Trump: Nato tekee ”typerän virheen” Iranin sodan aikana

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump syyttää Nato-liittolaisiaan ”typerästä virheestä”, koska nämä kieltäytyvät osallistumasta Hormuzinsalmen turvaamiseen kesken sodan Irania vastaan. Presidentin mukaan useimmat Nato-maat eivät halua tulla vedetyiksi mukaan konfliktiin, jota monet Euroopassa pitävät kansainvälisen oikeuden näkökulmasta kyseenalaisena.

Hormuzinsalmi kriittinen maailmantaloudelle – Trumpin mukaan Yhdysvallat pärjää yksin

Hormuzinsalmi on yksi maailman tärkeimmistä merireiteistä: arviolta noin viidennes globaalista öljystä kulkee kapean vesiväylän kautta. Sodan alettua 28. helmikuuta vain muutama Iranin öljyä kuljettava alus on onnistunut läpäisemään salmen matkalla esimerkiksi Intiaan ja Kiinaan. Useita kauppalaivoja on isketty alueella, mikä on lisännyt epävarmuutta energiatoimituksista ja kiristänyt painetta öljyn hintoihin.

Siitä huolimatta Trump vakuuttaa, että Yhdysvallat ei tarvitse ulkopuolista apua. Valkoisessa talossa Irlannin pääministeri Micheál Martinin kanssa esiintyessään hän kertoi, että useimmat Nato-maat ovat ilmoittaneet suoraan, etteivät ne aio osallistua operaatioihin Hormuzinsalmessa.

Presidentti myönsi, että jotkut maat ovat ilmaisseet valmiuttaan saattaa aluksia salmen läpi, mutta hän ei ole toistaiseksi nimennyt näitä liittolaisia julkisesti. ”Emme tarvitse Nato-maiden apua. Mutta heidän olisi pitänyt olla siellä”, Trump sanoi tiistaisessa, kiivaaksi äityneessä puheenvuorossaan Ovaalitoimistossa.

Trump arvostelee Natoa ja erityisesti Britanniaa

Trumpin mukaan Nato-maiden haluttomuus lähettää miinanraivausaluksia Persianlahdelle on sekä ”epäreilua” Yhdysvaltoja kohtaan että strateginen virhe. Hän tosin vähätteli tilannetta kutsumalla sitä ”ei kovin suureksi asiaksi”, mutta korosti, että liittolaisten vastahakoisuus paljastaa epätasapainon turvallisuusvastuissa.

Kovimmat sanansa Trump varasi Britannialle. Hän moitti Yhdistynyttä kuningaskuntaa siitä, ettei se ole osallistunut Yhdysvaltojen ja Israelin toteuttamiin iskuihin Irania vastaan. Presidentin mukaan Yhdysvaltojen ja Britannian suhde oli ”aina paras mahdollinen”, kunnes pääministeri Keir Starmer nousi valtaan. Nyt Trumpin mielestä Lontoon tuki Yhdysvaltain linjalle on heikentynyt ratkaisevasti.

Trump kuvaili Iranin sotaa ”suureksi testiksi” Naton ja Yhdysvaltojen väliselle suhteelle, mutta ei kertonut harkitsevansa konkreettisia vastatoimia liittolaisilleen. Kysyttäessä mahdollisista sanktioista tai muista painostuskeinoista hän totesi vain, ettei hänellä ole ”mitään erityistä mielessä” tällä hetkellä.

Yhdysvallat kokee kantavansa taakan – Ukraina esimerkkinä

Trump palasi myös pitkään jatkuneeseen teemaansa, jonka mukaan Nato-maat hyötyvät Yhdysvaltojen turvallisuustakuista ja taloudellisesta tuesta tekemättä riittävästi vastapalveluksia. Hän muistutti, että Washington on ohjannut kymmeniä miljardeja dollareita Ukrainalle, jotta tämä kykenisi torjumaan Venäjän hyökkäyksen.

”Me suojelemme heitä, mutta he eivät tee mitään meidän hyväksemme – erityisesti silloin, kun me olemme hädässä”, Trump kirjoitti sosiaalisessa mediassa viitaten Naton haluttomuuteen osallistua Hormuzinsalmen turvaamiseen.

Eurooppa pitää etäisyyttä sotaan Iraniin

Useat keskeiset eurooppalaiset Nato-maat – kuten Britannia, Saksa ja Ranska – ovat toistaiseksi pidättäytyneet sitoutumasta Hormuzin saattotehtäviin. Ne korostavat, etteivät ole valmiita tekemään päätöstä osallistumisesta, ja osa pitää sotaa lähtökohtaisesti ”ei-meidän-sotana”.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron linjasi tiistaina selkeästi, ettei Pariisi aio liittyä sotatoimiin salmen avaamiseksi. ”Emme ole osa tätä konfliktia, emmekä siksi koskaan tule osallistumaan operaatioihin Hormuzinsalmen avaamiseksi tai vapauttamiseksi”, Macron sanoi.

Euroopan unionin korkein diplomaatti Kaja Kallas tiivisti monen EU-maan näkemyksen toteamalla: ”Tämä ei ole Euroopan sota. Me emme aloittaneet tätä sotaa, eikä meitä kuultu ennen sen käynnistämistä.” AP-uutistoimiston mukaan Kallas korosti, että jäsenvaltioilla ei ole halua tulla vedetyiksi mukaan konfliktiin, jonka seurauksia ne eivät koe voivansa hallita.

Vakoilujohtajan ero lisää paineita Washingtonissa

Samaan aikaan kun Trump painostaa liittolaisiaan, Yhdysvaltain hallinto kokee sisäisiä jännitteitä Iran-politiikan vuoksi. Kansallisen terrorismin vastaisen keskuksen johtaja Joe Kent jätti tiistaina eronpyyntönsä protestina sotaa vastaan. Erokirjeessään Kent kehotti presidenttiä ”muuttamaan kurssia” ja totesi, ettei Iran hänen näkemyksensä mukaan muodosta välitöntä uhkaa Yhdysvalloille, toisin kuin hallinto on toistuvasti väittänyt.

Kentin esimies, kansallisen tiedustelun johtaja Tulsi Gabbard, puolusti julkisesti presidentin linjaa. Hänen mukaansa Trump on perehtynyt huolellisesti tiedustelutietoon ja päätynyt siihen johtopäätökseen, että Teheran muodostaa välittömän uhan Yhdysvaltojen turvallisuudelle.

Iran jatkaa vastaiskuja – Lähi-itä jännitteisessä tilassa

Sodan rintamalla tilanne pysyy äärimmäisen jännittyneenä. Iran ja sen liittolaismilitiat ovat jatkaneet vastaiskujaan Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan. Israelilaisviranomaisten mukaan kaksi ihmistä sai surmansa lähellä Tel Avivia iranilaisen ballistisen ohjuksen iskussa. Samalla iskuja raportoitiin myös Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, Irakissa, Qatarissa ja Kuwaitissa.

Iranissa uusi ylin johtaja Mojtaba Khamenei antoi tiukan viestin ensimmäisessä linjapalaverissaan. Reutersin siteeraaman korkea-arvoisen iranilaisviranomaisen mukaan Khamenei torjui kaikki tulitaukoaloitteet ja totesi, ettei ”ole oikea aika rauhalle ennen kuin Yhdysvallat ja Israel on painettu polvilleen, ne myöntävät tappionsa ja maksavat korvaukset”.

Ei ole selvää, osallistuiko Khamenei kokoukseen henkilökohtaisesti vai etäyhteydellä. Häntä ei ole nähty julkisuudessa sen jälkeen, kun hän haavoittui viime kuussa tehdyissä ilmaiskuissa, joissa hänen isänsä, entinen ylin johtaja Ali Khamenei, sai surmansa.

Iranin viranomaiset vahvistivat tiistaina myös turvallisuusjohtaja Ali Larijanin sekä Basij-joukkojen komentajan Gholamreza Soleimanin kuoleman. Nämä menetykset korostavat sodan korkeaa hintaa Iranin johtavalle eliitille ja viestivät samalla, että Teheran on valmis jatkamaan kovaa linjaa Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan.

Laajempi turvallisuuskonteksti ja Naton sisäinen jännite

Trumpin ja Euroopan välinen kiista Hormuzinsalmesta kietoutuu laajempaan keskusteluun Naton roolista, vastuista ja kustannusten jaosta. Yhdysvallat kokee usein kantavansa päävastuun liittouman sotilaallisesta suorituskyvystä, kun taas monet Euroopan maat painottavat diplomaattisia ratkaisuja ja varovaisuutta osallistua Yhdysvaltain johtamiin operaatioihin Lähi-idässä.

Samantyyppistä liittolaispaineen ja odotusten ristiriitaa on nähty myös muualla, esimerkiksi kansainvälisissä urheilutapahtumissa ja poliittisissa kriiseissä, joissa pienempien toimijoiden odotetaan vastaavan suurvaltojen asettamiin haasteisiin. Tästä hyvä esimerkki on analyysi siitä, kuinka Irlannin hurja intensiteetti murskasi Skotlannin haaveet ja historiallinen tilaisuus karkasi käsistä – kuva, joka sopii myös Naton sisäisiin voimasuhteisiin ja odotuksiin Trumpin kauden ulko- ja turvallisuuspolitiikassa.

Hormuzinsalmen kriisi ja Iranin sota näyttävät, kuinka nopeasti alueellinen konflikti voi kasvaa globaaliksi jännitteeksi, jossa energiamarkkinat, liittolaissuhteet ja sisäpoliittinen paine kietoutuvat yhteen. Samalla se paljastaa Naton sisäisen halkeaman: kuinka pitkälle Eurooppa on valmis seuraamaan Yhdysvaltoja sotilaallisiin seikkailuihin, ja missä vaiheessa se vetää rajat oman turvallisuutensa ja poliittisen legitimiteettinsä turvaamiseksi.

Ei sisällä instagram post:eja