Insinööri jättää työvuoron Wembleyllä – koska pelaa siellä itse FA Vase -finaalissa
Brittiläinen hissi- ja liukuporrasinsinööri Jay Lovell elää unelmaansa, josta useimmat jalkapallofanit uskaltavat vain haaveilla. Yli 15 vuotta alasarjoissa pelannut puolustaja oli alun perin määrätyssä työvuorossa Wembley Stadiumilla FA Vase -finaalipäivänä – mutta saapuu paikalle lopulta pelaajana, ei insinöörinä.
Alasarjojen taistelijasta Wembleyn sankariksi
33-vuotias Lovell on pelannut Englannin alasarjoissa yli puolentoista vuosikymmenen ajan. Silti hän hämmästyy, kun hänen nimensä mainitaan samassa lauseessa kuin Valioliiga-legendojen Steven Gerrardin ja Wayne Rooneyn, jotka ovat johtaneet joukkueitaan Wembleyn nurmelle.
Lovell liittyy nyt samaan historialliseen jatkumoon, kun hän johtaa pohjois-lontoolaisen Cockfosters FC:n kentälle FA Vase -finaalissa. Vastassa on AFC Stoneham, joka tulee Wessex League Premier Divisionista ja edustaa Eastleigh’n kaupunkia Hampshiressa.
Kahden lapsen isällä oli alun perinkin suunnitelmissa olla Wembleyllä kyseisenä viikonloppuna – mutta aivan eri roolissa. Hän työskentelee Hertfordshiressä liukuportaisiin erikoistuneena insinöörinä yrityksessä, joka vastaa Wembleyn liukuportaiden asennuksesta, huollosta ja päivityksistä.
Normaalisti Lovell ja hänen kollegansa ovat stadionilla tapahtumapäivinä varalla siltä varalta, että tekniikassa ilmenee ongelmia. Tänä keväänä aikataulu menee kuitenkin uusiksi.
Työvuoro vaihtuu finaalipaikkaan
Cockfosters varmisti paikkansa FA Vase -finaalissa kukistamalla Kentissä pelaavan Punjab Unitedin kahden ottelun yhteistuloksella 3–1. Historiallinen finaalipaikka tarkoittaa Lovellille sitä, että hän ei ilmoittaudu Wembleylle töihin, vaan astuu samalle areenalle kapteeninnauha käsivarressaan.
”Nyt kun finaali on oikeasti saavutettu, kukaan meistä ei ole töissä”, Lovell kertoo BBC Sportille. ”Kaikki jätkät tulevat katsomaan. Olemme siirtäneet hommat toisille.”
Yksi esimiehistä on ottanut tilanteen huumorilla. ”Yksi pomoistani sanoi minulle: ’Aiotko pitää parin tunnin tauon, että pääset pelaamaan vähän futista vai?’ Vitsailu on ollut kovaa, mutta hyvällä hengellä.”
Unelma Wembleystä tuntui ensin lottovoitolta
Lovell on kierrellyt alasarjoja yli 15 vuoden ajan, ja vielä vuosi sitten hän piti mahdollisuutta pelata Wembleyllä lähes yhtä epätodennäköisenä kuin lottovoittoa. Hän oli viime vuoden FA Vase -finaalin aikaan stadionilla töissä ja muistaa hetken kirkkaasti.
”Muistan, kun kävelin Wembleyllä FA Vase -finaalipäivänä ennen kuin yleisö saapui paikalle”, hän kuvailee. ”Siellä on aivan hiljaista, ja ajattelet mielessäsi: ’Voisinko minä jonain päivänä olla täällä pelaajana?’ Se on kuin lotto – käytät rahat päässäsi ennen kuin olet voittanut. En koskaan oikeasti uskonut pääseväni pelaamaan Wembleylle.”
Lovell sanoo tilanteen olevan hänelle hyvin tunteikas. ”Olen tehnyt siellä töitä, olen ollut paikan päällä ja kävellyt Wembleyn ympäri. Aina se on ollut sellainen ’entä jos’ -ajatus. Nyt se ’entä jos’ on toteutunut. Ei ole vielä kunnolla uponnut tajuntaan, että 17. toukokuuta pelaan siellä itse.”
Arki: päivätyö, alasarjafutis ja äärimmäinen otteluruuhka
Cockfosters pelaa Spartan South Midlands League Premier Divisionissa, ja kausi on ollut raskas. Joukkue on pelannut yli 60 ottelua kaikissa kilpailuissa, joista peräti 11 osui jaksolle 4. huhtikuuta – 4. toukokuuta.
Lovell korostaa, että heidän arkeaan ei voi verrata edes Englannin kuudenneksi korkeimpaan sarjatasoon, National League Southiin. ”Vertailu edes Conference South -tasoon on naurettavaa. Saatamme saada hieman palkkaa, mutta meillä ei ole lähellekään samanlaisia palautumismahdollisuuksia, eikä meidän harjoittelumme ole sinnepäinkään samaa tasoa”, hän selittää.
”Ottelurupeama kauden lopussa on ollut hullu. Olemme olleet onnekkaita, kun meillä on ollut iso rinki ja olemme voineet kierrättää kokoonpanoa. Silti olemme pelanneet kahdeksan ottelua 14 päivään.”
Päivätyön ja alasarjafutiksen yhdistäminen on rankkaa. ”Kun heräät, meet töihin, tulet kotiin ja lähdet taas pelaamaan, on siinä aika paljon sovitettavaa yhteen”, Lovell myöntää.
Silti jokainen kylmä ja märkä ilta tuntuu nyt kaiken arvoiselta. ”Kun mietit taaksepäin joitakin olosuhteita, joissa olemme pelanneet – miinus yksi astetta joulukuussa, sade lyö vasten kasvoja ja mietit: ’Mitä minä täällä teen? Minun ei tarvitsisi olla täällä. Voisin olla kotona katsomassa telkkaria.’ Mutta me teemme tätä rakkaudesta lajiin. Ja katso nyt, mihin se on minut vienyt – marssin Wembleylle kauden lopussa.”
FA Vase -finaali uran kiistaton huipentuma
Kun Cockfosters kohtaa sunnuntaina AFC Stonehamin, on panoksena enemmän kuin vain pokaali. Monelle pelaajalle, Lovell etunenässä, kyse on uran huipentumasta – hetkestä, joka saattaa jäädä ainutkertaiseksi.
”En usko, että tätä voi ylittää”, Lovell sanoo hymyillen. ”Tämä on se huippu, eikö?”
FA Vase tarjoaa vuosittain mahdollisuuden pienille seuroille ja alasarjojen pelaajille astua parrasvaloihin ja pelata samalle ikonisen Wembleyn nurmelle, jolla maailman suurimmat tähdet ovat tehneet historiaa. Lovellin tarina muistuttaa, että sitkeys, intohimo ja vuosien työ voivat kantaa yllättävän pitkälle – jopa sinne, missä aiemmin on oltu paikalla vain työhaalarit päällä.
Suomalaisesta näkökulmasta: alasarjojen unelmat ja isot areenat
Myös suomalaisille jalkapallon ystäville Lovellin tarina on helposti samaistuttava. Monet kotimaiset pelaajat yhdistävät päivätyön ja futiksen, ja unelma suurista areenoista elää vahvana. Vaikka Wembleyn kaltaisia jättiareenoita ei Suomessa ole, on polku esimerkiksi Veikkausliigaan tai ulkomaille monelle samanlainen tarina sitkeydestä ja rakkaudesta peliin.
Samankaltaisia unelmia ja yllättäviä menestystarinoita nähdään myös viihteen ja urheilun rajapinnassa. Esimerkiksi Jethro Rostedtin PactHouse 3 -voitto ja 52 500 euron palkintorahat kertovat, miten yllättävä tilaisuus voi nostaa tavallisen suomalaisen valokeilaan – aivan kuten FA Vase -finaali nostaa Jay Lovellin Wembleyn nurmelle.
Lovellin tarina on muistutus siitä, että jalkapallon taika ei synny vain miljoonapalkoista ja supertähdistä. Välillä suurimmat tunteet ja koskettavimmat hetket löytyvät juuri niistä pelaajista, jotka painavat täyden työpäivän ja ryntäävät sen jälkeen harjoituksiin sateeseen ja pakkaseen – vain siksi, että rakastavat peliä.
Ei sisällä instagram post:eja
