Steve Witkoff tapaa Volodymyr Zelenskyin Berliinissä – uusin rauhansuunnitelma Ukrainan sodan lopettamiseksi pöydällä
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ulkomaanlähettiläs Steve Witkoff matkustaa viikonloppuna Saksaan osallistuakseen korkean tason neuvotteluihin Ukrainan sodan päättämiseksi. Berliinissä järjestettävissä tapaamisissa Witkoff keskustelee Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin sekä keskeisten eurooppalaisten johtajien kanssa sodan lopettamiseen tähtäävästä uusimmasta rauhansopimusluonnoksesta.
Trumpin hallinnon kiire rauhansopimukseen jouluun mennessä
Trumpin hallinto pyrkii siihen, että rauhansopimus Ukrainan ja Venäjän välille olisi periaatteessa valmiina jo jouluun mennessä. Viikkojen ajan Yhdysvallat on käynyt useita neuvottelukierroksia sekä Ukrainan että Venäjän edustajien kanssa, mutta toistaiseksi konkreettinen läpimurto on jäänyt saavuttamatta.
Berliinin neuvottelujen osallistujalistaa ei ole virallisesti vahvistettu, mutta The Wall Street Journalin mukaan mukana ovat ainakin Ison-Britannian pääministeri Sir Keir Starmer, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sekä Saksan liittokansleri Friedrich Merz. Tämä tekee Berliinin kokoontumisesta yhden merkittävimmistä diplomaattisista foorumeista Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Ukrainan päivitetty 20-kohtainen rauhansuunnitelma
Witkoffin ja Zelenskyin tapaaminen järjestetään vain päiviä sen jälkeen, kun Ukraina luovutti Yhdysvalloille päivitetyn versionsa 20-kohtaisesta rauhansuunnitelmastaan. Suunnitelma esiteltiin ensimmäisen kerran marraskuun lopulla, ja se on sittemmin käynnistänyt vilkkaan diplomaattisen kierroksen eri pääkaupungeissa.
Uusin versio heijastaa Ukrainan huolia turvallisuudesta, alueellisesta koskemattomuudesta sekä maan tulevaisuuden asemasta Euroopassa. Samalla Washington yrittää muokata pakettia sellaiseksi, että se olisi edes jossain määrin hyväksyttävissä myös Moskovalle – ilman että Ukraina joutuisi luopumaan keskeisistä periaatteistaan.
Itä-Ukrainan aluekiistat neuvottelujen vaikein kysymys
Neuvottelujen vaikein ja poliittisesti räjähdysherkin kysymys koskee itäisen Ukrainan, erityisesti Donbasin, kohtaloa. Kiova kieltäytyy luovuttamasta laittomasti miehitettyjä alueitaan, kun taas Moskova toistaa tavoitteekseen koko Donbasin valtaamisen väkivalloin, ellei Ukraina vetäydy.
Valkoisen talon viimeisin ehdotus yrittää kiertää kiistanalaisen kysymyksen alueiden oikeudellisesta omistuksesta muuttamalla Donbasin erityisalueeksi. Suunnitelman mukaan Ukrainan armeija vetäytyisi alueelta, joka muutettaisiin niin sanotuksi ”:erityistalousalueeksi”, ja etulinjan väliin syntyisi demilitarisoitu vyöhyke.
Teoriassa Venäjä antaisi tällöin sitoumuksen olla etenemättä Ukrainan joukkojen jättämille alueille. Käytännössä kyse olisi kuitenkin merkittävästä turvallisuusriskistä Ukrainalle, sillä maa joutuisi luottamaan Kremlin lupaukseen olla hyödyntämättä sotilaallista tyhjiötä.
Zelensky suhtautuu epäillen Yhdysvaltain ehdotukseen
Presidentti Zelensky on kommentoinut julkisesti Valkoisen talon ehdotusta ja suhtautunut siihen näkyvän epäilevästi. Hänen mukaansa suurin ongelma on se, ettei ole mitään konkreettista mekanismia, joka estäisi Venäjää jatkamasta etenemistään tai soluttautumasta alueelle siviileiksi naamioituneiden joukkojen avulla.
Zelensky tiivisti epäilynsä kysymällä: ”:Mikä estäisi Venäjää etenemästä? Tai tunkeutumasta alueelle siviileiksi naamioituneina?” Hänen näkemyksensä mukaan järjestely voisi käytännössä jäädyttää sodan, mutta ei toisi Ukrainalle kestävää turvallisuutta tai oikeutta menettämiinsä alueisiin.
Ukraina ja sen eurooppalaiset liittolaiset ovat kuitenkin korostaneet, että Yhdysvaltain johdolla käytävät keskustelut ovat olleet hyödyllisiä. Heidän mukaansa uusin versio rauhansuunnitelmasta on aiempia tasapainoisempi, sillä alkuperäistä ehdotusta arvosteltiin laajasti Venäjän etuja suosivaksi.
Trumpin kärsivällisyys Zelenskyä kohtaan koetuksella
Viime viikkoina on ilmennyt merkkejä siitä, että presidentti Trumpin kärsivällisyys Zelenskyä ja eurooppalaisia tukijoita kohtaan on vähenemässä. Terävässä haastattelussa uutislehti Politicolle Trump kuvaili Euroopan johtajia ”:heikoiksi” ja toisti vaatimuksensa, että Ukrainan tulisi järjestää vaalit mahdollisimman pian.
Zelensky on vastannut, että vaalit voitaisiin järjestää 90 päivän kuluessa, mikäli Yhdysvallat ja Euroopan maat tarjoavat tarvittavan turvallisuuden ja rahoituksen. Ukrainassa vaalit on toistaiseksi keskeytetty, koska maassa on voimassa sotatila Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen helmikuusta 2022 lähtien.
Trumpin kriittinen sävy on osa laajempaa keskustelua lännen poliittisesta tahdosta jatkaa Ukrainan tukemista. Julkinen paine, sosiaalisen median kohut ja poliittinen vastakkainasettelu näkyvät yhä enemmän myös turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä – ilmiö, joka on herättänyt keskustelua myös Suomessa esimerkiksi Joakim Vigeliuksen puheenvuorossa somejahdeista ja mediakohuista.
Eurooppa pohtii turvallisuustakuita ja rahoitusta Ukrainalle
Kun Valkoisen talon diplomaattinen painostus jatkuu, Euroopassa huomio kohdistuu yhä enemmän siihen, miten Ukrainaa voidaan tukea mahdollisen rauhansopimuksen jälkeen. Neuvottelupöydällä ovat sekä pitkän aikavälin turvallisuustakuut että mittava rahoitus maan jälleenrakentamiseksi.
Ukrainan valtiontaloudellinen tilanne on äärimmäisen vaikea. Hallituksen on löydettävä seuraavien kahden vuoden aikana arviolta 135,7 miljardia euroa (noin 119 miljardia puntaa; 159 miljardia dollaria) kattamaan sodan aiheuttamat ylimääräiset kulut, asehankinnat ja infrastruktuurin tuhojen korjaamisen.
Perjantaina EU-maat pääsivät sopimukseen siitä, että Euroopassa jäädytetyt venäläiset varat, yhteensä noin 210 miljardia euroa (185 miljardia puntaa; 247 miljardia dollaria), pidetään toistaiseksi pysyvästi jäädytettyinä. Tavoitteena on, että näiden varojen tuottoa tai itse pääomaa voitaisiin käyttää lainojen vakuutena ja kanavoida Ukrainan tukemiseen, jos asiasta päästään sopuun ensi viikolla järjestettävässä EU-huippukokouksessa.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että Venäjän varoista kerättyjä tuloja voitaisiin ohjata Ukrainan puolustuksen tukemiseen ja maan jälleenrakennukseen. Kreml on kuitenkin tuominnut päätöksen varkaudeksi, ja Venäjän keskuspankki on ilmoittanut vievänsä belgialaisen Euroclear-pankin oikeuteen. Suurin osa jäädytetyistä venäläisvaroista sijaitsee juuri Euroclearissa, mikä tekee Belgiasta juridisesti erityisen haavoittuvan osapuolen.
EU:ssa neuvotellaan edelleen siitä, millaisella rakenteella venäläiset varat voidaan laillisesti uudelleenkohdentaa Ukrainan hyväksi. Erityisesti Belgian hallitus on suhtautunut varovaisesti, koska se kantaa suurimman vastuun mahdollisista oikeudellisista seurauksista.
Nopea EU-jäsenyys osana rauhansopimusta?
Samaan aikaan kansainväliset mediat kertovat, että uusimmassa rauhansuunnitelman versiossa hahmotellaan Ukrainalle poikkeuksellisen nopeaa tietä Euroopan unionin täysjäseneksi. Financial Timesin mukaan Bryssel tukee Ukrainan nopeutettua jäsenyysprosessia, joka on osa Kiovan Washingtonille toimittamaa tuoreinta luonnosta.
Ukraina jätti virallisen jäsenyyshakemuksensa vain muutamaa päivää sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä vuonna 2022. Vaikka EU on luvannut nopeuttaa prosessia, on yleisesti arvioitu, että jäsenyyteen kuluisi silti useita vuosia, kun maa sopeuttaa lainsäädäntönsä ja instituutionsa unionin normeihin.
Uusimpien tietojen mukaan rauhansuunnitelma hahmottelee kuitenkin, että Ukraina voisi liittyä EU:hun jo tammikuussa 2027. Asiasta kertoi uutistoimisto AFP viitaten nimettömään korkea-arvoiseen virkamieheen. Vielä ei ole selvää, hyväksyykö Washington tämän kohdan lopulliseen sopimusluonnokseen, mutta se viestii siitä, että Ukraina näkee EU-jäsenyyden keskeisenä turvatakuuna tulevaisuudelleen.
Berliinin neuvottelut ratkaisevassa roolissa
Berliinissä käytävät keskustelut muodostuvat ratkaisevan tärkeiksi sen kannalta, millaiseksi Ukrainan sodan mahdollinen rauhansopimus lopulta muotoutuu. Pöydällä ovat samanaikaisesti sotilaalliset, taloudelliset ja poliittiset kysymykset: rintamalinjojen tuleva asema, turvallisuustakuut, jälleenrakennusrahoitus sekä Ukrainan asema osana eurooppalaista yhteisöä.
Vaikka konkreettinen läpimurto ei ole välitön, Witkoffin, Zelenskyin ja eurooppalaisten johtajien tapaaminen antaa viitteitä siitä, että suurvallat pyrkivät nyt intensiivisesti löytämään edes periaatteellisen kehyksen sodan lopettamiselle. Se, miten pitkälle Ukraina on valmis joustamaan ilman että se kokee tulevansa pakotetuksi epäoikeudenmukaiseen ratkaisuun, jää yhdeksi keskeisimmistä avoimista kysymyksistä.
Ei sisällä instagram post:eja
