Pierre Gaslyn takaisin saatu palkintopalli, Ferrari-Hamiltonin uusi dynamiikka ja Red Bullin haasteet – F1-kauden puhutuimmat kysymykset

Formula 1 -kauden kahdeksas osakilpailu ajetaan Itävallassa Spielbergin radalla, upeissa Steiermarkin maisemissa. Barcelona toi kauteen merkittävän käännekohdan: Mercedes koki ensimmäisen GP-tappionsa tälle vuodelle, kun Lewis Hamilton nappasi uransa ensimmäisen Ferrarin kanssa saavuttamansa osakilpailuvoiton. Samalla Kimi Antonellin myöhäinen keskeytys kavensi MM-sarjan kärkieron 41 pisteeseen.

Ennen Itävallan GP:tä pinnalla ovat kuitenkin aivan toiset puheenaiheet: Monacon kiistanalaiset varikkorangaistukset, Pierre Gaslyn jälkikäteen palautettu palkintopallisija, Ferrarin ja Hamiltonin uusi yhteistyö, niin kutsuttu ”yo-yo-kisaaminen”, tulokaskuskit sekä Red Bullin moottorimysteeri.

Oliko Pierre Gaslyn palautettu palkintopalli oikeutta – vai vaarallinen ennakkotapaus?

Monacon GP:ssä FIA ajautui erikoiseen ja kiusalliseen tilanteeseen varikkokaistalla nopeusrajoituksen valvonnan kanssa. Viisi kuljettajaa sai rangaistuksen varikkokaistalla ylinopeudesta, vaikka yksikään heistä ei todellisuudessa ylittänyt nopeusrajaa.

Syynä oli yksinkertainen mutta vakava virhe: varikkokaistan pituus oli mitattu väärin. Kuljettajat pystyivät ajamaan 77 metriä lyhyemmän matkan kuin viranomaiset olivat laskeneet. Koska nopeusrajoitusta valvotaan ajan perusteella tietyn mittaisten mittauslenkkien välillä, väärä pituus johti vääriin tuomioihin – ja sitä kautta kilpailun tulosten vääristymiseen.

Pahiten kärsi Mercedeksen George Russell, jonka kolmas sija muuttui kahdenneksitoista ja 15 pistettä katosi. Myös McLarenin Oscar Piastrin ja Red Bullin Isack Hadjarin tulokset muuttuivat merkittävästi. Alpine puolestaan päätti olla suorittamatta Pierre Gaslyn rangaistusta kisassa, mikä johti myöhemmin oikeudelliseen prosessiin ja lopulta Gaslyn tuloksen oikaisuun kolmanneksi.

Kysymys kuuluu: onko urheilullisesti reilua, että vain Gaslyn sijoitus korjattiin, kun taas muiden väärin rangaistujen kuljettajien tulokset jäivät voimaan? Luonnollisen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta ei – kokonaisuus on yhä pahasti kesken.

McLaren ja Red Bull ovatkin vieneet asian FIA:n vetoomustuomioistuimeen. Käsittelypäivää ei vielä ole päätetty. Mercedes puolestaan vetäytyi omasta yrityksestään saada kisan tulos uudelleentarkasteluun, koska tiimi ei nähnyt realistista tapaa palauttaa Russellia mahdolliselle oikealle sijoitukselle ilman, että koko kilpailun lopputulos menisi täysin uusiksi.

McLaren tiivisti kannanotossaan olennaisen: ”Uskomme, että tämä tapaus nostaa esiin tärkeitä kysymyksiä urheilullisesta reiluudesta, sääntöjen johdonmukaisuudesta ja kilpailun integriteetistä.” Juuri siksi Gaslyn tapaus ei ole vain yksittäinen oikaisu, vaan laajempi testi sille, miten FIA käsittelee omia virheitään ja niiden seurauksia.

Kaiken tämän taustalla on vielä yksi kiusallinen seikka: tallit varoittivat FIA:ta Monacon viikonlopun aikana, että varikkonopeuden mittauksessa oli potentiaalinen ongelma. FIA tutki asiaa, mutta päätyi virheelliseen johtopäätökseen, ettei huolta ollut. Jos varoituksiin olisi reagoitu ajoissa, koko skandaali olisi voitu välttää.

FIA:n päätösten vaikutus luottamukseen – rinnastus mediamaailman ratkaisuihin

Tilanne muistuttaa monella tapaa mediassa ja viihteessä nähtyjä päätöksiä, joissa yksittäinen ratkaisu avaa ”matojen purkin” – esimerkiksi silloin, kun suosittu juontaja tai radioääni päättää yllättäen vaihtaa suuntaa tai lopettaa. Suomessa puhuttuja esimerkkejä ovat olleet muun muassa rohkeat urapäätökset, kuten Niko Saarisen lähtö NRJ:n aamuradiosta ja siihen johtaneet syyt. Samalla tavoin FIA:n ratkaisut Gaslyn tapauksessa vaikuttavat siihen, miten kuljettajat, tallit ja fanit kokevat koko sarjan uskottavuuden ja pitkän aikavälin luottamuksen.

Hamilton ja Carlo Santi – löytyikö Ferrarilta uusi ”Bono”?

Lewis Hamiltonin ja Ferrarin uusi yhteistyö on saanut lentävän lähdön, eikä vähiten hänen uuden kilpailuinsinöörinsä Carlo Santin ansiosta. Alun perin Santi oli tarkoitettu vain väliaikaiseksi ratkaisuksi, kunnes Hamiltonille löydettäisiin vakituinen insinööri. Ferrarin mukaan tällaista muutossuunnitelmaa ei kuitenkaan enää ole: ”Carlo ja Lewis toimivat yhdessä todella hyvin, eikä hänen korvaamiselleen ole suunnitelmia.”

Hamilton on itsekin kehunut Santia avoimesti. Hän on kuvaillut yhteistyötään Santin kanssa Ferrarin parhaaksi tähän mennessä ja verrannut sitä legendaariseen suhteeseensa Peter ”Bono” Bonningtonin kanssa Mercedeksellä, joka kesti 12 vuotta ja useita maailmanmestaruuksia.

Hamilton korostaa, että kuljettajan ja insinöörin välinen kemia on ratkaisevaa: insinöörin on opittava kuljettajan ajotyyli, palautteen nyanssit ja auton käyttäytyminen mutka mutkalta – jarrutuksissa, kaarteen keskivaiheessa ja ulostulossa. Tämä on prosessi, joka vie aikaa, eikä aina onnistu. Hamiltonin mukaan Santin kanssa ”natsasi” nopeasti, aivan kuten aikoinaan Bonon kanssa. Hän kuvailee Santia rauhalliseksi, kokeneeksi ja yksityiskohtiin meneväksi – ”italialaiseksi Bonoksi”.

Hamiltonin viimeaikaiset tulokset – mukaan lukien voitto Barcelonassa – viittaavat siihen, että yhteinen sävel on löytynyt nopeasti. Samalla Ferrarilla on selkeä signaali: kun kuljettaja tuntee olonsa kuulluksi ja ymmärretyksi, suorituskyky nousee, ja koko tiimin ilmapiiri paranee.

Miksi Barcelonassa ei nähty ”yo-yo-kisaamista”?

Kauden 2026 alusta lähtien on nähty uusi ilmiö, jota on alettu kutsua ”yo-yo-kisaamiseksi”. Kyse on tilanteista, joissa kaksi autoa vaihtaa paikkaa useita kertoja peräkkäisillä kierroksilla – ohitukset ja vastaiskut jatkuvat, kunnes selvästi nopeampi auto lopulta karkaa.

Ilmiön taustalla on kaksi toisiinsa kietoutuvaa tekijää: uusi ”overtake”-tila ja vuoden 2026 moottorikonseptin toiminta, jossa akut tyhjenevät ja latautuvat lähes kokonaan useita kertoja yhden kierroksen aikana.

DRS-järjestelmä on korvattu tänä vuonna overtaken avulla. Se antaa kuljettajalle, joka on alle sekunnin päässä edellä ajavasta, mahdollisuuden käyttää 0,5 MJ enemmän sähköenergiaa kierrosta kohden. Tämä helpottaa ohittamista – mutta kun ohitus on tehty, sama etu siirtyy takana ajavalle, kunhan tämä pysyy alle sekunnin päässä. Näin syntyy edun vaihtelu, joka mahdollistaa jatkuvat vastahyökkäykset.

Lisäksi tietyt rataprofiilit korostavat ilmiötä. Radoilla, joilla on kaksi pitkää suoraa hitaalla mutkalla erotettuna (esimerkiksi Suzuka tai Kiinan Shanghai), akku ei riitä täyteen tehoon molemmilla suorilla. Kuljettajan on valittava, kummalla suoralla hän käyttää maksimitehon – ja jos vastustaja valitsee toisin, ohitus tai takaisinohitus on lähes väistämätön.

Barcelonassa tilanne on toinen. Radalla on käytännössä vain yksi todella pitkä suora, varikkosuora. Kun ei ole kahta peräkkäistä pitkää putkea, joissa energiaa voisi käyttää taktisesti eri tavoin, yo-yo-kisaamista ei synny samalla tavalla. Siksi Barcelonan kilpailu näytti tasaisemmalta ja perinteisemmältä, vaikka taustalla vaikuttavat samat uudet säännöt ja tekniikka.

Arvid Lindblad ja nuorten kuskien taso – paljon lupaava debyyttikausi

Kimi Antonelli on luonnollisesti varastanut suurimman osan huomion nuorista kuljettajista, mutta hän ei ole ainoa mielenkiintoinen nimi. Erityisesti Racing Bullsin Arvid Lindblad on osoittanut, miksi häneen ladattiin kovat odotukset.

Seitsemän ensimmäisen kisan jälkeen Lindblad on kuljettajien MM-sarjassa 13. sijalla. Aika-ajovertailu tallikaveri Liam Lawsonia vastaan on erittäin tasainen: Lawson johtaa keskinäisiä kohtaamisia 5–3, mutta keskimääräinen ero on vain 0,072 sekuntia kierroksella – käytännössä silmänräpäyksen verran.

Lindblad on väläytellyt potentiaaliaan erityisesti kahdessa kisassa. Debyyttinsä Australiassa hän kruunasi top 9 -aika-ajoon, vahvaan kisavauhtiin ja kahdeksanteen sijaan, joka toi heti pisteitä. Kanadassa hän oli yhdeksäs molemmissa aika-ajoissa ja otti pisteen sprintistä, mutta varsinaisen GP:n pilasi vaihdelaatikko-ongelma lähtöruudukossa.

Racing Bullsin tallipäällikkö Alan Permane on kehunut Lindbladia kypsäksi ja kunnianhimoiseksi. Erityistä kiitosta saa se, että Lindblad on erittäin itsekriittinen ja etsii ensimmäisenä parannettavaa omasta ajamisestaan. Taustalla häntä sparraa myös hallitseva Formula E -mestari Ollie Rowland mentorin roolissa.

Nuorelta, vasta 18-vuotiaalta kuljettajalta on luonnollista odottaa ailahtelevuutta, mutta tähän mennessä Lindblad on osoittanut, että hänellä on aineksia vakiinnuttaa paikkansa keskikastin vahvimpien joukossa – ja ehkä pidemmällä tähtäimellä myös kärkitalleissa.

Red Bullin moottorivoima ja tuloskriisi – miksi talli ei taistele voitoista?

FIA:n vahvistus, jonka mukaan Red Bullilla on tällä kaudella sarjan tehokkain polttomoottori, on herättänyt runsaasti keskustelua. Red Bull itse ei kuitenkaan allekirjoita väitettä – talli uskoo, että Mercedes on yhä kokonaisuutena vahvin moottoritoimittaja ja on pyytänyt FIA:ta tarkentamaan ja arvioimaan laskelmiaan uudelleen.

Tämä ei ole pelkkä maine- tai kunniakysymys. Nykyisten sääntöjen mukaan Red Bull ei saa kehittää moottoriaan enää tänä eikä ensi vuonna, jos se katsotaan selvästi kilpailijoita vahvemmaksi. Muilla valmistajilla on sen sijaan enemmän liikkumavaraa kehitystyöhön. Siksi se, miten FIA määrittelee moottoritehon suhteet, voi vaikuttaa suoraan tallien mahdollisuuksiin kuroa eroja kiinni.

Fakta kuitenkin on, että Red Bullin uusi moottoriyksikkö on tehnyt vaikutuksen debyyttikaudellaan. Moottoripuolella talli on onnistunut paremmin kuin moni odotti. Ongelmat löytyvät toisaalta: rungosta ja aerodynamiikasta.

Tallipäällikkö Laurent Mekies myönsi jo keväällä, että Red Bull on jäljessä kärkitalleja erityisesti auton rungon suorituskyvyssä. Keskinopeudessa talli on ollut aika-ajoissa keskimäärin 0,675 sekuntia per kierros hitaampi kuin parhaat. Yksi merkittävä päivityspaketti on jo tuotu, mutta lisää on tulossa – ja on myös pakko tulla, jos talli aikoo palata voittotaisteluun.

Taustalla väijyy vielä isompi kysymys: mitä tekee Max Verstappen? Hollantilaisen sopimus ulottuu vuoteen 2028, mutta siinä on suorituskykyehto, jonka tarkkoja yksityiskohtia ei ole julkistettu. Nykyisessä tilanteessa se käytännössä tarkoittaa, että Verstappen voi halutessaan lähteä kauden päätteeksi. Luontevin suunta olisi Mercedes, mikä käynnistäisi laajan kuljettajamarkkinoiden dominovaikutuksen.

Red Bullille tämä on eksistentiaalinen haaste. Jos moottori on vahva mutta auto ei, ja samalla FIA:n päätökset rajoittavat kehitystä, tallin on löydettävä nopeasti ratkaisu, joka vakuuttaa sekä Verstappenin että koko organisaation siitä, että tulevaisuudessa taistellaan jälleen mestaruuksista – ei pelkistä pisteistä.

Itävallan GP – seuraava näytös kuumassa mestaruustaistelussa

Itävallan GP ajetaan 26.–28. kesäkuuta Red Bull Ringillä. BBC:n lähetykset kattavat viikonlopun suorilla radio- ja tekstilähetyksillä, mutta katseet ovat ennen kaikkea itse radalla: pystyykö Hamilton jatkamaan Ferrarin nousuvirettä, vastaako Mercedes Barcelonan tappioon, ja saako Red Bull kotiradallaan käännettyä kurssia?

Samalla seurataan tarkasti, miten FIA jatkaa Monacon rangaistussekaannuksen käsittelyä, miten Gaslyn tapaus vaikuttaa tuleviin ennakkotapauksiin ja milloin McLarenin sekä Red Bullin vetoomukset etenevät oikeusasteissa. Kausi on vasta alussa, mutta panokset ovat jo nyt poikkeuksellisen kovat – niin radalla kuin kabineteissakin.

Ei sisällä instagram post:eja