Lähes 200 droonin massiivinen hyökkäys Moskovaan – suurin Ukrainasta sitten täysimittaisen sodan alun

Moskova on joutunut suurimman Ukrainan iskujen kohteeksi sitten Venäjän täysimittaisen hyökkäyssodan alun. Lähes 200 droonia iski kohteisiin Venäjän pääkaupungin ympäristössä, aiheuttaen laajoja tulipaloja ja paksuja savupylväitä, jotka nousivat korkealle taivaalle.

Kymmeniä haavoittuneita Moskovan alueella

Moskovan alueen kuvernöörin Andrei Vorobjovin mukaan ainakin 17 ihmistä loukkaantui drooni-iskujen seurauksena. Useita heistä hoidettiin sairaaloissa savukaasujen hengittämisen, sirpalevammojen ja sokin vuoksi.

Venäjän puolustusministeriö väittää, että vuorokauden aikana eri puolilla maata ammuttiin alas lähes 1 000 droonia sekä neljä ukrainalaista risteilyohjusta. Kaikkia ilma-aluksia ei kuitenkaan onnistuttu pysäyttämään, ja osa osui kriittiseen infrastruktuuriin.

Öljyvarasto ja jalostamo liekeissä

Yksi merkittävimmistä osumista tehtiin Rostovin alueella sijaitsevaan öljyvarastoon, jossa ainakin yksi ihminen sai surmansa. Lisäksi Kapotnjassa, Kaakkois-Moskovassa sijaitseva öljynjalostamo syttyi tuleen – kyseessä oli jo kolmas isku samaan kohteeseen kuukauden sisällä ja toinen samalla viikolla.

Silminnäkijöiden videoilla näkyy, kuinka suuren öljysäiliön kansi repeytyy räjähdyksen voimasta ja sinkoutuu kymmenien metrien korkeuteen. Musta, sakea savu peitti taivaan alueen yltä, ja pelastuslaitos taisteli tuntikausia liekkejä vastaan.

Läheinen ostoskeskus syttyi myös palamaan, ilmeisesti droonin jäänteiden pudottua rakennuksen katolle. Useita ympäröiviä kerrostaloja evakuoitiin varotoimenpiteenä, mikä lisäsi alueen kaaosta ja järkytystä.

Lentoliikenne sekaisin Moskovassa

Moskovan neljä suurta lentokenttää suljettiin tilapäisesti hyökkäysten seurauksena. Satoja lentoja peruttiin tai viivästettiin, ja kymmenettuhannet matkustajat jäivät jumiin lentoasemille tai eivät päässeet lainkaan matkaan.

Ilmatilan sulkeminen pääkaupungin ympärillä osoittaa, kuinka vakavasti Venäjä suhtautuu Ukrainan pitkän kantaman iskuihin, vaikka viralliset tiedotteet korostavat edelleen ilmatorjunnan tehokkuutta.

Zelenskyi: ”Jos Ukraina palaa, teidän Moskovanne palaa myös”

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kuvaili iskuja Moskovan alueelle ”pitkän kantaman sanktioiksi” – viitaten Ukrainan kaukovaikutteisiin iskuihin Venäjän alueelle. Hänen mukaansa drooni-isku oli vastaus edellisviikon tuhoisaan Venäjän hyökkäykseen Kiovassa, jossa merkittävä uskonnollinen maamerkki syttyi tuleen.

”On aika lopettaa tämä sota, ja Venäjän on otettava tarvittavat askeleet diplomatian saralla”, Zelenskyi sanoi. Hän korosti, että Ukraina ei ole koskaan halunnut sotaa, mutta korosti vastaiskujen välttämättömyyttä: ”Jos Ukraina palaa, teidän Moskovanne palaa myös.”

Sodan tuominen venäläisten arkeen

Noin neljä ja puoli vuotta sen jälkeen, kun Moskova aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan, kuluttava asemasota jatkuu rintamilla – usein tavallisten venäläisten katseilta piilossa. Ukrainan pitkän kantaman drooni- ja ohjusiskut syvälle Venäjän sisämaahan, myös Moskovaan ja Pietariin, ovat Zelenskyin strategian ytimessä: tarkoituksena on ”tuoda sota kotiin” venäläisille.

Drooni-iskut Moskovaan – kaupunkiin, joka sijaitsee noin 500 kilometrin päässä Ukrainan rajasta – ovat muuttuneet yhä tiheämmiksi Ukrainan kehittäessä pitkän kantaman kyvykkyyksiään. Ensimmäiset onnistuneet iskut keväällä 2023 olivat vielä satunnaisia ja pienen mittakaavan operaatioita, joissa käytettiin vain muutamia drooneja kerrallaan.

Nadän jälkeen Moskovan ympärille on rakennettu laajoja ilmatorjuntajärjestelmiä, mutta myös Ukrainan hyökkäysten mittakaava on kasvanut. Satojen droonien samanaikainen käyttö kuormittaa Venäjän ilmapuolustusta ja mahdollistaa sen, että osa drooneista läpäisee puolustuksen.

Sosiaalinen media täyttyi videoista hyökkäyksestä

Vaikka paikallisviranomaiset eri puolilla Venäjää ovat kieltäneet drooni-iskujen tuhoja esittävien kuvien ja videoiden julkaisun, sosiaalisessa mediassa levisi nopeasti kymmeniä tallenteita. Videoilla näkyy drooneja lentämässä kirkkaassa päivänvalossa Moskovan taivaalla sekä räjähdyksiä teollisuusalueiden yllä.

Myös tavallisten moskovalaisten hämmennys oli ilmeinen. Ukrainan ulkoministeri Andri Sybiha kirjoitti X-palvelussa, että yksi aamun yleisimmistä moskovalaisten kysymyksistä oli: ”Mitä on meneillään?” Hän vastasi suorasanaisesti: ”Teidän maanne aloitti hyökkäyssodan meidän maatamme vastaan. Vuosien ajan se on tappanut kansaamme. Nyt kun tiedätte, mitä on meneillään, kysykää Putinilta, milloin hän aikoo lopettaa sen.”

Venäjän vastaiskut Ukrainaan jatkuvat

Samaan aikaan kun Ukraina iski Moskovaan, Venäjä jatkoi omia laajamittaisia ilmaiskujaan. Kiovan mukaan Venäjä laukaisi yön aikana yli 200 droonia sekä useita ballistisia ohjuksia Ukrainan kaupunkeja ja infrastruktuuria vastaan.

Iskujen kerrotaan kohdistuneen muun muassa energiaverkkoon, varastoihin ja asuinalueille. Vaikka Ukrainan ilmatorjunta onnistui ampumaan alas suuren osan kohteista, tuhoa ja siviiliuhreja ei pystytty täysin välttämään.

Putin vaiti, kun Moskova palaa

Venäjän presidentti Vladimir Putin ei ole kommentoinut laajaa hyökkäystä Moskovan alueelle. Hän isännöi Kaasanissa Kaakkois-Aasian maiden johtajia huippukokouksessa, ja Kremlin julkiset lausunnot ovat keskittyneet yhteistyöhön Aasian suuntaan – ei Venäjän omaan haavoittuvuuteen.

Asiantuntijoiden mukaan Kremlin hiljaisuus on osa tiedotuksellista linjaa, jossa Ukrainan iskujen laajuutta ja vaikutuksia pyritään vähättelemään, jotta venäläisten keskuudessa ei syntyisi paniikkia tai epäilyksiä sodan suunnasta.

Laajempi konteksti: Venäjän sisäinen paine ja sodan hinta

Massiiviset drooni-iskut nostavat uudelleen esiin kysymyksen sodan hinnasta tavallisille venäläisille. Siinä missä rintamalinjat Ukrainassa ovat suurelta osin poissa suuren yleisön näkyvistä, pääkaupunkiin ulottuvat iskut muistuttavat, että konflikti ei rajoitu vain Ukrainan maaperälle.

Samalla, kun venäläinen yhteiskunta joutuu käsittelemään sodan seurauksia, myös julkinen keskustelu terveyden, kriisinkestävyyden ja toipumisen teemoista voimistuu. Tätä taustaa vasten esimerkiksi suomalaisten tuntemien kulttuurihahmojen, kuten näyttelijälegenda Hannele Laurin, vakavat sairastumiset, hoito ja toipuminen muistuttavat siitä, että kriisien keskellä katse kääntyy usein myös yksilön jaksamiseen ja elämän haurauteen.

Ukrainan ja Venäjän välinen sota jatkuu toistaiseksi ilman näkyvää läpimurtoa rintamilla tai rauhanneuvotteluissa. Sillä välin pitkän kantaman drooni- ja ohjusiskut molemmin puolin rajaa syventävät jännitettä ja lisäävät riskiä konfliktin hallitsemattomasta laajenemisesta.

Ei sisällä instagram post:eja