Trumpin Iran-politiikka: Ongelmat Itseaiheutettuja
Donald Trumpin päätös vetäytyä Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018 on johtanut monimutkaisiin seurauksiin, jotka vaikuttavat Lähi-idän geopoliittiseen tilanteeseen. Yhdysvaltojen ja Israelin toimet ovat korostaneet Iranin aseman heikkenemistä alueella.
Iranin “vastarinnan akseli”, johon kuuluvat Hamas ja Hizbollah, on joutunut koville Israelin sotilaallisten toimien vuoksi. Gazan ja Libanonin konfliktit ovat osoittaneet, kuinka Iranin liittolaiset ovat menettäneet voimansa. Lisäksi Syyrian hallinnon kaatuminen on ollut merkittävä takaisku Iranille.
Viime viikon perjantaista lähtien Israel on pommittanut Irania, ja Yhdysvallat on tukenut operaatioita. Trumpin ja Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun tavoitteena on ydinaseeton Iran, mutta keinot ovat herättäneet kansainvälistä kritiikkiä.
Yhdysvallat ja Israel ovat vakuuttaneet iskujen onnistumisesta, kun taas Iran vähättelee vaikutuksia. Tilanne on monimutkainen, ja se herättää kysymyksiä Iranin hallinnon tulevaisuudesta. On epävarmaa, onko nykyhallinto kaatumassa, ja spekulaatiot ovat vilkkaita.
On tärkeää huomata, että Yhdysvaltojen ja Israelin toimet voivat olla kansainvälisen oikeuden vastaisia. Samaan aikaan kansainvälisen yhteisön hiljaisuus Israelin ja Yhdysvaltojen toimista on huomattavaa, etenkin verrattuna Venäjän toimien tuomitsemiseen Ukrainassa.
Iranin nykyhallinto on ollut vallassa vuoden 1979 vallankumouksen jälkeen, mutta sen suosio on laskenut. Mielipiteet demokratiasta, taloudesta ja naisten oikeuksista ovat kiristyneet, kuten vuoden 2022 Mahsa Amini -protesteista kävi ilmi.
Iranin tulevaisuus on epävarma, ja länsimielinen demokratia ei ole pommitusten myötä realistinen tavoite. Lisäksi, jos Iranin nykyhallinto säilyy, ydinaseen hankkiminen voi tulla entistä houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi.
Lähde: iltalehti.fi
