Öljyn hinta sukelsi, kun Trump ilmoitti peruneensa Iran-iskut – Hormuzinsalmi pitää energiamarkkinat myllerryksessä

Öljyn hinta laski jyrkästi maanantaina sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoi lykänneensä Irania vastaan suunnitellun sotilaallisen iskun. Hyökkäys oli määrä toteuttaa tiistaina, mutta Persianlahden arabivaltioiden vetoomus sai Trumpin painamaan jarrua.

Maailmanlaajuisesti seurattu Brent-raakaöljy, joka toimii globaalina vertailuindeksinä, putosi noin 112 dollarista 109 dollariin tynnyriltä Trumpin Truth Social -julkaisun jälkeen. Päivän aikana hinta oli heilahdellut rajusti, kun sijoittajat reagoivat nopeasti jokaiseen uuteen viitteeseen sodan laajenemisesta tai mahdollisesta rauhansopimuksesta.

Hormuzinsalmi suljettuna – viidennes maailman öljystä vaakalaudalla

Energiamarkkinoiden hermostuneisuuden taustalla on Iranin päätös sulkea käytännössä Hormuzinsalmi, maailman tärkeimpiin kuuluva merireitti öljylle ja nesteytetylle maakaasulle. Päätös oli kosto Yhdysvaltain ja Israelin Irania vastaan tekemistä iskuista, jotka alkoivat 28. helmikuuta.

Normaalisti arviolta noin viidennes maailman öljystä ja nesteytetystä maakaasusta kulkee tämän kapean meriväylän kautta. Siksi jokainen uutinen, joka liittyy joko rauhanneuvottelujen edistymiseen tai niiden kariutumiseen, näkyy välittömästi öljyn hinnassa.

Rystad Energyn pääekonomisti Claudio Galimberti kuvaili tilannetta BBC:lle erittäin vakavaksi ja varoitti, että öljymarkkinoita saattaa odottaa ”kivun kesä”, ellei Hormuzinsalmi avaudu pian. Hänen mukaansa nykyinen korkea hintataso on kestämätön monille talouksille ja yrityksille.

Trumpin uhkaukset ja viesti Iranille heiluttivat hintoja

Öljyn hinnan nousu maanantain alkuvaiheessa liittyi Trumpin aiempiin jyrkkiin lausuntoihin Irania kohtaan. Sosiaalisessa mediassa hän varoitti Irania, että maan on ”parempi liikkua nopeasti, TODELLA NOPEASTI, tai siitä ei jää mitään jäljelle”, ja painotti, että ”AIKA ON OLEELLINEN TEKIJÄ”.

Trump oli jo aiemmin todennut, että tulitauko Iranin kanssa on ”massiivisella hengityskoneella”, sillä Yhdysvallat piti Iranin esittämiä ehtoja täysin ”täysin hyväksymättöminä”. Axios-uutissivuston mukaan Trumpin oli määrä kokoontua tiistaina ylimpien turvallisuusneuvonantajiensa kanssa keskustelemaan eri sotilaallisista vaihtoehdoista Irania vastaan.

Myöhemmin maanantaina tilanne kuitenkin kääntyi, kun iranilainen uutistoimisto raportoi, että Yhdysvallat olisi suostunut väliaikaiseen pakotehelpotukseen Iranin raakaöljyä kohtaan neuvottelujen ajaksi. Tämä tulkittiin markkinoilla merkiksi mahdollisesta edistymisestä rauhanneuvotteluissa, ja öljyn hinta kääntyi laskuun.

Trump: Hyökkäys peruttu Persianlahden liittolaisten pyynnöstä

Trump vahvisti myöhemmässä Truth Social -julkaisussaan, että Qatarin, Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtajat olivat pyytäneet häntä pidättäytymään tiistaille suunnitellusta iskusta Iraniin. Trumpin mukaan hänelle oli vakuutettu, että neuvotteluissa saavutetaan Yhdysvalloille ”erittäin hyväksyttävä” sopimus.

Trump korosti, että Yhdysvallat ei hyväksy Iranille ydinaseita missään olosuhteissa: ”EI YDINASEITA IRANILLE!”. Samalla hän kuitenkin varoitti, että Yhdysvaltain armeija on valmis ”täyteen, laajamittaiseen hyökkäykseen Irania vastaan hetken varoitusajalla”, mikäli sopimusta ei synny tai se ei ole Yhdysvalloille riittävän hyvä.

Iran ei ole toistaiseksi kommentoinut julkisesti Trumpin viimeisimpiä lausuntoja tai väitteitä pakotehelpotuksista ja neuvottelujen etenemisestä.

Öljyn hinnan nousu nostaa korkoja ja lainanhoitokuluja

Energiakriisi ei vaikuta vain polttoaineen hintaan, vaan myös valtioiden rahoituskuluihin. Kohonneet energia- ja inflaatiopaineet ovat nostaneet valtionlainojen korkoja laajasti, kun markkinat odottavat keskuspankkien kiristävän rahapolitiikkaa.

Maanantaina Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko nousi hetkellisesti 4,63 prosenttiin – korkeimmalle tasolle yli vuoteen – ennen kuin se tasaantui. Korkojen nousu tarkoittaa käytännössä sitä, että Yhdysvaltain hallitus joutuu maksamaan enemmän korkoa lainarahasta, mikä kiristää julkista taloutta.

Myös Japanin valtionlainojen korot hyppäsivät ylöspäin Reutersin raportoitua, että hallitus suunnittelee uuden velan liikkeeseenlaskua rahoittaakseen lisäbudjettia sodan talousvaikutusten pehmentämiseksi. 30-vuotisen Japanin valtionlainan korko nousi kaikkien aikojen ennätykseen, 4,2 prosenttiin, ja 10-vuotinen korko nousi 2,8 prosenttiin – korkeimmalle tasolle sitten lokakuun 1996.

Myös euroalueen velkakirjakorot avasivat viikon nousussa, mutta kääntyivät myöhemmin laskuun öljyn hinnan rauhoituttua. G7-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat samaan aikaan Pariisissa pohtimaan globaalin talouden ja rahoitusmarkkinoiden tilannetta.

Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde totesi toimittajille kysyttäessä, onko hän huolissaan joukkovelkakirjamarkkinoiden myyntiaallosta: ”Olen aina huolissani, se on työni.”

Lentoyhtiöt ja yritykset puristuksessa – polttoainekulut kasvussa

Korkea öljyn hinta iskee suoraan yrityksiin, joiden kustannusrakenne on vahvasti riippuvainen polttoaineesta. Erityisen haavoittuvia ovat lentoyhtiöt, jotka valmistautuvat parhaillaan vilkkaaseen lomasesonkiin.

Irlantilainen halpalentoyhtiö Ryanair raportoi maanantaina tilinpäätöksensä, jossa se kertoi onnistuneensa suojaamaan noin 80 prosenttia tulevien kuukausien lentopolttoaineestaan kiinteään hintaan. Tämä suojaa yhtiötä pahimmilta hintapiikeiltä, mutta jäljelle jäävän 20 prosentin hinta on ”noussut jyrkästi Lähi-idän konfliktin vuoksi”.

Ryanairin tuloskehitys on toistaiseksi ollut vahvaa: yhtiön voitto nousi 2,26 miljardiin euroon edellisvuoden 1,6 miljardista, ja liikevaihto kasvoi 11 prosenttia 15,5 miljardiin euroon tilikaudella, joka päättyi maaliskuun lopussa. Silti yhtiö arvioi näkymän olevan poikkeuksellisen epävarma Iranin sodan ja jatkuvan Ukrainan sodan vuoksi.

Jännitteet leviävät alueella – drooni-isku Arabiemiraatteihin

Lähi-idän konfliktin seuraukset eivät rajoitu Iraniin ja Hormuzinsalmeen. Iran on sodan aikana tehnyt iskuja myös naapurimaihin, mukaan lukien Israeliin, Bahrainiin ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin (UAE).

Sunnuntaina UAE ilmoitti, että drooni-isku oli aiheuttanut tulipalon lähellä maan ydinvoimalaa. Tapausta kuvattiin ”vaaralliseksi eskalaatioksi”. Viranomaiset tutkivat edelleen, mistä droonit olivat lähtöisin.

Maan puolustusministeriön mukaan kolme droonia lensi UAE:n ilmatilaan sen läntiseltä rajalta. Kaksi niistä onnistuttiin torjumaan, mutta kolmas osui Barakahin ydinvoimalan ulkopuolella Abu Dhabissa sijaitsevaan sähköntuottajaan, mikä johti tulipaloon. Viranomaisten mukaan loukkaantumisia ei tullut, eikä säteilyturvallisuudessa havaittu poikkeamia.

Alueen turvallisuustilanteen kiristyminen muistuttaa siitä, kuinka haavoittuvia sekä energiainfrastruktuuri että poliittinen vakaus ovat. Esimerkiksi Etelä-Turkissa tapahtunut vakava ampumavälikohtaus kuvastaa, miten väkivalta ja jännitteet horjuttavat turvallisuutta laajemminkin niin Lähi-idässä kuin sen lähialueilla.

Yhdessä nämä tapahtumat lisäävät epävarmuutta rahoitus- ja energiamarkkinoilla, nostavat inflaatio- ja korkopaineita sekä vaikeuttavat talouden ennustettavuutta yritysten ja kuluttajien näkökulmasta.

Ei sisällä instagram post:eja