Lontoon puukotus kytketään Iranin toimeksiantoon – toimittajaan kohdistunutta hyökkäystä käsitellään oikeudessa
Lontoossa toimivan persiankielisen opposition televisiokanavan toimittaja joutui Wimbledonissa järjestelmällisen, veitsellä tehdyn hyökkäyksen kohteeksi. Syyttäjän mukaan kyse ei ollut satunnaisesta väkivallanteosta, vaan Iranin valtiota palvelevien miesten toteuttamasta osasta laajempaa iranilaista pelottelukampanjaa.
Kohteena Iran International -kanavan toimittaja
Hyökkäyksen uhriksi joutui Londonissa toimivan Iran International -televisiokanavan toimittaja Pouria Zeraati. Hän sai maaliskuussa 2024 kolmesta puukoniskusta vakavia vammoja jalkaansa ja joutui sairaalahoitoon.
Syyttäjän mukaan Zeraati oli Iranissa jo pitkään nähty vihollisena. Teheranin kaduilla oli jo marraskuussa 2022 levitetty julisteita, joissa oli Zeraatin kuva ja teksti: “Wanted: dead or alive” – etsintäkuulutettu elävänä tai kuolleena. Samalla Iranin hallinto oli luokitellut Iran International -kanavan “terroristijärjestöksi”, mikä on entisestään kärjistänyt jännitteitä ja lisännyt uhkaa kanavan työntekijöitä kohtaan.
Viranomaiset ottivat uhan vakavasti: yhdessä vaiheessa vuonna 2022 Iran Internationalin Lontoon toimitiloja vartioi aseistettu poliisi, sillä pelättiin Iranin valtion tai sen valtuuttamien tahojen toteuttavan iskuja Britannian maaperällä.
Kolme romanialaista epäiltynä suunnitellusta iskusta
Woolwichin Crown Court -oikeudessa syytettynä ovat kaksi romanialaista miestä: George Stana, 25, ja Nandito Badea, 21. Heitä syytetään Zeraatiin kohdistuneesta hyökkäyksestä, joka tapahtui maaliskuun lopulla 2024 Wimbledonissa.
Syyttäjän mukaan Badea oli se, joka käytti veistä, kun taas Stanan väitetään toimineen pakomatkassa käytetyn Mazdan kuljettajana. Kolmas epäilty, niin ikään romanialainen David Andrei, jonka epäillään pidelleen Zeraatia hyökkäyksen aikana, ei ole oikeudessa – hän on yhä Romaniassa eikä häntä ole tuotu Britanniaan.
Sekä Stana että Badea ovat kiistäneet syyllistyneensä törkeään pahoinpitelyyn ja laittomaan pahoinpitelyyn. Heidän puolustuksensa mukaan kyse ei ollut heidän suunnittelemastaan teosta, eikä heillä ollut aikomusta aiheuttaa vakavaa ruumiinvammaa.
Syyttäjä: ei satunnainen väkivallanteko, vaan valtiollinen toimeksianto
Syyttäjä Duncan Atkinson KC kuvasi valamiehistölle tapahtunutta seuraavasti:
“Tämä ei ollut satunnainen hyökkäys tai ryöstö. Kyseessä oli suunniteltu ja tarkkaan kohdennettu isku.”
Atkinsonin mukaan hyökkäystä edelsi tiedustelu ja tarkkailu, ja toimeksianto oli tullut kolmannen osapuolen kautta, joka toimi Iranin valtion puolesta. Syyttäjä liitti tapauksen osaksi laajempaa kehitystä, jossa Iran on jo pitkään pyrkinyt vaientamaan kriitikoitaan myös ulkomailla.
Atkinson muistutti, että vuodesta 2005 lähtien Iranin islamilainen tasavalta on yhä useammin käyttänyt omien agenttiensa sijasta välittäjiä ja rikollisryhmiä toteuttamaan uhkauksiaan ja iskujaan. Hänen mukaansa myös Britanniassa asuvista henkilöistä on tullut iranilaisen pelottelun ja terrorin kohteita.
Tiedustelu Wimbledonissa jo vuotta ennen iskua
Syyttäjän esittämien todisteiden mukaan Zeraatiin kohdistunut tarkkailu alkoi jo maaliskuussa 2023, eli noin vuotta ennen varsinaista puukotusta. Tuolloin poliisi pysäytti Stanan Zeraatin asuinrakennuksen takapihalla Wimbledonissa.
Stana oli juuri saapunut Bukarestista Lontooseen. Poliisin mukaan hänellä oli käsissään hanskat ja kasvoillaan sininen kirurginen maski. Taskusta löytyi sakset, ja hänen seurassaan olleella tuntemattomalla miehellä vaikutti olevan urheilumaila tai vastaava esine laukussa. Hetken päästä Stana poistui Britanniasta takaisin Romaniaan.
Tämän matkan aikana Stanan väitetään olleen WhatsApp-yhteydessä “Em”-nimiseen kontaktiin, jonka kanssa hän keskusteli tarkkailusta. Viestien kerrotaan sisältäneen muun muassa pohdintaa siitä, pitäisikö Zeraatin auton rengas “poncher” – puhkaista – osana tarkkailua tai painostusta.
Lisää tarkkailua ennen hyökkäystä
Matkapuhelinmastojen paikannustietojen analyysin perusteella myös Badea ja Andrei tekivät Zeraatiin liittyvää tiedustelua helmikuussa ja maaliskuussa 2024, vain viikkoja ennen puukotusta. Heidän liikkumisensa alueella vastasi Zeraatin asuinpaikan ja liikkumisreittien kartoitusta.
Iskussa käytetty Mazda-henkilöauto ostettiin 6. maaliskuuta 2024 – vain muutamaa viikkoa ennen hyökkäystä. Syyttäjän mukaan auton hankinta oli osa suunnitelmaa ja vahvistaa teon harkittua luonnetta.
Rahavirrat ja väitetty yhteys Iranin etuihin
Syyttäjän esittämät talousselvitykset näyttävät, että yli 80 000 puntaa siirrettiin Lontoossa toimivalta rakennusalan yritykseltä Hemroc Ltd Stanan sisaren Florina Stanan Revolut-tilille.
Florina siirsi rahoja eteenpäin tileille, jotka liittyivät Badeaan ja Stanaan, ja maksoi lisäksi heidän lentojaan Bukarestin ja Lontoon välillä. Atkinsonin mukaan tämä osoittaa, että syytettyjen oleskelu Britanniassa ei ollut sattumanvaraista, vaan ulkopuolisten rahoittamaa ja organisoimaa:
“Kuvio osoittaa, että syytettyjen läsnäoloa Isossa-Britanniassa rahoittivat muut tahot Hemroc Ltd:n ja Stanan sisaren kautta”, Atkinson totesi.
Syyttäjän mukaan poliisi on liittänyt rahansiirrot britti-iranilaiseen kaksoiskansalaiseen Edgar Hakkopiani(i)n, jonka roolia tutkitaan osana mahdollista laajempaa verkostoa. Tarkoituksena on selvittää, missä määrin taloudellinen järjestely kytkeytyy Iranin valtion tai sitä lähellä olevien tahojen toimintaan.
Oikeudenkäynti jatkuu viikkoja
Woolwich Crown Courtissa käytävän oikeudenkäynnin arvioidaan kestävän jopa neljä viikkoa. Tänä aikana kuullaan laajaa todistusaineistoa Zeraatin tarkkailusta, hyökkäyksestä, rahavirroista ja mahdollisista yhteyksistä Iranin valtiollisiin intresseihin.
Tapauksella on merkittäviä seurauksia paitsi lehdistönvapauden myös Britannian sisäisen turvallisuuden kannalta. Jos oikeus katsoo, että Iran on käyttänyt rikollisverkostoja hyökätäkseen brittiläisellä maaperällä toimivaa toimittajaa vastaan, se vahvistaa huolta siitä, että ulkomaiset valtiot ovat valmiita tuomaan poliittisen väkivallan ja pelottelun suoraan Euroopan suurkaupunkien kaduille.
Kansainvälisen urheilun ja politiikan rajapinnassa on nähty samansuuntaista jännitettä myös muualla. Esimerkiksi Skotlannin jalkapallossa kiinnostusta on herättänyt analyysi siitä, voiko pitkäaikainen valtias horjua ja mitä se kertoo vallan rakenteista – aivan kuten tässä tapauksessa tarkastellaan, kuinka kauas valtiollinen valta on valmis ulottamaan otteensa kriitikoista.
Ei sisällä instagram post:eja
