Venäjä estää WhatsAppin – käyttäjiä painostetaan valtion omaan Max-valvontasovellukseen
Venäjä on yrittänyt estää WhatsAppin käytön lähes kokonaan maan alueella, kertoo Meta-yhtiön omistama viestisovellus. Toimet ovat osa Kremlin laajempaa viestisovellusten ja sosiaalisen median kiristynyttä valvontaa.
WhatsAppin mukaan eston tavoitteena on pakottaa yli 100 miljoonaa palvelun käyttäjää Venäjällä siirtymään valtion omistamaan, tarkasti valvottuun viestintäsovellukseen.
Kremlin kiristyvä ote viestinnästä
Venäjän viestintäviranomainen Roskomnadzor on jo pitkään painostanut WhatsAppia noudattamaan maan tiukkoja tietojen säilyttämistä ja viranomaisyhteistyötä koskevia lakeja. Yhtiön mukaan viimeisimmät toimet ovat yritys ”täysin estää” WhatsApp Venäjällä.
WhatsApp kommentoi tilannetta poikkeuksellisen suorasanaisesti:
”Yritys eristää yli 100 miljoonaa käyttäjää yksityisestä ja turvallisesta viestinnästä on askel taaksepäin ja voi johtaa vain ihmisten turvallisuuden heikkenemiseen Venäjällä. Jatkamme kaikkemme tekemistä pitääksemme käyttäjät yhteydessä toisiinsa.”
Kremlin edustajat eivät ole vastanneet BBC:n pyyntöihin kommentoida tilannetta.
Meta luokiteltu äärijärjestöksi – estoja jo Instagramille ja Facebookille
Vuodesta 2022 lähtien Venäjä on luokitellut Metan äärijärjestöksi. Tämän seurauksena muun muassa Instagram ja Facebook on estetty virallisesti maassa, ja niitä voi käyttää vain VPN-yhteyksien avulla.
Valtion omistama uutistoimisto Tass raportoi aiemmin tänä vuonna, että WhatsAppin odotetaan tulevan pysyvästi estetyksi vuoteen 2026 mennessä. Venäläisviranomainen Andrei Svintsov kuvaili tällaisia toimia ”täysin oikeutetuiksi”, viitaten juuri Metan äärijärjestöluokitukseen.
Telegramia rajoitetaan, käyttäjiä ohjataan valtion Max-sovellukseen
WhatsApp ei ole ainoa kohteena oleva alusta. Venäjän viranomaiset ovat viime kuukausina rajoittaneet myös Telegramin käyttöä, vedoten väitettyihin tietoturvaongelmiin. Arvioiden mukaan Telegramilla on Venäjällä vähintään yhtä paljon käyttäjiä kuin WhatsAppilla.
Moskova pyrkii siirtämään viestinnän ja asioinnin yhä vahvemmin valtion kehittämään Max-sovellukseen. Sitä on verrattu Kiinan WeChatiin – niin sanottuun ”supersovellukseen”, joka yhdistää viestinnän, maksut ja viranomaispalvelut. Merkittävä ero länsimaisiin viestisovelluksiin on kuitenkin se, että Maxissa ei ole vahvaa päästä päähän -salausta.
Venäjän viranomaiset perustelevat kovia otteita sillä, että WhatsApp ja Telegram kieltäytyvät tallentamasta venäläiskäyttäjien tietoja Venäjällä, kuten maan laki vaatii. Datavaatimukset mahdollistaisivat tehokkaan valvonnan ja helpottaisivat viranomaisten pääsyä käyttäjätietoihin.
Max esiasennetaan laitteisiin – pakko käyttöön julkisella sektorilla
Osana digitaalisen valvonnan kiristämistä Venäjä on määrännyt, että kaikki maassa myytävät uudet laitteet on vuodesta 2025 lähtien toimitettava niin, että Max-sovellus on esiasennettuna.
Myös julkisella sektorilla vaatimukset ovat tiukentuneet. Viranomaiset, opettajat, opiskelijat ja monet muut julkisen sektorin työntekijät on velvoitettu käyttämään Maxia ensisijaisena viestintä- ja asiointikanavana. Tämä tekee sovelluksesta käytännössä välttämättömän monille kansalaisille, vaikka he suhtautuisivat siihen epäluuloisesti.
Pavel Durov: valvonta ja sensuuri todellinen tavoite
Telegramin venäläissyntyinen perustaja ja toimitusjohtaja Pavel Durov on kommentoinut julkisesti, että Venäjän valtio rajoittaa Telegramin käyttöä pakottaakseen kansalaiset Max-sovellukseen. Durovin mukaan tavoitteena ei ole turvallisuus vaan valtion harjoittama massavalvonta ja poliittinen sensuuri.
Durov on verrannut Venäjän toimintaa myös Iraniin, jossa viranomaiset ovat yrittäneet kieltää Telegramin ja ohjata käyttäjiä valtion omaan vaihtoehtoon. Hänen mukaansa iranilaiset ovat kuitenkin löytäneet laajalti keinoja kiertää estoja esimerkiksi VPN-yhteyksillä ja peilipalvelimilla.
”Kansalaisten vapauden rajoittaminen ei ole koskaan oikea vastaus”, Durov on todennut kommentoidessaan Venäjän ja Iranin toimia.
Yksityisyyden mureneminen huolestuttaa – trendi näkyy myös lännessä
Venäjän toimet sopivat laajempaan kansainväliseen kehityskulkuun, jossa valtiot tavoittelevat yhä suurempaa kontrollia digitaalisesta viestinnästä. Päästä päähän -salausta tarjoavat palvelut, kuten WhatsApp ja osa Telegram-viesteistä, koetaan ongelmallisiksi autoritaarisissa järjestelmissä, joissa vallanpitäjät haluavat nähdä, mitä kansalaiset keskustelevat.
Samalla myös länsimaissa käydään kiivasta keskustelua salauksen murtamisesta esimerkiksi rikostutkinnan ja terrorismin torjunnan nimissä. Venäjän tapa korvata kansainväliset, salatut palvelut valtion omalla valvontasovelluksella on kuitenkin poikkeuksellisen jyrkkä ja herättää laajaa huolta sananvapauden ja yksityisyyden tulevaisuudesta.
Valvonta ja terveys – sama perusongelma: luottamus
Luottamuksen rapautuminen viranomaisia kohtaan näkyy laajasti, ei vain digivalvonnassa. Esimerkiksi suomalaisessa mediakeskustelussa on puhuttanut Radio Rockin Kim Sainion pysäyttävä sairaalapäivitys ja sen herättämä keskustelu siitä, voiko viralliseen tietoon aina luottaa. Sekä terveyskriiseissä että digivalvonnassa peruskysymys on sama: kuinka pitkälle valtio voi mennä kansalaisten nimissä ilman, että se menettää heidän luottamuksensa.
Venäjän WhatsApp-esto ja painostus Max-sovelluksen käyttöön korostavat, miten nopeasti vapaasta, salatusta viestinnästä voi tulla etuoikeus, jota valtiot rajoittavat poliittisin perustein. Monille venäläisille seuraava askel on VPN-yhteyksien ja vaihtoehtoisten teknisten ratkaisujen etsiminen – aivan kuten Iranissa kävi Telegramin kiellon jälkeen.
Ei sisällä instagram post:eja
