Britannia varustaa hävittäjänsä uusilla anti-drone-ohjusjärjestelmillä Lähi-idässä

Britannian ilmavoimien hävittäjät Lähi-idässä saavat käyttöönsä uudet ohjusjärjestelmät, joiden tarkoituksena on tehdä iranilaisten droonien torjunnasta selvästi halvempaa ja tehokkaampaa. Päätös liittyy erityisesti Iranin valmistamien Shahed-lennokkien kasvavaan uhkaan alueella.

Typhoon-hävittäjiin tarkkuusohjatut, edullisemmat ohjukset

Iso-Britannian puolustusministeriö (MoD) ilmoitti, että Royal Air Forcen Typhoon-hävittäjät varustetaan Advanced Precision Kill Weapon System (APKWS) -järjestelmällä. Kyse on järjestelmästä, joka muuttaa perinteiset, ohjaamattomat raketit tarkkuusohjatuiksi aseiksi laserohjauksen avulla.

Puolustusministeriön mukaan APKWS mahdollistaa kohteiden tuhoamisen “huomattavasti tarkemmin ja murto-osalla nykyisten ohjusten hinnasta”. Tämä on merkittävä muutos, sillä aiemmin drooneja on jouduttu ampumaan alas erittäin kalliilla ilmasta-ilmaan- tai ilmatorjuntaohjuksilla.

Shahed-droonit pakottavat etsimään kustannustehokkaita ratkaisuja

Gulf-alueen valtiot ja niiden liittolaiset ovat viime vuosina kamppailleet sen kanssa, miten torjua Iranin Shahed-droonien kaltaiset halvat, mutta tuhoisat lennokit. Shahed 136 -pitkän kantaman droonin hinnan arvioidaan olevan noin 20 000–50 000 Yhdysvaltain dollaria kappaleelta, mikä tekee siitä edullisen välineen asymmetriseen sodankäyntiin.

Vuoden 2024 Israelin ja Iranin välisen kriisin aikana Iso-Britannian kerrotaan ampuneen alas osan drooneista ohjuksilla, joiden kappalehinta oli noin 200 000 puntaa. Tällainen kustannusrakenne ei ole pitkässä juoksussa kestävä, kun vastassa on halpoja, massoittain käytettäviä lennokkeja.

Puolustusanalyytikot arvioivat, että muiden maiden jo käyttämien APKWS-ohjusten hinta on noin 30 000 dollaria (noin 22 000 puntaa) kappaleelta. Järjestelmä on jo käytössä Yhdysvaltain asevoimissa, ja sen kustannustaso on huomattavasti lähempänä Shahed-droonien hintaa kuin perinteisten ilmatorjuntaohjusten.

Matala lentokorkeus tekee Shahedeista vaikeasti havaittavia

Iranissa valmistettu Shahed on pitkä, kapea ja aerodynaamisesti muotoiltu niin, että se pystyy lentämään hyvin matalalla. Tämä tekee siitä vaikeammin havaittavan tutkalla ja muilla varhaisvaroitusjärjestelmillä, jotka on usein optimoitu havaitsemaan korkeamman lentoradan ohjuksia.

Monissa tapauksissa Shahed-droonit on jouduttu ampumaan alas hävittäjistä laukaistuilla kalliilla ohjuksilla tai raskailla ja erittäin hintavilla ilmatorjuntajärjestelmillä. Juuri tähän kustannushaasteeseen APKWS-järjestelmä pyrkii vastaamaan.

Isku Kyproksella ja alueellinen jännite

Maailman huomio kiinnittyi drooniuhkaan entistä selvemmin maaliskuussa 2024, kun drooni osui RAF Akrotiriin, Britannian tärkeään tukikohtaan Kyproksella. Viranomaisten mukaan isku aiheutti vain “vähäisiä vahinkoja”, mutta vain muutamaa päivää myöhemmin kaksi muuta droonia onnistuttiin jo torjumaan.

Kyproksen hallitus epäili, että iskusta vastasi Irania tukeva Hizbollah-järjestö Libanonista käsin. Tapaus korosti, miten laajalle Iranin liittolaisverkosto ja drooniuhka ulottuvat Lähi-idässä.

APKWS muuttaa perusraketit tarkkuusaseiksi

Hallitus kuvaa APKWS-järjestelmää ratkaisuksi, joka varustaa perinteiset, ohjaamattomat raketit laserohjausmoduulilla. Näin niistä tulee edullisia tarkkuusaseita, jotka pystyvät pudottamaan vihollisen drooneja ja muita uhkia huomattavasti halvemmalla kuin perinteiset ohjukset.

Iso-Britannia testasi APKWS-järjestelmää yhteistyössä puolustusteollisuuden suurten toimijoiden BAE Systemsin ja QinetiQ:n kanssa. Tavoitteena on ollut pystyä ottamaan järjestelmä operatiiviseen käyttöön “muutamassa kuukaudessa”.

Puolustusvalmiudesta ja -teollisuudesta vastaava ministeri Luke Pollard totesi, että uusi järjestelmä “auttaa RAF:ia ampumaan alas huomattavasti enemmän drooneja paljon alhaisemmilla kustannuksilla”. Tämä on keskeinen argumentti tilanteessa, jossa drooneja voidaan käyttää massoittain sekä sotilaallisia että kriittisiä siviilikohteita vastaan.

Qatar ja alueen maat vahvistavat droonipuolustustaan

Myös muut Lähi-idän valtiot pyrkivät vahvistamaan puolustustaan. Qatar on hakenut Yhdysvalloilta lupaa ostaa 10 000 APKWS-yksikköä, mikä kertoo järjestelmän kasvavasta roolista alueellisessa ilmapuolustuksessa.

Sodan alettua Iran on käyttänyt sekä ballistisia ohjuksia että drooneja iskeäkseen Yhdysvaltain tukikohtiin ja sen liittolaisiin eri puolilla aluetta. Kohteina ovat olleet muun muassa Israel, Bahrain, Kuwait, Qatar, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Jordania.

Yhdistyneet arabiemiirikunnat kertovat torjuneensa konfliktin aikana yli 2 000 droonia, 438 ballistista ohjusta ja 19 risteilyohjusta. Nämä luvut havainnollistavat, miten keskeiseksi drooni- ja ohjuspuolustus on noussut koko Lähi-idän turvallisuusympäristössä.

Ilmaiskut, tulitauko ja tulevaisuuden uhkakuvat

Israelin ja Yhdysvaltojen joukot aloittivat 28. helmikuuta massiiviset ilmaiskut Irania vastaan. Sittemmin voimaan astunut tulitauko on pääosin pitänyt, ja sen tarkoituksena on ollut mahdollistaa diplomaattiset neuvottelut ja jännitteiden hallittu purkaminen. Siitä huolimatta alueella on nähty yksittäisiä tulenvaihtoja ja drooni- sekä ohjusiskujen yrityksiä.

Uusien, edullisempien anti-drone-järjestelmien, kuten APKWS:n, käyttöönotto heijastaa laajempaa trendiä: sotilaiden ja poliittisten päättäjien on löydettävä tasapaino tehokkaan puolustuksen ja kestävän kustannustason välillä. Halvat, mutta tuhoisat droonit pakottavat Nato-maat ja alueelliset toimijat miettimään ilmapuolustuksen strategiaa kokonaan uudelta pohjalta.

Turvallisuus ja arki – sodan teknologia näkyy myös siviilikeskustelussa

Droonisodankäynnin kehittyminen vaikuttaa paitsi sotilaallisiin ratkaisuihin, myös julkiseen keskusteluun turvallisuudesta, teknologiasta ja arjen turvasta. Samalla kun armeijat investoivat uusiin järjestelmiin, siviilit pohtivat oman elämänsä riskejä ja turvallisuuden tunnetta hyvin erilaisissa yhteyksissä – olivatpa ne sitten matkustamista, suuria tapahtumia tai jopa henkilökohtaista elämää koskevia valintoja.

Suomalaislukijalle aihetta voi olla helpompi lähestyä myös kevyempien uutisten kautta. Esimerkiksi kotimaisessa viihdemaailmassa on puhuttu avoimesti siitä, miten yksityiselämän valinnat liittyvät itsenäisyyteen ja oman elämän hallintaan – kuten artisti, joka avautui rohkeasti sinkkuelämästään ja omasta vapaudestaan. Vaikka teemat ovat täysin erilaisia kuin sotilaallinen droonipuolustus, taustalla on sama kysymys: miten teknologia, valinnat ja kontrolli muokkaavat arkeamme ja turvallisuuden tunnetta.

Ei sisällä instagram post:eja