Nextin johtaja varoittaa dramaattisesta pudotuksesta nuorten ensityöpaikoissa
Brittiläisen vaatejätti Nextin toimitusjohtaja, konservatiiviparina tunnettu Lord Wolfson, varoittaa, että nuorille tarjolla olevien ensityöpaikkojen määrä Isossa-Britanniassa on romahtanut lyhyessä ajassa. Hänen mukaansa kyse on syvästä nuorisotyöttömyyden kriisistä, joka heijastaa laajempia ongelmia koko työmarkkinassa.
Hakijamäärät kaksinkertaistuivat – vähemmän työpaikkoja, enemmän kilpailua
Vielä kaksi vuotta sitten Nextin myymälöihin tuli keskimäärin noin kymmenen hakemusta jokaista avointa työpaikkaa kohden. Nyt hakijoita on jo 19 yhtä paikkaa kohti.
Wolfsonin mukaan tämä hakijamäärän lähes kaksinkertaistuminen kertoo karulla tavalla, kuinka vaikeaa erityisesti nuorilla ja työuran alussa olevilla on löytää ensimmäinen työpaikka. Kun avoimia työpaikkoja on vähemmän, eniten kärsivät ne, joilla on vähiten työkokemusta – eli nuoret.
Nuorisotyöttömyys kolminkertainen yleiseen työttömyyteen verrattuna
Tuoreiden lukujen mukaan 16–24-vuotiaiden työttömyysaste Isossa-Britanniassa on 16,2 %. Se on korkein taso sitten vuoden 2014 ja yli kolminkertainen maan yleiseen, noin 5 %:n työttömyysasteeseen verrattuna.
Perinteisesti katukuvan vähittäiskauppa ja ravintola-ala – kuten kaupat, kahvilat, ravintolat ja pubit – ovat tarjonneet monille nuorille ensimmäisen työkokemuksen, usein osa-aikaisena opiskelujen ohessa. Nyt juuri näiden alojen työpaikat ovat paineessa, kun verot ja palkkakustannukset nousevat ja talouskasvu laahaa.
Nollatuntisopimusten kielto kiristää rekrytointia
Yksi suurimmista muutoksista on hallituksen ensi vuodelle suunnittelema nollatuntisopimusten laaja kielto. Hallitus pitää nollatuntisopimuksia ”riistävinä” ja katsoo, että uusi Employment Rights Act -laki lopettaa ”yksipuolisen joustavuuden” ja pakottaa yritykset tarjoamaan vähintään perustason ennustettavuutta ja turvaa työntekijöille.
Wolfson kuitenkin varoittaa, että nollatuntisopimusten kieltäminen tekee erityisesti vähittäiskaupan ja sesonkiluontoisten alojen rekrytoinnista huomattavasti vaikeampaa. Hänen mukaansa lainsäädäntö voi käytännössä rajoittaa opiskelijoiden ja muiden osa-aikatyöntekijöiden mahdollisuuksia saada lisätunteja kiireisimpinä kausina, kuten joulun alla.
Uudistuksen ytimessä on vaatimus, että työnantajien täytyy tarjota vaihtelevilla tunneilla työskenteleville työntekijöille taatut työtunnit tietyllä viitejaksolla. Wolfsonin mielestä tämä on ongelmallista vähittäiskaupassa, jossa asiakasvirrat vaihtelevat jyrkästi vuodenaikojen mukaan. Hän korostaa, että yrityksillä ei ole varaa pitää yhtä suurta henkilöstömäärää hiljaisina kuukausina kuin sesonkiaikoina.
Hallitus: minimipalkka ja nuoriso-ohjelmat tukevat nuoria
Valtiovarainministeriön mukaan kansallisen minimipalkan korotus on nostanut yli 200 000 nuoren palkkoja. Ministeriö muistuttaa myös, että työnantajien kansallisen vakuutuksen eli National Insurance -maksujen taso on alempi alle 21-vuotiaiden työntekijöiden kohdalla, mikä sen mielestä kannustaa nuorten palkkaamiseen.
Hallitus ei jaa Wolfsonin näkemystä siitä, että palkkakustannusten nousu olisi ratkaiseva ongelma. Sen mukaan ”pienipalkkaisten palkkojen leikkaaminen globaalin epävarmuuden aikana ei ole ratkaisu”. Hallitus viittaa lisäksi 2,5 miljardin punnan nuorisotyöllisyyspakettiin, jonka tavoitteena on luoda miljoona työ- ja harjoittelumahdollisuutta eri puolille maata.
Liiketoiminta- ja kauppaministeriön edustaja – joka huomautti, että Wolfson ansaitsi viime vuonna noin 7 miljoonaa puntaa – korostaa, että hallituksen budjettipolitiikka on vakauttanut taloutta ja tarjonnut tukea sekä perheille että yrityksille.
Verot, minimipalkka ja hidas talouskasvu painavat työnantajia
Useat brittiläiset vähittäiskaupan ja palvelualan yritykset, mukaan lukien Next, ovat varoittaneet, että työnantajamaksujen korotukset ja minimipalkan nousu heikentävät erityisesti matalapalkkaisten ja osa-aikaisten työpaikkojen syntymistä. Kun samaan aikaan talouskasvu on hidasta, yritykset lykkäävät investointeja ja varovat avaamasta uusia työpaikkoja.
Wolfson on vaatinut hallitusta perumaan työnantajien National Insurance -maksujen korotukset sekä kohtuullistamaan minimipalkan nousua. Hänen mukaansa nuorisotyöttömyys on seurausta laajemmasta työllisyyshaasteesta: kun työpaikkoja on kokonaisuudessaan vähemmän, kokemattomimmat työnhakijat jäävät väistämättä viimeisiksi jonossa.
Samankaltaista kritiikkiä on esitetty myös muualla Euroopassa. Suomessa on esimerkiksi keskusteltu siitä, että nuorten tukijärjestelmät ja työllistämistoimet eivät ole tasapainossa. Tästä kertoo muun muassa analyysi siitä, kuinka hallitus käyttää moninkertaisesti enemmän rahaa nuorten tukiaisiin kuin heidän työllistämiseensä, mikä herättää kysymyksiä järjestelmän tehokkuudesta.
Vähemmän henkilökuntaa myymälöissä – automaatio ja verkkokauppa kasvussa
Kasvavat kustannukset ovat pakottaneet Nextin vähentämään henkilöstöä yksittäisissä myymälöissä. Samalla yhtiön verkkokauppa ja digitaaliset palvelut ovat vahvassa kasvussa. Wolfsonin mukaan hallituksen politiikka on nostanut Nextin palkkakustannuksia noin 70 miljoonalla punnalla vuodessa.
Yritys vastaa kustannuspaineisiin investoimalla automaatioon ja teknologiaan. Esimerkkeinä hän mainitsee itsepalvelulokerot, joihin asiakkaat voivat palauttaa tuotteita ilman kassahenkilökuntaa. Tällaiset ratkaisut vähentävät tarvetta pitää paikalla suurta henkilöstöä, mutta samalla ne kaventavat erityisesti nuorille tyypillisiä matalan kynnyksen työpaikkoja.
Next menestyy, mutta puolustaa voitontavoittelua
Next on monien muiden perinteisten vähittäiskaupan brändien kaaduttua noussut esiin yhtenä brittiläisen katukuvan menestystarinoista. Yhtiö on ostanut useita vaikeuksiin ajautuneita brändejä, kuten Joules, Fatface, Cath Kidston ja Made.com, ja työllistää yli 30 000 ihmistä.
Yhtiö nosti hiljattain koko vuoden tulosennusteensa 1,2 miljardiin puntaan, kun myynti kasvoi 6,2 % ensimmäisellä neljänneksellä. Tästä huolimatta Wolfson torjuu väitteet, että Next asettaisi osakkeenomistajat työntekijöiden edelle.
Hänen mukaansa yli miljardin punnan tulos ei tarkoita, että yksi yksittäinen ihminen rikastuisi rajattomasti, vaan että julkisessa pörssiyhtiössä omistus jakautuu sadoille tuhansille säästäjille, joilla on usein vain pieniä omistuksia. Keskimääräinen yksityissijoittaja saa osinkoja hänen mukaansa noin 300 puntaa vuodessa.
Wolfson korostaa, että vähittäiskaupassa kannattavuus on elinehto selviytymiselle: viimeisen 25 vuoden aikana 70–80 % alan brändeistä on kadonnut. Hänen mukaansa yritys, joka ei tavoittele voittoa, ei yksinkertaisesti pysy hengissä – ja silloin häviäjiä ovat sekä työntekijät että asiakkaat.
Työmarkkinauudistukset jakavat mielipiteitä
Wolfson on toistanut kritiikkinsä hallituksen Employment Rights Act -lakia kohtaan ja varoittaa, että yksi sen keskeisistä pykälistä vaikeuttaa merkittävästi lisätuntien tarjoamista henkilöstölle. Hänen mielestään tiukemmat velvoitteet taattuihin tunteihin rajoittavat mahdollisuuksia palkata työntekijöitä joustavasti sesonkikausille.
Ammattiliittojen kattojärjestö Trades Union Congress (TUC) näkee asian täysin toisin. Sen mukaan oikeus säännöllisiin työtunteihin perustuvaan työsopimukseen on erittäin suosittu ja antaa epävarmassa asemassa oleville työntekijöille kaipaamaansa turvaa. TUC korostaa, että sopimustuntien määrittely perustuu useiden kuukausien viitejaksoon, joka tasoittaa sesonkivaihteluita, eikä esimerkiksi loma-aikojen nuorisotyötä pitäisi vaarantua.
Liittojen mukaan uudistus antaa nykyisin epäsäännöllisillä tunneilla työskenteleville työntekijöille ennustettavuutta, jota heillä ei tällä hetkellä ole – ja tämä on tärkeää niin toimeentulon kuin hyvinvoinnin kannalta.
Ratkaisu nuorisotyöttömyyteen: talouskasvun vauhdittaminen
Wolfsonin mielestä nuorisotyöttömyyden ratkaiseminen ei onnistu yksittäisillä tukiohjelmilla tai pelkillä työmarkkinatoimilla. Hän korostaa, että nuorten työllistyminen on lopulta kiinni koko talouden kasvusta: mitä enemmän uusia yrityksiä, investointeja ja hankkeita syntyy, sitä enemmän syntyy myös työpaikkoja työuran alussa oleville.
Hän kehottaa hallitusta keskittymään ennen kaikkea kolmeen isoon rakenteelliseen kysymykseen: kaavoitus- ja maankäyttölainsäädännön uudistamiseen, energiapolitiikan selkeyttämiseen ja liikenneverkkojen parantamiseen. Wolfsonin mukaan esimerkiksi eteläisessä Englannissa maatalousmaan hinta voi olla noin 15 000 puntaa hehtaarilta, mutta nousta jopa 1,5 miljoonaan puntaan, kun maalle myönnetään rakennuslupa. Hänen mukaansa tällaiset rakenteelliset pullonkaulat jarruttavat taloutta ja investointeja.
Wolfsonin viesti hallitukselle on, että jos julkinen valta ”nostaa jalkansa talouden jarrulta” – keventää lupabyrokratiaa, parantaa infrastruktuuria ja vakaannuttaa energiapolitiikkaa – yritykset voivat kasvaa nopeammin, investoida rohkeammin ja luoda enemmän työpaikkoja, myös nuorille, joille ensityöpaikka on ratkaiseva ponnahduslauta työelämään.
Ei sisällä instagram post:eja
