Kreml vaikenee vuotaneesta rauhansuunnitelmasta – mutta painostaa Kiovaa sopimaan

Venäjän ja Ukrainan välinen sota on kääntymässä uuteen, mahdollisesti diplomaattisesti erittäin intensiiviseen vaiheeseen. Samaan aikaan kun Washingtonissa ja Euroopassa pohditaan tietoja vuotaneesta rauhansuunnitelmasta, Moskova lähettää ristiriitaisia viestejä: virallisesti Kreml vaikenee, mutta käytännössä se kehottaa Ukrainaa hyväksymään Venäjälle edullisina pidetyt ehdot.

Jyrkkä kontrasti: Pentagon Kiovassa, Putin taisteluasussa

Torstaina Yhdysvaltain puolustusministeriön delegaatio vieraili Kiovassa. Valkoisen talon edustajat keskustelivat presidentti Volodymyr Zelenskyin kanssa luonnoksesta, jonka kerrotaan olevan yritys löytää tie Ukrainan sodan päättämiseksi.

Samaan aikaan Venäjän valtiollisilla televisiokanavilla näytettiin aivan toisenlaista kuvaa. Presidentti Vladimir Putin esiintyi maastopuvussa sotilasjohdon keskellä ja puhui sodan jatkamisesta ilman kompromisseja.

“Meillä on tehtävämme ja tavoitteemme”, julisti Kremlin johtaja. “Tärkein niistä on erityisoperaation tavoitteiden ehdoton saavuttaminen.” Kremlin virallinen retoriikka siis korostaa edelleen, että niin kutsuttu “erityinen sotilasoperaatio” on vietävä loppuun Venäjän asettamilla ehdoilla.

Venäläinen Izvestia-lehti kuvasi Putinin vierailua komentopaikalle “signaaliksi Amerikkaan” – viestiksi, että presidentti on valmis neuvottelemaan Ukrainasta, mutta vain Venäjän ehdoilla.

Vuotanut 28-kohtainen suunnitelma – Kreml kieltäytyy kommentoimasta

Keskustelu kääntyy jälleen vuotaneeseen rauhansuunnitelmaan. Kreml väittää, ettei se ole saanut Washingtonista mitään virallista asiakirjaa. Silti kansainvälisessä mediassa on laajalti siteerattu 28-kohtaista ehdotusta, jota monet analyytikot tulkitsevat Venäjälle suotuisaksi.

Lisää kysymyksiä herättää se, että luonnos nousi esiin pian sen jälkeen, kun presidentti Putinin lähettiläs Kirill Dmitriev oli vieraillut Yhdysvalloissa. Dmitriev osallistui Miamissa kolmen päivän keskusteluihin presidentti Donald Trumpin erityislähettilään Steve Witkoffin kanssa.

Julkaistujen luonnosten mukaan Ukrainaa painostettaisiin luovuttamaan Venäjälle ne Donbassin alueet, jotka ovat yhä Kiovan hallinnassa. Lisäksi Ukrainan asevoimia supistettaisiin merkittävästi, ja maa sitoutuisi olemaan liittymättä Natoon tulevaisuudessa.

Kreml ei vahvista näiden ehtojen yksityiskohtia, mutta sen viesti Kiovaan on selvä: sopimus kannattaa tehdä nyt. Presidentti Putinin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi Kremlin puhelinkonferenssissa toimittajille, että Venäjän armeijan “tehokkaan työn” tulisi vakuuttaa Zelensky ja hänen hallintonsa siitä, että neuvotteluratkaisu on parempi – ja että se on tehtävä viipymättä.

Rauhanaloite ei vielä tarkoita rauhaa

Se, että rauhansuunnitelmista puhutaan, ei vielä tarkoita, että rauha olisi lähellä. Kysymys kuuluu: mitä tapahtuu, jos sopimusta ei synny?

Pro-Kremlin-kommentaattorit vakuuttavat, että Venäjä voittaa joka tapauksessa – olipa diiliä tai ei. Moskovsky Komsomolets -lehti kirjoitti, että monet olivat uskoneet rauhansopimusajatuksen “uponneen suoalueeseen”, kunnes yhtäkkiä “raketti” ampaisi esiin tästä suosta – uusi, tai pikemminkin “vanha-uusi” rauhanskenaario, joka lehden mukaan muistuttaa historian huippukokouksia.

Lehti pohtii, kuinka pitkälle ja kauan tämä “ohjus” lentää ja kaatuuko se Euroopan ja Kiovan vastustukseen. Vaikka aloite osoittautuisi ennenaikaiseksi, Moskovsky Komsomoletsin mukaan yleinen suunta ei muuttuisi: voimasuhteet olisivat liukumassa Venäjän eduksi.

Venäjäkin paineessa – sota kuluttaa taloutta ja teollisuutta

Lähes neljän sodanvuoden jälkeen myös Venäjä on kovassa puristuksessa. Täysimittaisen hyökkäyksen seurauksena Venäjän armeija on kärsinyt raskaita tappioita rintamalla. Kotirintamalla talous yskii, budjettialijäämä kasvaa ja öljy- ja kaasutulot hiipuvat.

Arvostettu Nezavisimaja Gazeta -lehti totesi hiljattain, että Venäjän teollisuus on “jossain stagnation ja taantuman välimaastossa”. Sotatalouteen siirtyminen on lisännyt tuotantoa tietyillä sektoreilla, mutta kokonaiskuva on heikentynyt: resurssit valuvat rintamalle ja sanktioiden vaikutukset kasaantuvat.

Silti on epäselvää, riittävätkö taloudelliset paineet muuttamaan presidentti Putinin laskelmia. Moni analyytikko arvioi, että jopa Moskovalle suotuisiksi nähtyjen ehtojen hyväksyminen edellyttäisi Kremlin johdolta myönnytystä siitä, ettei “erityisoperaatiota” voida viedä päätökseen täysin alkuperäisten tavoitteiden mukaisesti – ja tämä voi olla poliittisesti vaikea askel.

Kiistanalaiset turvatakuut: “Ukraina Naton varjossa”

Kaikki vuotaneen suunnitelman osat eivät miellytä Moskovaa. Joidenkin raporttien mukaan Ukrainalle tarjottaisiin turvallisuustakuita, jotka muistuttaisivat Naton kuuluisan 5. artiklan periaatetta: hyökkäys yhtä vastaan on hyökkäys kaikkia vastaan. Tämä voisi velvoittaa länsiliittolaiset vastaamaan sotilaallisesti, jos Venäjä hyökkäisi Ukrainaan uudelleen.

Moskovsky Komsomolets kuvaili tätä “käytännössä Ukrainaksi Natossa – vain ilman tukikohtien ja asejärjestelmien sijoittamista sen alueelle”. Tällainen malli voisi Ukrainan näkökulmasta vahvistaa turvallisuutta huomattavasti, mutta Moskovasta katsottuna se näyttäytyisi strategisena tappiona, joka kaventaisi Venäjän liikkumavaraa tulevaisuudessa.

Intensiivisen diplomatian aika – sota jatkuu silti

Rauhansuunnitelman yksityiskohtia ei ole vahvistettu, eikä kumpikaan osapuoli myönnä virallisesti sitoutuneensa vuotaneisiin kohtiin. On kuitenkin mahdollista, että maailma on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa taistelujen rinnalla käydään kiivasta kulissidiplomatiaa Washingtonin, Moskovan, Kiovan ja Euroopan pääkaupunkien välillä.

Toistaiseksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, ja rintamalinjoilla käydään edelleen kuluttavaa asemasotaa. Myös geopoliittinen tilanne pysyy jännittyneenä, sillä mahdollinen sopimus vaikuttaisi laajasti Euroopan turvallisuusarkkitehtuuriin – aivan kuten muutkin viime vuosien merkittävät geologiset ja turvallisuuspoliittiset tapahtumat, joista esimerkkinä voidaan mainita tekoälyn avulla analysoitu Santorinin saaren maanjäristysparvi ja sen paljastama valtava magmavirtauksen riski, joka sekin kertoo, kuinka monimutkaisia ja vaikeasti ennakoitavia globaalit kriisit voivat olla.

Se, muuttuuko vuotanut suunnitelma todelliseksi rauhansopimukseksi, riippuu sekä sotilaallisista että poliittisista laskelmista. Tällä hetkellä Kreml pitää julkisesti kiinni tavoitteestaan “saavuttaa erityisoperaation päämäärät”, samalla kun se epävirallisesti vihjaa, että nyt voisi olla oikea hetki Ukrainalle hyväksyä Venäjän sanelemat ehdot.

Ei sisällä instagram post:eja