Bianca Andreescun uskomaton paluu – teinitähdestä Grand Slam -mestariksi ja takaisin huipulle
Syyskuussa 2019 Bianca Andreescu seisoi Arthur Ashe -stadionilla US Open -pokaali päänsä yläpuolella, hymyillen konfettisateen keskellä. Vasta 19-vuotiaana hän oli juuri kaatanut tennishistorian suurimpiin kuuluvan Serena Williamsin ja noussut lajinsa kiistattomalle huipulle.
Tuossa hetkessä oli mahdoton kuvitella, että seuraavaa turnausvoittoa saataisiin odottaa yli 2 300 päivää. Vielä vaikeampi olisi ollut uskoa, että tuo seuraava mestaruus toisi vain noin 3 000 dollarin (noin 2 200 euron) palkintorahan – alle promillen verrattuna US Openin lähes 3,9 miljoonan dollarin (noin 2,9 miljoonan euron) voittopottiin.
Raju pudotus huipulta – loukkaantumiset pysäyttivät urakehityksen
Andreescun US Open -voitto kruunasi sensaatiomaisen kauden, johon mahtuivat myös Indian Wellsin mestaruus ja Kanadan avoimien voitto hänen kotikaupungissaan Torontossa. Hän nousi maailmanlistalla neljänneksi ja vaikutti olevan matkalla kohti pitkäaikaista Grand Slam -dominanssia.
Sitten kaikki alkoi murentua. Ensin polvivamma pakotti tauolle vuoden 2020 alussa, ja pian koko tenniskalenteri pysähtyi koronapandemian vuoksi. Kun Andreescu palasi kentälle helmikuussa 2021, hän ei ollut kilpaillut 16 kuukauteen.
Hän myöntää, ettei ollut henkisesti valmis siihen, mitä Grand Slam -mestaruus toisi mukanaan.
“Ei sellaiseen oikeasti voi valmistautua, varsinkaan jos ei ole kokenut sitä ennen. Olisin toivonut vähän enemmän ohjausta US Openin jälkeen”, Andreescu, nyt 25, kertoi BBC Sportille.
“Luulin tietäväni kaiken 19-vuotiaana, enkä ole koskaan ollut se, joka pyytää apua. Nyt olen siinä hieman parempi. Ehkä jos olisin pyytänyt apua aiemmin, asiat olisivat menneet toisin.”
Hänen nykyinen valmentajansa Dusan Vemic kuvailee muutosta rajuksi:
“Hänen piti kasvaa nopeasti huolettomasta teinistä siihen nuoreen naiseen, joka hän nyt on. Kun olet yhtäkkiä Grand Slam -mestari, roolisi muuttuu – sinusta tulee esikuva monille nuorille.”
Loukkaantumiskierre ja rankingromahdus
Polvivamma ei jäänyt ainoaksi takaiskuksi. Andreescua vaivasivat vuorotellen vatsalihas- ja nilkkavaivat, ja myöhemmin hänen kauttaan viivästytti myös umpilisäkkeen poisto. Tulostaso kärsi, eikä hän ole US Openin 2019 jälkeen selvinnyt kertaakaan Grand Slam -turnauksessa neljännen kierroksen yli.
Maailmanlistan nelospaikasta syöksyttiin alimmillaan sijalle 228. Siinä vaiheessa moni olisi voinut pohtia uran lopettamista. Andreescu päätti toisin: vuoden 2026 alussa hän otti askeleen taaksepäin ja jätti WTA-kiertueen palatakseen ITF-tasolle, jossa hän ei ollut pelannut sitten vuoden 2018.
ITF-turnaukset on jaettu tasoihin W15:stä (alin taso) W100:aan. Andreescu valitsi W35- ja W75-turnaukset, joissa koko turnauksen palkintopotti voi olla esimerkiksi W35-tasolla vain noin 26 000 puntaa – murto-osa WTA-kiertueen rahoista.
ITF-kiertueella pelaavat tyypillisesti nuoret läpimurtoa hakevat, WTA-tasolle nousemattomat tai loukkaantumisista palaavat pelaajat. Yleisöt ovat pieniä, tuomareita vähemmän, ja pelaajat hoitavat usein itse jopa pallojen hakemisen. Silti kilpailu on armotonta.
“Naisilla, joita vastaan pelasin, oli valtava nälkä. Jokainen ottelu oli vaikea. WTA-kiertueella pelaajat ovat ehkä hieman mukavuusalueella, tiettyihin asioihin tottuneita”, Andreescu sanoo.
“ITF-tasolla mikään ei ole itsestäänselvää, eikä mikään ole ilmaista – monesti hädin tuskin pääsee omilleen. Olen itsekin ollut siinä tilanteessa, tiedän miltä se tuntuu. ITF-kiertuetta ei pidä aliarvioida tai verrata ‘Mikki Hiiri -sarjaksi’ WTA:han nähden. Minulla on valtava kunnioitus naisia kohtaan, jotka jaksavat raataa siellä vuodesta toiseen.”
Bradentonista uuteen nousuun – “toivottavasti rikoin kirouksen”
Samaan aikaan kun lajin huiput keskittyivät kauden alussa Australian avoimiin, Andreescu pelasi Bradentonissa Floridan länsirannikolla. Hän joutui sopeutumaan rannikkokoville tuulille, myrskyihin, nuoriin haastajiin ja jopa finaalin siirtoon toiseen pelipaikkaan.
Finaalissa hän kaatoi maailmanlistan 325:ntenä olleen Vivian Wolffin suoraan 6–2, 7–5 useiden myöhästymisten ja myrskytuulien jälkeen, lopulta sisäkentällä. Kontrasti US Openin ikoniseen iltaan New Yorkissa oli valtava, mutta tulos – mestaruus – oli yhtä kaikki merkityksellinen.
Bradentonin voiton jälkeen Andreescu eteni vielä toisen W35-turnauksen välieriin ja nappasi sen jälkeen W75-tason turnausvoiton. Hän pelasi yhteensä 14 ottelua 16 päivän sisällä – arvokas testi keholle, joka oli vuosia ollut koetuksella.
“Olen todella kiitollinen tuosta jaksosta, koska sain testata harjoituksissa hiottuja asioita oikeissa otteluissa”, hän kuvailee.
“Pystyin näkemään, miten kehoni reagoi paineeseen, peräkkäisiin otteluihin ja turnauksiin. Sain ensimmäisen kaksinpelivoittoni kuuteen ja puoleen vuoteen. Tykkään sanoa, että toivottavasti rikoin kirouksen.”
Yhtä tärkeää kuin tulokset oli se, että kroppa kesti.
“En muista koskaan pelanneeni niin montaa matsia putkeen. Ja kehoni kesti kaiken täysin moitteetta. Se on jo itsessään voitto, ja haluan viedä tuon tasaisuuden mukanani koko kaudelle.”
Aggressiivisempi peli ja uusi identiteetti kentällä
Valmentaja Dusan Vemic kertoo Andreescun muuttaneen pelitapaansa entistä rohkeammaksi.
“Hän pelaa jopa aggressiivisemmin kuin ennen ja päättää pisteitä useammin verkolta. Hän on kuin taiteilija tenniskentällä – häntä on aina jännittävää katsoa”, sanoo serbialaisvalmentaja, joka on aiemmin työskennellyt myös 24-kertaisen Grand Slam -voittajan Novak Djokovicin kanssa.
“Kun mietin yhteistyötä hänen kanssaan, suurin ajatukseni oli, että haluan auttaa häntä uudistamaan itsensä ja palaamaan tasolle, jolla hän ansaitsee olla.”
Ranking on noussut jo sijalle 137, ja Andreescu pelaa jälleen Ranskan avointen karsinnoissa Roland Garrosissa. Pääsarjaan päästäkseen hänen on voitettava kolme ottelua – tehtävä, jonka hän ennen olisi nähnyt vain välivaiheena, mutta joka nyt on tärkeä askel kohti uutta huippua.
Henkinen kasvu ja elämän tasapaino tenniksen ulkopuolella
Yksi Andreescun paluun kulmakivistä on ollut panostus elämään tenniksen ulkopuolella. Hän on osallistunut hyväntekeväisyyteen, kirjoittanut lastenkirjan, julkaissut musiikkia ja syventynyt henkisyyteen.
“Olen oppinut, että jos elämä on pelkkää tennistä, pelaan huonommin ja alan tulla hulluksi. Tarvitsen muita kanavia”, hän sanoo.
Häntä kiinnostavat erityisesti henkisyys, esoteeriset aiheet ja neurotiede.
“Luen paljon kirjoja näistä aiheista. Ne auttavat minua pysymään maadoittuneena ja irrottautumaan kiertue-elämän kaaoksesta.”
Nuorena Andreescu tunnettiin siitä, että hän visualisoi menestystä: hän jopa piirsi itselleen kuvitteellisen US Open -voittoshekin 16-vuotiaana. Nyt painopiste on enemmän läsnäolossa kuin tulevan maalaamisessa.
“Yritän löytää tasapainon, enkä jatkuvasti vain visualisoi jotakin lopputulosta. Kyse on enemmän hetkessä elämisestä”, hän selittää.
“Minulla on puhelimessa muistutuksia – hälytys kilahtaa joka tunti ja muistuttaa vetämään syvään henkeä ja keskittämään itseni.”
Toinen mahdollisuus huipulla – eri ihminen, sama potentiaali
ITF-voittojen myötä Andreescu on jälleen kilpailukykyinen ja tähtää takaisin suurimpien tittelien ja Grand Slam -voittojen jahtiin. Samalla hän on kuitenkin hyvin tietoinen siitä, että on eri ihminen kuin 19-vuotiaana US Openin voittaessaan.
“Se, mikä tuosta ajasta nousee eniten mieleen, on itseluottamus, pelottomuus ja se puhdas ilo, jota koin kentällä – siinä oli tiettyä viattomuutta”, hän pohtii.
“Olen nyt eri ihminen ja eri vaiheessa elämääni, mutta tuo osa minusta on edelleen olemassa. En yritä kopioida menneisyyttä, koska se ei ole mahdollista. Mutta olen tehnyt sen kerran – tiedän, että voin tehdä sen uudelleen.”
Urheilumaailmassa on nähty useita tarinoita, joissa nuori tähti nousee nopeasti ja joutuu sen jälkeen etsimään identiteettiään uudelleen. Samanlaista uudelleenrakentamista on nähty myös musiikin ja viihteen puolella – esimerkiksi suomalainen euroviisutähti Käärijä on saanut runsaasti huomiota sosiaalisessa mediassa, ja hänen Jari Sillanpään Satulinna-imitointinsa TikTokissa hurmasi fanit ja vahvisti kuvaa taiteilijasta, joka uskaltaa uudistua. Samalla tavoin Andreescu rakentaa nyt uutta, kypsempää versiota itsestään – urheilijana ja ihmisenä.
Kun hän astuu kentälle Roland Garrosin karsinnoissa, mukana on kokemus loukkaantumisista, epävarmuudesta ja paluusta pienille areenoille. Mutta mukana on myös jotain, mitä monella nuorella tähdellä ei ollut 19-vuotiaana: ymmärrys siitä, ettei menestys ole itsestäänselvyys ja että tie takaisin huipulle voi olla yhtä arvokas kuin itse huippu.
Ei sisällä instagram post:eja
