Voiko Valioliigan seura menettää jälleen eurocup-paikkansa moniseuraomistuksen vuoksi?

Euroopan jalkapallokauden lähestyessä huipennustaan Valioliigassa pelataan pisteistä – ja taustalla käydään yhtä kiivasta taistelua Uefan moniseuraomistusta koskevien (MCO) sääntöjen kanssa. Usean seuran omistaminen tai niiden määräysvallan jakaminen voi johtaa siihen, että jokin seura menettää paikkansa eurokentillä tai siirretään alempiarvoiseen kilpailuun, kuten nähtiin Crystal Palacen tapauksessa viime kaudella.

Uefan moniseuraomistuksen säännöt kiristyneet

Uefa korostaa, että urheilullinen integriteetti on sen kilpailujen kulmakivi ja sen tulee olla ”kiistaton”. Tämä tarkoittaa, ettei kaksi läheisesti sidoksissa olevaa seuraa saa pelata samassa eurokilpailussa, jos omistuksen tai päätöksenteon kautta syntyy edes vaikutelma eturistiriidasta.

Säännöt eivät rajoitu vain suoriin omistusosuuksiin, mutta yleensä 30 prosentin raja osakkeista tai äänivallasta nähdään kynnysarvona. Vähintään yhtä tärkeää on niin sanottu ”ratkaisevan vaikutusvallan” (decisive influence) testaus – eli se, ketkä tosiasiassa vaikuttavat seurojen keskeisiin päätöksiin, kuten valmentajanimityksiin, pelaajahankintoihin ja strategisiin linjauksiin.

Jos Uefan Club Financial Control Body (CFCB) katsoo, että kahden seuran välillä on ristiriita MCO-sääntöjen näkökulmasta, toisen on väistyttävä. Etusija annetaan aina seuralle, joka on korkeammassa kilpailussa. Jos esimerkiksi yksi seura pelaa Mestarien liigan karsinnoissa ja toinen on päätynyt Eurooppa-liigaan, Mestarien liigan karsinnoissa oleva saa etuoikeuden. Seuraavaksi tarkastellaan seurojen sijoitusta omassa sarjassaan ja lopulta Uefa-kertoimia, joiden kärjessä on tällä hetkellä Valioliiga.

Määräaika aikaistui – ja rangaistukset koventuivat

Vuosien ajan Uefa salli seurojen järjestellä omistusrakenteitaan vasta sen jälkeen, kun eurocup-paikka oli varmistunut. Kaudelle 2023–24 mennessä sääntöjä tiukennettiin: MCO-vaatimusten noudattamisen takaraja aikaistettiin 1. maaliskuuta. Se yllätti useita seuroja.

Crystal Palace, irlantilainen Drogheda United ja slovakialainen FC DAC 1904 joutuivat ensimmäisinä konkreettisten sanktioiden kohteeksi uusien MCO-sääntöjen puitteissa. Kaikki kolme veivät asiansa urheilun kansainväliseen vetoomustuomioistuimeen (Cas), mutta hävisivät. Cas:n linjaukset vahvistivat Uefan tulkinnan siitä, että 1. maaliskuuta on tiukka ja ehdoton määräpäivä.

Uefa muistutti tästä seuroja vielä erillisellä kiertokirjeellä joulukuussa, mikä laukaisi kiivaan toiminnan erityisesti Valioliigan seuroissa helmikuun loppua kohti. Everton, Chelsea ja Nottingham Forest kiirehtivät juristeineen etsimään ratkaisuja ennen määräpäivää, kun taas Brighton luottaa jo aiemmin tekemiinsä muutoksiin.

Everton ja Roma – Friedkin-ryhmän testi

Yksi mielenkiintoisimmista ja monimutkaisimmista tapauksista liittyy Evertoniin ja AS Romaan. Molemmat seurat ovat Friedkin Groupin omistuksessa tytäryhtiöidensä kautta. Evertonia hallinnoi Roundhouse Capital Holdings Limited ja Romaa Romulus and Remus Investments.

Roundhouse Capital Holdingsin kahdella merkittävällä vaikuttajalla, Analaura Moreira-Dunkelilla ja Marcus Wattsilla, on avainroolit Friedkin Groupissa. He istuvat myös Evertonin hallituksessa ja olivat mukana Roman toiminnassa seuran oston jälkeisinä vuosina, vaikka heidän nykyinen roolinsa italialaisseurassa ei ole enää virallisesti tunnistettavissa.

Suurin haaste on kuitenkin yhdysvaltalainen miljardööri Dan Friedkin, joka on sekä Evertonin puheenjohtaja että Roman presidentti. Hän on myös ”person of significant control” Pursuit Sports UK:ssa, joka toimii eräänlaisena urheilutoimintojen sateenvarjoryhmänä. Uefan laaja määritelmä ”kontrollista”, ”ratkaisevasta vaikutusvallasta” ja ”jaetusta päätöksenteosta” antaa CFCB:lle väljät rajat arvioida, vaikuttaako sama henkilö tosiasiallisesti kahden seuran linjauksiin.

Evertonin on pystyttävä osoittamaan, ettei Friedkinin kaksoisrooli aiheuta riskiä tai edes vaikutelmaa siitä, että hän osallistuisi päätöksentekoon molemmissa seuroissa eurokilpailujen osalta. Crystal Palace väitti viime kaudella, ettei John Textorilla ollut tällaista vaikutusvaltaa, mutta Cas totesi hänen olleen mukana useissa siirroissa ja nimityksissä – ja tuki Uefan kantaa.

Everton vakuuttaa, että seura on löytänyt ratkaisun MCO-ongelmaan, mutta yksityiskohtia ei ole julkistettu. Seura on nimenomaisesti sulkenut pois niin sanotun blind trust -ratkaisun, jota Nottingham Forest näyttää käyttäneen. Jos CFCB joutuu tekemään lopullisen päätöksen, Friedkinin kaksoisrooli ja omistusrakenne tutkitaan tarkasti.

Chelsea ja Strasbourg – BlueCo-ryppään näkyvin tapaus

Monen kannattajan silmissä Chelsea ja Ranskan Ligue 1 -seura Strasbourg ovat selkein esimerkki kahdesta seurasta, jotka toimivat käytännössä saman konsernin alla. Molemmat kuuluvat BlueCo-omistusrakenteeseen, ja jos ne päätyvät samaan eurokilpailuun, edessä on merkittävä testi Uefan MCO-politiikalle.

Strasbourgin päävalmentaja Liam Rosenior siirtyi joulukuussa Stamford Bridgelle, ja kauden aikana peräti 11 pelaajaa on liikkunut seurojen välillä. BlueCo on kuitenkin ryhtynyt toimiin lieventääkseen MCO-riskiä. 17. helmikuuta neljä jäsentä Strasbourgia hallinnoivan BlueCo Alsacen hallituksesta erosi: Chelsean urheilujohtajat Paul Winstanley ja Laurence Stewart sekä Chelsea-johtajina kirjatut James Pade ja Jeffrey Wilbur.

Myös Yhdistyneen kuningaskunnan Companies Housessa tehtiin muutoksia: 28. helmikuuta Todd Boehly ja Behdad Eghbali luopuivat BlueCo Data Limitedin johtajapaikoistaan, vaikka jatkavat edelleen Chelsean hallituksessa. Näillä toimilla BlueCo pyrkii osoittamaan, ettei sama päätöksentekojoukko ohjaa molempia seuroja.

Jos Chelsea ja Strasbourg hyväksytään samaan kilpailuun, aiemman ennakkotapauksen perusteella on hyvin mahdollista, että seurojen väliset pelaajasiirrot kielletään useaksi vuodeksi – todennäköisesti tammikuuhun 2028 saakka.

Urheilullisesti asetelmat ovat yhä auki. Chelsea vaikutti aiemmin olevan matkalla Mestarien liigaan, mutta heikentynyt vire on saattanut eurohaaveet vaakalaudalle Valioliigan kautta. Strasbourg on Ligue 1:ssä kahdeksantena ja omaa pienen mahdollisuuden eurocup-paikkaan sarjan kautta, mutta jos se voittaa Konferenssiliigan, seura lunastaa paikan Eurooppa-liigassa. Uefa on linjannut, että eurokilpailun hallitsevan mestarin on saatava paikka seuraavan kauden kilpailuun, mutta MCO-säännöissä ei ole erillistä poikkeuspykälää tällaiselle tilanteelle.

Chelsea puolestaan voi varmistaa Eurooppa-liigan paikan voittamalla FA Cupin. Tällöin Uefan olisi tehtävä selkeä ratkaisu BlueCo-ryppään sisäisestä etusijajärjestyksestä.

Nottingham Forest ja Olympiakos – blind trust suurennuslasin alla

Nottingham Forestin omistaja Evangelos Marinakis käytti viime kaudella blind trust -ratkaisua, varautuakseen mahdolliseen Mestarien liiga -paikkaan, joka olisi törmännyt hänen omistamaansa kreikkalaiseen Olympiakosiin. Nyt Forest on Eurooppa-liigan välierissä ja metsästää jälleen paikkaa Mestarien liigaan – samaan aikaan, kun Olympiakos näyttää olevan vahvasti menossa samaan kilpailuun.

Blind trustissa osakkeet ja äänivalta siirretään itsenäisille, riippumattomille luottamushenkilöille. Heistä tulee ainoita tahoja, joilla on oikeus tehdä seuran keskeisiä päätöksiä. Forestia hallinnoidaan NF Football Investments -yhtiön kautta, ja 28. helmikuuta asti Marinakis oli ainoa merkittävä vaikutusvaltaa käyttävä henkilö. Tuolloin hänet poistettiin rekisteristä ja päätösvalta siirrettiin Pittville Four Limitedille.

Pittville Fouria kontrolloivat Janet Lucy Gibson, Henry Peter Hickman ja Eleanor Catherine Walsh, jotka lisättiin myös Nottingham Forestin hallitukseen korvaamaan Mighael Dugherin, Simon Forsterin ja Jonathan Owenin. Ongelmana on, että uusien luottamushenkilöiden oli läpäistävä Valioliigan omistaja- ja johtajatesti. Companies House päivitettiin vasta 17. huhtikuuta, ja Valioliigan julkisessa rekisterissä (päivitetty 2. huhtikuuta) Marinakis ja vanha hallitus olivat yhä merkittyinä johtajiksi.

Keskeinen kysymys on, pitikö Uefan kannalta ratkaisevana päivänä toimia 28. helmikuuta, jolloin blind trust muodollisesti perustettiin, vai 17. huhtikuuta, jolloin viralliset rekisterimerkinnät päivittyivät. Forest on vakuuttunut, että Marinakis luopui määräysvallasta jo helmikuun lopussa ja että seura täyttää Uefan vaatimukset.

Kaksi vuotta sitten CFCB hyväksyi vastaavan blind trust -ratkaisun, jonka avulla Manchester City ja Girona saivat pelata Mestarien liigassa, ja Manchester United ja Nice Eurooppa-liigassa. Samalla Uefa kuitenkin painotti, ettei se ole velvoitettu hyväksymään tätä vaihtoehtoa tulevina kausina. Niin kauan kuin CFCB ei ole tehnyt uutta, selkeää linjausta blind trust -järjestelyistä, ei ole täyttä varmuutta siitä, että ratkaisu kelpaa jatkossakin.

Brighton, Hearts ja Union Saint-Gilloise – Tony Bloomin euroverkosto

Brightonin omistaja Tony Bloom on laajentanut jalkapallo-omistuksiaan menestyksekkään Sussex-projektin siivittämänä. Hän omistaa osuuksia sekä Skotlannin pääsarjaa johtavasta Heartsista että belgialaisesta Union Saint-Gilloisesta. Kaikki kolme seuraa voivat realistisesti päätyä samaan eurokilpailuun, mikä luo merkittävän MCO-riskiarvion.

Jos Hearts tai Union Saint-Gilloise etenee Mestarien liigan karsintaan, se voi uhata Brightonin eurocup-paikkaa. Uefan sääntöjen mukaan korkeammassa kilpailussa oleva seura saa etusijan, jos MCO-rikkomus todetaan. Jos Hearts tai Union Saint-Gilloise putoaa Mestarien liigan karsinnoista ja päätyy samaan kilpailuun Brightonin kanssa, on todennäköistä, että juuri Brighton joutuisi väistymään.

Bloom joutui jo ennen kauden 2023–24 Eurooppa-liigaa pienentämään omistusosuuttaan Union Saint-Gilloisessa alle 30 prosentin, koska myös Brighton oli selvinnyt samaan kilpailuun. Ostaessaan osuuden Heartsista viime vuonna Bloom piti tämän konfliktin selvästi mielessään ja hankki vain 29 prosentin osuuden edinburghilaisseurasta. Näin hän pyrki pysymään alle Uefan tyypillisen 30 prosentin rajan ja välttämään suoran MCO-kiellon.

Bloom toivoo, että nämä toimet riittävät ja hänen ”talonsa on jo valmiiksi kunnossa” – mutta lopullisen tulkinnan tekee CFCB, jos kaikki kolme seuraa etenevät eurokentille yhtä aikaa.

Leeds ja Rangers – 49ers Enterprises purki kaksoisroolinsa

Leeds Unitedin haaveet eurokentistä kariutuivat FA Cupin välierätappioon Chelseaa vastaan, mutta seura oli ehtinyt jo varautua mahdolliseen MCO-konfliktiin Rangersin kanssa. Leeds on sataprosenttisesti 49ers Enterprisesin omistuksessa, kun taas samaan ryhmään kuuluva konsortio omistaa 51 prosenttia Rangersista.

49ers Enterprisesin edustaja Paraag Marathe istui Leedsin hallituksessa ja käytti omistajan äänivaltaa, mutta toimi samalla Rangersin varapuheenjohtajana. Lisäksi Gene Schneur oli molempien seurojen hallituksissa. 27. helmikuuta Marathe vetäytyi Rangersin varapuheenjohtajan tehtävästä ja Schneur erosi molemmista hallituksista. Leedsin mukaan nämä muutokset poistivat ratkaisevan vaikutusvallan päällekkäisyyden ja olisivat riittäneet täyttämään Uefan MCO-vaatimukset, mikäli seura olisi voittanut FA Cupin ja ansainnut paikan Eurooppa-liigassa.

Miksi moniseuraomistus kiinnostaa juuri nyt?

Moniseuraomistuksesta on tullut yksi eurooppalaisen jalkapallon keskeisistä megatrendeistä. Omistajaryhmät rakentavat globaaleja verkostoja, joiden avulla voidaan kehittää pelaajia, jakaa dataa ja optimoida siirtopolkuja. Samalla kasvaa riski eturistiriidoista, ottelumanipulaatioepäilyistä ja kilpailun vääristymisestä, kun sama päätöksentekijä tai konserni vaikuttaa usean seuran toimintaan.

Eurooppalaiset sarjat eivät ole ainoa areena, jolla monimutkaiset omistajarakenteet herättävät kysymyksiä. Puhelindataan perustuvat paljastukset Kolumbian palkkasotilaista ja Persianlahden valtioiden vaikutuksesta Sudanin RSF-joukkoihin näyttävät, kuinka laajoja ja vaikeasti hahmotettavia omistaja- ja rahoitusverkostot voivat olla myös urheilun ulkopuolella. Samanlaiset läpinäkyvyysongelmat ja vallankäytön keskittyminen ovat juuri niitä ilmiöitä, joita Uefa yrittää hillitä MCO-säännöillään jalkapallossa.

Valioliigan seuroista jo noin puolet kuuluu jonkinlaiseen moniseura- tai konsernijärjestelyyn. Siksi jokainen kausi, jokainen eurocup-karsinta ja jokainen omistusjärjestely tarkastellaan aiempaa kriittisemmin. Kun CFCB tekee seuraavat ratkaisunsa Evertonin, Chelsean, Nottingham Forestin ja muiden tapausten osalta, se tulee pitkälti määrittämään, kuinka pitkälle moniseuraomistusta sallitaan tulevina vuosina – ja kuinka herkästi se voi edelleen viedä seuralta sen kentällä ansaitseman eurocup-paikan.

Ei sisällä instagram post:eja