äänestäjät kokevat poliittisen tilanteen poikkeuksellisen tärkeäksi ja jännitteiseksi.

Syvempi taustakuva: velka, köyhyys ja tyytymättömyys

Paikallisvaalien pirstoutunut tulos ei synny tyhjiössä. Se heijastaa laajempaa yhteiskunnallista ja taloudellista tyytymättömyyttä, joka näkyy arjessa ympäri Britanniaa. Talouspaineet, elinkustannuskriisi ja velkaantuminen ovat monille kotitalouksille arkipäivää. Tätä taustaa vasten on helpompi ymmärtää, miksi äänet hajaantuvat ja miksi uudet tai aiemmin marginaaliset puolueet, kuten Reform, pystyvät haastamaan perinteisiä valtapuolueita.

Samat ilmiöt näkyvät myös konkreettisissa esimerkeissä, joissa talousvaikeudet ja kulutuksen romahtaminen tulevat näkyviin paikallisella tasolla – kuten analyysissa, jossa tyhjä parkkipaikka paljastaa Britannian velka- ja köyhyyskriisin syvyyden. Paikallisvaalien tulokset kytkeytyvät samaan todellisuuteen: äänestäjät etsivät uusia ratkaisuja, kun vanhat poliittiset vaihtoehdot eivät tunnu vastaavan talouden ja arjen kriiseihin.

Kun Skotlannin ja Walesin tulokset vielä puuttuvat, lopullinen kuva Britannian poliittisesta suunnasta on kesken. Jo nyt on kuitenkin selvää, että perinteinen kaksinapainen puoluejärjestelmä on murenemassa, äänestäjien uskollisuus vanhoille puolueille heikkenee ja paikallistasolla käydään yhä kovempaa kamppailua jokaisesta äänestä.

Ei sisällä instagram post:eja