Kirill Dmitriev – Putinin luottomies vai avain Ukrainan rauhaan?
Kirill Dmitriev on poikkeuksellinen hahmo Venäjän diplomatiassa. Vasta 50-vuotiaana hän on verrattain nuori, kansainvälisesti suuntautunut ja syvällisesti Yhdysvaltoja tunteva vaikuttaja, joka on opiskellut ja työskennellyt maassa useita vuosia. Hän yhdistää harvinaisella tavalla liikemaailman, politiikan ja diplomatian – ja on noussut keskeiseksi toimijaksi, kun haetaan ratkaisua Venäjän hyökkäyssodan lopettamiseksi Ukrainassa.
Nuori, länsiorientoitunut ja liike-elämän kautta noussut
Dmitriev johtaa vuodesta 2011 lähtien Venäjän valtiollista sijoitusrahastoa Russian Direct Investment Fundia (RDIF). Hän on koulutukseltaan yksityisen pääoman ja sijoitusten asiantuntija, ei sotilas – ja juuri tämä liikemiesprofiili on tehnyt hänestä luontevan vastinparin Trumpin hallinnon erityislähettiläälle Steve Witkoffille.
Yhdysvalloissa Dmitriev opiskeli ensin vaihto-oppilaana New Hampshiressa 1990-luvun alussa ja palasi myöhemmin opiskelemaan Stanfordin yliopistoon, missä hän kirjoitti opinnäytetyön Ukrainan yksityistämisestä. Harvardin MBA-tutkinnon jälkeen hän työskenteli McKinsey & Companylla Los Angelesissa, Prahassa ja Moskovassa sekä US-Russia Investment Fundissa, jonka tarkoituksena oli tukea Venäjän siirtymää markkinatalouteen.
Ukrainalaiset juuret ja kriittinen suhde Neuvostoliittoon
Dmitrievin tausta poikkeaa monen nykyisen moskovalaisen vallanpitäjän tarinasta. Hän kasvoi Kiovassa kahden tiedemiehen perheessä: isä on tunnettu solubiologi ja äiti genetiikan tutkija. Nuoruutensa Ukrainassa hän vietti aikana, jolloin Neuvostoliitto oli hajoamassa ja demokratialiike vahvistui.
Ystävien mukaan Dmitriev osallistui 15-vuotiaana Kiovassa anti-neuvostoliittolaisiin mielenosoituksiin. Sama kriittinen linja näkyi myös hänen kommenteissaan Yhdysvalloissa; paikallinen sanomalehti lainasi vaihto-oppilas-Dmitrieviä, jonka mukaan Ukrainalla oli pitkä historia itsenäisenä valtiona jo ennen liittymistä Venäjän imperiumiin.
Myöhemmin, vuonna 2003, hän arvosteli Vedomosti-lehden kolumnissa Putinin kovaa otetta oligarkkeihin ja varoitti lain käytöstä poliittisen painostuksen välineenä. Vielä 2000-luvun alussa Dmitriev näyttäytyi monille länsiorientoituneena uudistajana, joka halusi edistää Ukrainan talousreformeja ja Venäjän avautumista.
Ukrainan ja Venäjän välissä tasapainoileva talousmies
Vuonna 2007 Dmitriev palasi Ukrainaan johtamaan Icon Private Equity -rahastoa, jonka toimistot sijaitsivat sekä Kiovassa että Moskovassa. Hän esiintyi säännöllisesti televisiokeskusteluissa ja kommentoi talouspolitiikkaa. Dmitriev arvosteli Ukrainan poliittista ”epävakautta” ja korosti, että Venäjä oli hänen mielestään paremmin varautunut globaalin finanssikriisin vaikutuksiin.
Vuonna 2010 Dmitriev varoitti julkisesti, että jos Ukraina eristäytyisi Venäjästä, sitä odottaisi ”taloudellinen holodomor” – viittaus 1930-luvun Stalinin politiikan aiheuttamaan nälänhätään. Kommentti herätti voimakasta vastareaktiota, sillä se tulkittiin historian tragedian kyseenalaisena poliittisena vertauskuvana.
Vuodesta 2011 lähtien Dmitriev on toiminut RDIF:n johdossa Moskovassa. Rahaston kautta rahoitettiin muun muassa Venäjän koronarokote Sputnik V, mikä heijastaa hänen tieteellistä perhetaustaansa ja kykyään yhdistää politiikkaa, tiedettä ja sijoituksia.
Putinin lähipiiri ja lännen asettamat pakotteet
Dmitrievin rooli Venäjän vallankäytön ytimessä vahvistui 2010-luvun lopulla. Hän on naimisissa tv-juontaja Natalia Popovan kanssa, jonka kerrotaan olevan läheinen ystävä ja työtoveri presidentti Vladimir Putinin tyttärelle, Katerina Tihonovalle. Popova toimii myös Tihonovan Innopraktika-teknologiayhtiön varajohtajana, ja Dmitrieviä pidetään laajalti osana Tihonovan sisäpiiriä.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö kuvasi vuonna 2022 RDIF-rahastoa ”Putinin hämäränä kirstuna”, joka on esimerkki Venäjän laajemmasta kleptokratiasta. Samassa yhteydessä Dmitriev nimettiin ”tunnetuksi Putinin liittolaiseksi” ja sekä hän että RDIF asetettiin Yhdysvaltain pakotelistalle. Ukrainassa häneen on kohdistettu erilliset pakotteet epäillyistä rikoksista Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan.
Trump-kauden kanava Moskovan ja Washingtonin välillä
Kirill Dmitriev nousi uudelleen kansainväliseen valokeilaan Trumpin toisen presidenttikauden aikana. Hänestä tuli yksi keskeisistä venäläisistä toimijoista, joka pyrki avaamaan yhteyksiä Washingtoniin sen jälkeen, kun Bidenin hallinnon aikana suhteet olivat jyrkästi jäähtyneet.
Muellerin raportti Trumpin vuoden 2016 vaalikampanjan Venäjä-yhteyksistä mainitsee Dmitrievin tavanneen kampanjan tukijoita vaalien jälkeen. Varsinainen yhteistyö kuitenkin tiivistyi helmikuusta 2025 alkaen, jolloin Dmitriev oli mukana neuvotteluissa, jotka johtivat amerikkalaisen opettajan vapauttamiseen venäläisestä vankilasta. Trumpin erityislähettiläs Steve Witkoff kuvaili tuolloin Dmitrieviä tärkeäksi ”välittäjäksi” kahden maan välillä.
Vain päiviä myöhemmin Saudi-Arabiassa järjestetyissä Yhdysvaltain ja Venäjän diplomaattisissa tapaamisissa – jotka käytännössä päättivät Venäjän pitkään jatkuneen diplomaattisen eristyksen lännessä – Dmitriev osallistui taloussuhteita käsitelleisiin keskusteluihin, ja Witkoff oli jälleen hänen vastinparinaan.
Kiistanalainen rauhansuunnitelma Ukrainalle
Dmitrievin nimi nousi otsikoihin erityisesti luonnoksesta rauhansuunnitelmaksi, joka vuoti julkisuuteen hänen vietettyään kolme päivää Miamiissa Steve Witkoffin kanssa. Suunnitelman ehdot näyttäytyvät monille suoranaisena ”Putinin toivelistana”: Ukrainan pitäisi luopua osasta tällä hetkellä hallitsemiaan alueita ja pienentää merkittävästi asevoimiensa kokoa.
Dmitrievin tiimi on kieltäytynyt kommentoimasta asiakirjan yksityiskohtia. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ei ole suoraan tyrmännyt suunnitelmaa, mutta on toistanut, että minkä tahansa sopimuksen on tuotava ”arvokas rauha”, joka kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä ja suvereniteettia.
Lokakuun lopulla Saudi-Arabiassa järjestetyssä konferenssissa Dmitriev esiintyi rauhanvälittäjän roolissa ja totesi: ”Olemme varmoja, että olemme rauhan tiellä, ja rauhantekijöinä meidän on saatava se tapahtumaan.” Julkisen viestin taustalla kuitenkin kytee epäilys siitä, ajetaanko aidon kompromissin sijaan Moskovan strategisia tavoitteita.
Propagandisti vai sillanrakentaja?
Dmitrievin suora yhteys Trumpin hallintoon ei ole aina tuottanut toivottuja tuloksia. Kun Trump ilmoitti pakotteista kahta Venäjän suurinta öljy-yhtiötä vastaan, Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent leimasi Dmitrievin ”venäläiseksi propagandistiksi”, kun tämä varoitti päätöksen nostavan amerikkalaisten polttoainehintoja.
Toisin kuin suuri osa Putinin lähipiiristä, Dmitriev on kuitenkin hyvin kotonaan länsimaisissa televisiostudioissa. Hän esiintyy mieluusti englanniksi, kiittelee Trumpin diplomaattisia taitoja ja välittää samalla Venäjän virallista narratiivia läntiselle yleisölle. CNN:n toimittajalle Jake Tapperille hän totesi hiljattain, muutama päivä Harkovan lastentarhaan osuneen pommituksen jälkeen: ”En ole sotilas… mutta Venäjän armeijan kanta on, että se iskee vain sotilaallisiin kohteisiin. Minä työskentelen sen eteen, että dialogi jatkuu ja konflikti päättyy mahdollisimman pian.”
Arvostelijoiden mielestä Dmitriev puhuu kuin taitava PR-ammattilainen, joka kiillottaa Kremlin mainetta ja hämärtää vastuun rajoja. Kannattajien mukaan hän on harvinainen sillanrakentaja, joka tuntee sekä Ukrainan että lännen ja pystyy siksi auttamaan sodan lopettamisessa.
Liiketoimet, suurhankkeet ja kiistanalaiset ideat
Diplomatia ei ole Dmitrieville vain ulkopolitiikkaa, vaan myös mahdollisuus liiketoimintaan. Hän on ehdottanut Yhdysvaltojen ja Venäjän yhteisiä energiahankkeita Arktiksella sekä RDIF:n ja amerikkalaisten yritysten yhteistyötä harvinaisten maametallien kaivannaisissa.
Yksi hänen näkyvimmistä ideoistaan oli tarjota Elon Muskille ”pientä ydinvoimalaa” Mars-lentoa varten. Lisäksi hän on puhunut jopa 8 miljardin dollarin ”Putin–Trump-rautatietunnelista”, joka yhdistäisi Venäjän ja Yhdysvallat Beringinsalmen alitse. Vaikka monet hankkeista ovat lähinnä visioita, ne vahvistavat kuvaa Dmitrievistä kunnianhimoisena, riskinottokykyisenä ja PR-arvoa hakevana toimijana.
Samalla hänen ja hänen puolisonsa väitetään keränneen merkittävän kiinteistöomaisuuden, mikä on lisännyt epäilyjä taloudellisesta hyötymisestä vallan ytimestä – erityisesti tilanteessa, jossa lännessä RDIF nähdään Putinin henkilökohtaisena rahastona.
Venäjän sisäinen nousu ja maineen romahdus Ukrainassa
Venäjällä Dmitrievin asema näyttää vahvistuneen. Hänellä on suora pääsy Putiniin, kiinteät suhteet presidentin tyttären lähipiiriin ja keskeinen rooli valtion strategisessa sijoitusrahastossa. Samaan aikaan hänestä on tullut yksi Ukrainan vihatuimmista venäläisistä vaikuttajista, jonka katsotaan tukevan aggressiota sekä poliittisesti että taloudellisesti.
Ukraina on asettanut Dmitrieville pakotteita ja syyttänyt häntä rikoksista Ukrainaa ja ukrainalaisia vastaan. Kiovassa hänen taustansa ukrainalaisena tiedemiehen poikana ja nuoruuden demokratialiikkeen tukijana näyttäytyy nyt jyrkässä ristiriidassa nykyisen roolin kanssa.
Rauhan tulevaisuus: välittäjä vai vallan jatke?
Kysymys Dmitrievistä jakaa kansainvälistä mielipidettä: onko hän Putinin propagandisti, joka markkinoi Kremlille edullista rauhaa, vai aidosti vaikuttava välittäjä, joka voi avata kanavia Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan välillä? Hänen vahva länsitaustansa, Ukrainan juurensa ja läheinen suhde Putiniin tekevät hänestä ainutlaatuisen, mutta myös äärimmäisen kiistanalaisen hahmon.
Samalla kun suurvaltapolitiikka hakee uutta tasapainoa, tavallisten kansalaisten arkeen vaikuttavat myös kotimaiset muutokset ja digitalisaatio. Esimerkiksi Suomen verotuskäytännöissä on käynnissä historiallinen muutos verokortteihin, kun paperiposti päättyy miljoonilta suomalaisilta, mikä kuvastaa laajempaa siirtymää kohti sähköisiä järjestelmiä ja uutta hallinnon aikakautta – samaa kehitystä, jota myös kansainvälinen politiikka, talous ja turvallisuus nyt käyvät läpi.
Olipa Dmitriev lopulta sillanrakentaja tai vain taitava Kremlin edunvalvoja, hänen toiminnallaan on suora vaikutus siihen, millaisin ehdoin Ukrainan sota joskus päättyy – ja millaiseksi Euroopan turvallisuusjärjestys sen jälkeen muotoutuu.
Ei sisällä instagram post:eja
