Teinitytön raiskaus ja nuorten tekijöiden lievät tuomiot järkyttävät – perhe vaatii oikeutta ja vapautta pelosta

14-vuotias tyttö, jonka raiskanneet teinipojat välttyivät vankeudelta, kertoo elävänsä jatkuvassa pelossa ja toivovansa vain vapautta ahdistavista muistoista. Tyttö raiskattiin Fordingbridgen kaupungissa Hampshiressa, ja tapaus on nostattanut laajan raivon, kun tekijät tuomittiin nuorisorangaistuksiin vankeuden sijaan.

”Haluan vain vapauden pelosta” – uhrin elämä pysähtyi

Hyökkäyksen aikaan 14-vuotias tyttö kertoi BBC Newsnight -ohjelmassa, että pelko hallitsee hänen arkeaan. Hän ei uskalla edes kävellä ulkona ilman, että pelkää kohtaavansa raiskaajansa tai joutuvansa uudelleen hyökkäyksen kohteeksi.

Hänen mukaansa mielenterveys on romahtanut hyökkäyksen jälkeen. Sängystä nouseminen on vaikeaa, ja keho ei tunnu enää omalta.

“Tuntuu, että mitä tahansa teen, tunnen aina heidän kätensä päälläni. Ei väliä, kuinka paljon olen yrittänyt pestä ja puhdistaa itseni, tunne ei katoa. Se ei tunnu enää minun keholtani”, tyttö kuvailee.

Hän kärsii elävistä takaumista eikä pysty nukkumaan, koska pelkää jatkuvasti, että jotain pahaa tapahtuu uudelleen. Koulunkäynti on kärsinyt rajusti – läsnäolo on heikkoa, ja tärkeiden kokeiden lähestyessä hän tuntee jäävänsä peruuttamattomasti jälkeen opinnoissaan.

Vanhemmat: ”Tämä on elinkautinen tuomio tyttärellemme”

Tytön vanhemmat puhuivat BBC:lle anonyymisti. Äiti sanoo toivovansa vain, että tytär voisi joskus elää ilman pelkoa – olla jälleen vapaa ja onnellinen.

Isä kuvaa raiskausta koko perhettä koskevaksi elinikäiseksi taakaksi:

“Tämä aiheuttaa elinikäisen vaikutuksen tyttäreeni ja perheeseeni. Tämä ei katoa viidessä tai kymmenessä vuodessa. Tämä on elinkautinen tuomio hänelle.”

Isän mielestä poikien olisi pitänyt saada ehdoton vankeusrangaistus. Hän painottaa, että vaikka heitä ei ehkä tuomita eliniäksi, vastuun on oltava todellinen ja tuntua heidän elämässään pitkälle tulevaisuuteen.

Hyökkäys Fordingbridgen puistossa – veitsi, toistuvat raiskaukset ja videointi

Rikos tapahtui tammikuussa 2025 Fordingbridge Recreation Ground -nimisellä alueella. Tyttö tapasi pojat puistossa, jossa häntä raiskattiin toistuvasti.

Yksi hyökkääjistä kaatoi uhrin maahan, käytti veistä hänen vaatteidensa leikkaamiseen ja raiskasi hänet väkivaltaisesti. Oikeudessa näytetty videomateriaali paljasti tytön makaavan liikkumatta maassa, kasvot käsien peitossa, samalla kun toinen poika huusi rohkaisevia huutoja tekijälle.

Tapaukseen liittyy myös toinen uhri: 15-vuotias tyttö raiskattiin erillisessä hyökkäyksessä marraskuussa 2024 alikulussa Fordingbridgessä kahden 14-vuotiaan pojan toimesta. Myös tämä teko videoitiin.

Pojat kuvasivat raiskaukset puhelimillaan ja jakoivat osan materiaaleista verkossa. He kiistivät syytteet, mutta valamiehistö totesi heidät syyllisiksi maaliskuussa Southamptonin käräjäoikeudessa – yhteensä kymmenestä raiskauksesta.

Nuorisorangaistukset herättivät raivon – tuomiot menossa uudelleenarviointiin

Kaksi vanhempaa poikaa, jotka olivat rikosten aikaan 14-vuotiaita ja nyt 15-vuotiaita, tuomittiin kolmen vuoden nuorisorangaistukseen (Youth Rehabilitation Order, YRO), johon sisältyy 180 päivän tehostettu valvonta ja ohjaus. Kolmas poika, joka oli teon aikaan 13-vuotias ja nyt 14-vuotias, sai 18 kuukauden nuorisorangaistuksen avunannosta raiskaukseen.

Kaikille kolmelle määrättiin lisäksi kolmen kuukauden ulkonaliikkumiskielto sekä 10 vuoden mittainen lähestymiskielto uhreihin nähden.

Tuomari Nicholas Rowland perusteli päätöstään sillä, ettei hän halunnut “rikosoikeudellistaa” hyvin nuoria poikia, vaikka hän korosti rikosten poikkeuksellista vakavuutta. Hän totesi, että tekojen videoiminen teki rikoksista entistäkin vakavampia.

Tuomiot herättivät välittömästi laajan julkisen raivon. Iso-Britanniassa toimiva oikeusministeriön alainen Attorney General -virasto sai useita pyyntöjä arvioida tuomiot uudelleen Unduly Lenient Sentence (ULS) -järjestelmän kautta. Tämän seurauksena tuomiot on nyt siirretty hovioikeuden käsiteltäviksi.

Hallituksen edustajan mukaan tapauksesta tulleiden yhteydenottojen määrä oli “moninkertainen” tavalliseen verrattuna, mikä kuvastaa kansalaisten syvää huolta.

Pääministeri ja oikeusministeri: tapaus on “järkyttävä”

Attorney General Lord Hermer totesi, että tapaus on ymmärrettävästi herättänyt valtavaa yleistä kiinnostusta ja huolta, ja että hän on määrännyt virkamiehensä toimimaan kiireellisesti, jotta tuomioiden arviointi voidaan käsitellä mahdollisimman nopeasti ja uhrit saisivat jonkinlaista päätöstä asialle.

Pääministeri Sir Keir Starmer on kutsunut tapausta “järkyttäväksi” ja myöntänyt, että tuomioiden suhteen on “vakavia kysymyksiä”, jotka vaativat tarkastelua.

Uhrin arki: vankina omassa kodissaan

Tytön äiti kuvaa, että tytär on nyt “vanki omassa kodissaan”. Kun perhe kuuli poikien saaneen pelkät nuorisorangaistukset, he alkoivat heti pelätä, että joutuisivat muuttamaan turvansa vuoksi.

Äidin mukaan tytär ei pysty lähtemään ulos ja jatkamaan elämäänsä, koska pelko kohtaamisesta tekijöiden kanssa on läsnä joka askeleella. “Hän voisi vain kävellä kadulla ja törmätä johonkuhun heistä”, äiti sanoo.

Isä kertoo kokeneensa “täydellistä kauhua” kuullessaan tuomioista. Hänen luottamuksensa oikeusjärjestelmään on romahtanut.

“Meidän on luotettava siihen, että oikeusjärjestelmä toimii oikein meidän puolestamme. Se luottamus on nyt täysin poissa. He eivät ole suojelleet tytärtäni. Hän elää yhä tätä painajaista, ja tulee elämään, samalla kun pojat jatkavat arkeaan”, isä sanoo.

“Meitä ei kuultu” – uhrien kokemus oikeusprosessista

Teinityttö kertoo kokeneensa, ettei häntä kuunneltu oikeudenkäynnin aikana. Hän tunsi itsensä mitätöidyksi ja sivuutetuksi asianajajien toimesta.

Isän mukaan tuomion perusteluissa paino oli lähes kokonaan tekijöiden tulevaisuudessa ja kuntoutuksessa, ei siinä, mitä tytöt olivat joutuneet käymään läpi.

“Nämä ovat joitakin pahimpia rikoksia, joita kukaan voi tehdä, ja he ovat tehneet ne toistuvasti. Siksi teoilla on oltava seuraukset”, isä korostaa.

Toinen uhri, joka oli 15-vuotias joutuessaan raiskatuksi alikulussa Fordingbridgessä, kertoi aiemmin BBC:lle, että tuomio oli kuin “kivi vasten kasvoja”. Hän kyseenalaistaa, miksi hänen piti käydä läpi raskas oikeudenkäynti, kertoa tarinansa uudelleen ja katsoa todisteita, jos lopputulos oli hänen kokemuksensa mukaan niin vähättelevä.

“Mikä oli kaiken pointti? Miksi minut laitettiin käymään läpi tuo tuska, jos lopulta sanotaan, että se on tavallaan ihan ok?” hän kysyy.

Kansainvälinen järkytys: raiskauksen uhrien kokemus ei unohdu

Ranskalainen raiskaustraumasta selviytynyt Gisèle Pelicot kertoi BBC Breakfast -ohjelmassa olevansa syvästi järkyttynyt siitä, että tekijät ovat jälleen vapaina, vaikka uhrit kärsivät niin syvästi, etteivät koskaan täysin parane.

Tapauksen herättämä keskustelu muistuttaa myös laajemmasta ilmiöstä, jossa seksuaalirikosten uhrit kokevat oikeusjärjestelmän asettavan tekijöiden edun heidän turvallisuutensa edelle. Vastaavanlaisia kysymyksiä on noussut esiin myös Suomessa, esimerkiksi tapauksissa, joissa teinitytön joukkoraiskaus on johtanut tuomioon ilman vankeutta ja perhe on joutunut vaatimaan oikeudenmukaisuutta.

Useat asiantuntijat korostavat, että oikeusprosesseissa on huomioitava paremmin uhrien pitkäaikaiset traumavaikutukset, turvallisuuden tunne ja tarve tulla aidosti kuulluksi – ei ainoastaan tekijöiden nuori ikä ja mahdollisuus kuntoutukseen.

Jos olet kokenut seksuaalista väkivaltaa tai jokin tässä artikkelissa kuvatuista asioista koskettaa sinua, on tärkeää hakea tukea. Monissa maissa on tarjolla kriisipuhelimia, tukikeskuksia ja järjestöjä, jotka tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista apua raiskauksen ja seksuaalisen väkivallan uhreille.

Ei sisällä instagram post:eja