Australia haastaa 3M-yhtiön 2 miljardin dollarin korvauksiin PFAS-ikikemikaaleista

Australian hallitus on nostanut historiallisen suuren, noin 2 miljardin Australian dollarin (noin 1,4 mrd USD; 1,1 mrd GBP) kanteen yhdysvaltalaista teollisuusjätti 3M:ää vastaan. Kanne liittyy väitetysti myrkyllisten niin sanottujen ikikemikaalien (PFAS-yhdisteet) käyttöön sammutusvaahdossa, joka on saastuttanut kymmeniä puolustusvoimien tukikohtia eri puolilla maata.

Kyseessä on Australian hallituksen historian suurin yksittäinen korvausvaatimus, kertoi oikeusministeri Michelle Rowland. Hallitus pyrkii saamaan takaisin huomattavia kustannuksia, joita PFAS-saastumisen selvittäminen, puhdistaminen ja riskien hallinta ovat aiheuttaneet 28 puolustuskohteessa.

Hallitus: 3M pimitti tietoa PFAS-vaahdon riskeistä

Australian valtion kanteessa väitetään, että 3M on jättänyt kertomatta olennaisia tietoja ja antanut harhaanjohtavia lausuntoja yhtiön kehittämästä ja toimittamasta sammutusvaahdosta sekä sen ympäristövaikutuksista. Viranomaisten mukaan 3M vakuutti vaahdon olevan turvallista, vaikka yhtiöllä oli käytettävissään tietoa sen merkittävistä ympäristö- ja terveysriskeistä.

Oikeusministeri Rowlandin mukaan hallitus on sitoutunut pitämään sekä 3M:n että sen Australian tytäryhtiön vastuussa PFAS-saastumisen taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä seurauksista.

“Tämä väärinkäytös on aiheuttanut mittavia kustannuksia puolustusvoimille ja Australian veronmaksajille – yli miljardin Australian dollarin verran tähän mennessä PFAS-saastumisen tutkimiseen, puhdistamiseen ja torjuntaan puolustushallinnon kiinteistöissä”, Rowland sanoi. “Tämä oikeustoimi 3M:ää vastaan on poikkeuksellisen merkittävä.”

Mitä PFAS-ikikemikaalit ovat ja miksi ne ovat vaarallisia?

PFAS-yhdisteet (per- ja polyfluorialkyyliyhdisteet) ovat synteettisiä kemikaaleja, joita on käytetty laajasti muun muassa palonsammutusvaahdoissa, elektroniikassa, tekstiileissä ja pinnoitetuissa paistinpannuissa. Ne tunnetaan vettä ja likaa hylkivistä sekä tarttumattomista ominaisuuksistaan.

PFAS-yhdisteitä kutsutaan usein “ikikemikaaleiksi”, koska ne eivät hajoa normaaleissa ympäristöolosuhteissa. Tutkimusten mukaan ne voivat kerääntyä vesistöihin, maaperään, ravintoketjuun ja ihmisen elimistöön. Korkeat PFAS-pitoisuudet on liitetty useisiin terveysongelmiin, kuten:

• eräisiin syöpätyyppeihin
• hormonihäiriöihin
• immuunijärjestelmän heikentymiseen
• maksavaurioihin ja kolesterolihäiriöihin

Vuonna 2022 3M ilmoitti lopettavansa PFAS-yhdisteiden valmistuksen ja käytön maailmanlaajuisesti, kun huoli niiden pitkäaikaisista terveys- ja ympäristövaikutuksista kasvoi.

Väitteet: harhaanjohtavia vakuutuksia ja puutteellista tiedonantoa

Australian hallituksen kanteen mukaan 3M on vuosien ajan vähätellyt ja pimittänyt tietoa yhtiön kehittämän AFFF-sammutusvaahdon (aqueous film-forming foam) riskeistä. Kanteessa väitetään, että:

• 3M ei kertonut täysimääräisesti, mitä se tiesi PFAS-yhdisteiden ympäristövaikutuksista
• yhtiö antoi viranomaisille ja asiakkaille varmuuden siitä, että vaahdon käyttö ja hävittäminen olisi ympäristön kannalta turvallista
• nämä vakuutukset olivat ristiriidassa sen kanssa, mitä yhtiö todellisuudessa tiesi kemikaalien pysyvyydestä ja myrkyllisyydestä

Hallitus katsoo, että harhaanjohtavat tiedot vaikuttivat suoraan siihen, miten laajasti PFAS-pitoista sammutusvaahtoa käytettiin puolustusvoimien tukikohdissa ja miten myöhään sen riskeihin puututtiin.

3M kiistää syytteet ja korostaa puolustusvoimien vastuuta

3M on ilmoittanut, että se aikoo kiistää väitteet ja puolustaa itseään oikeudessa. Yhtiön mukaan se ei ole koskaan valmistanut PFAS-yhdisteitä Australiassa ja lopetti PFAS-pitoisen sammutusvaahdon myynnin maassa jo noin 20 vuotta sitten.

3M:n mukaan Australian puolustusministeriö jatkoi PFAS-yhdisteitä sisältävien vaahtojen käyttöä vielä kahden vuosikymmenen ajan sen jälkeen, kun yhtiö oli lopettanut tuotteen myynnin. Tämä saattaa muodostua keskeiseksi kiistakysymykseksi oikeudessa: missä määrin vastuu saastumisesta kuuluu valmistajalle ja missä määrin viranomaisille, jotka jatkoivat tuotteen käyttöä.

PFAS-saastuminen herättää huolta myös muualla

PFAS-kemikaaleihin liittyvät oikeusprosessit ja korvausvaatimukset eivät rajoitu Australiaan. Vastaavia kiistoja on käyty muun muassa Yhdysvalloissa ja Euroopassa, missä PFAS-yhdisteitä on löytynyt juomavedestä, maatalousmaasta ja teollisuusalueilta. Useat maat ovat tiukentaneet sääntelyä ja selvittävät laajamittaisen PFAS-käytön rajoittamista tai kieltämistä kokonaan.

Myös Suomessa keskustellaan yhä enemmän siitä, miten PFAS-kemikaalit vaikuttavat ympäristön turvallisuuteen ja kansalaisten oikeusturvaan. Esimerkiksi tapaukset, joissa nuorten tai haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksia ei koeta kunnioitettavan riittävästi, ovat nostaneet esiin kysymyksiä viranomaisten vastuusta ja oikeusjärjestelmän uskottavuudesta. Tätä taustaa vasten myös teinitytön raiskausta ja nuorten tekijöiden lieviä tuomioita käsittelevä tapaus, jossa perhe vaatii oikeutta ja vapautta pelosta, on osa laajempaa keskustelua kansalaisten luottamuksesta viranomaisiin ja oikeuden toteutumisesta.

Seuraavat askeleet: pitkä oikeusprosessi edessä

Australian 2 miljardin dollarin kanne 3M:ää vastaan on vasta alkua mahdollisesti vuosia kestävälle oikeusprosessille. Oikeudenkäynnissä tullaan arvioimaan muun muassa:

• mitä 3M tiesi PFAS-yhdisteiden vaaroista ja milloin
• oliko yhtiön antama tieto viranomaisille ja asiakkaille harhaanjohtavaa
• mikä osa PFAS-saastumisen kustannuksista voidaan oikeudellisesti kohdistaa 3M:lle
• missä määrin Australian viranomaiset ja puolustusvoimat ovat itse vastuussa jatkamalla vaahtojen käyttöä

Tapauksen lopputuloksella voi olla kauaskantoisia seurauksia paitsi 3M:lle myös muille kansainvälisille kemikaalivalmistajille. Mikäli Australia menestyy kanteessaan, se voi rohkaista muitakin valtioita ja kuntia hakemaan korvauksia PFAS-saastumisesta ja vauhdittaa ikikemikaalien käytön rajoittamista maailmanlaajuisesti.

Samalla tapaus korostaa sitä, kuinka tärkeää on, että sekä yritykset että viranomaiset ovat läpinäkyviä kemikaalien riskeistä – ja että kansalaisilla on mahdollisuus saada oikeutta, kun ympäristö- ja terveyshaitat tulevat ilmi usein vasta vuosikymmenten viiveellä.

Ei sisällä instagram post:eja