Australialainen ex-ministeri käynnisti joukkorahoitetun selvityksen Aukus-sukellusvenekaupasta
Australiassa käynnistyy riippumaton, joukkorahoitettu selvitys maan historian kalleimmasta puolustushankkeesta, Aukus-sukellusvenekaupasta. Selvitystä johtaa entinen ympäristöministeri ja rock-yhtye Midnight Oilin keulakuva Peter Garrett.
Taustalla ennätyskallis puolustussopimus
Aukus-sopimus on arvoltaan noin 368 miljardia Australian dollaria (noin 239 miljardia Yhdysvaltain dollaria). Sen puitteissa Australia hankkii Yhdysvalloilta käytettyjä ydinkäyttöisiä hyökkäyssukellusveneitä korvaamaan ikääntyvän laivastonsa.
Garrettin mukaan näin mittavaa ja kallista puolustussopimusta koskeva riippumaton tarkastelu on ollut pitkään myöhässä. Hän katsoo, että mahdollisuus kyseenalaistaa, keskustella ja tehdä päätöksiä on viety pois sekä parlamentilta että kansalaisilta.
Riippumaton selvitys ja avoimet kuulemiset
Joukkorahoitettu selvitys kestää viisi kuukautta ja järjestää julkisia kuulemistilaisuuksia eri puolilla Australiaa. Loppuraportin on määrä valmistua lokakuussa.
Peter Garrett johtaa selvitystä neljän muun komissaarin kanssa. Mukana ovat muun muassa:
• amiraali Chris Barrie, Australian puolustusvoimien (ADF) entinen komentaja
• Carmen Lawrence, Länsi-Australian entinen pääministeri
• Karen Lester, aboriginaalimiehen tytär – hänen isänsä sokeutui Britannian 1950-luvulla Etelä-Australiassa tekemien ydinkokeiden seurauksena
Selvityksen järjestää voittoa tavoittelematon Australian Peace and Security Forum -järjestö, jonka tavoitteena on lisätä avoimuutta ja julkista keskustelua maan turvallisuuspolitiikasta.
Laaja poliittinen ja yhteiskunnallinen tuki
Riippumattoman tarkastelun taakse ovat asettuneet useat vaikutusvaltaiset tahot. Tukensa ovat antaneet muun muassa itsenäiset parlamentaarikot David Pocock ja Andrew Wilkie. Heidän lisäkseen hanketta tukevat entiset kansanedustajat, eläkkeellä olevat sotilas- ja merivoimien upseerit, ihmisoikeusjuristit sekä ammattiliittojohtajat.
Pääministeri Anthony Albanesen edustaja on kommentoinut, että hallitus toivottaa tervetulleeksi asianmukaisen valvonnan ja läpinäkyvyyden Aukus-sukellusvenehankkeen ympärillä. Tämä viittaa siihen, että myös hallitus tunnustaa sopimuksen mittakaavan ja siihen liittyvät huolenaiheet.
Mitä selvitys aikoo tutkia?
Yksi keskeisistä kysymyksistä on, lisäävätkö ydinkäyttöiset hyökkäyssukellusveneet todella Australian turvallisuutta vai voivatko ne päinvastoin lisätä jännitteitä alueella. Selvitys tarkastelee myös, miten sopimus vaikuttaa Australian asemaan alueellisen rauhan ja vakauden edistäjänä.
Keskeisiä kysymyksiä ovat muun muassa:
• Saako Australia varmasti ne sukellusveneet, joista se maksaa?
• Mihin ja miten ydinkäyttöisten alusten tuottama ydinjäte varastoidaan turvallisesti?
• Heikentääkö sopimus Australian suvereniteettia ja omaa päätösvaltaa puolustuskysymyksissä?
• Miten sopimus vaikuttaa suhteisiin Kiinan kanssa, joka on Australian tärkein kauppakumppani?
Selvitys pyrkii antamaan kansalaisille selkeämmän kuvan siitä, millaisia pitkän aikavälin turvallisuus-, talous- ja ympäristövaikutuksia Aukus-sopimuksella voi olla.
Aukus ja kiristyvä suurvaltapolitiikka
Aukus-sopimus julkistettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2021. Vaikka sopimuksessa ei suoraan mainita Kiinaa, asiantuntijat arvioivat sen tarkoitukseksi tasapainottaa Kiinan kasvavaa sotilaallista läsnäoloa Indo-Tyynenmeren alueella ja vastata kiristyviin jännitteisiin esimerkiksi Etelä-Kiinan merellä.
Kiina tuomitsi sopimuksen jo sen julkistamisen yhteydessä ja kuvaili sitä äärimmäisen vastuuttomaksi. Peking on erityisesti arvostellut sitä, että sopimus lisää ydinteknologian leviämisen riskiä ja voi kiihdyttää asevarustelua alueella.
Muutokset sopimukseen ja ydinsukellusveneiden sijoittelu
Aiemmin tällä viikolla Australian hallitus tarkensi sopimuksen sisältöä. Uusimman linjauksen mukaan Australia ostaa Yhdysvalloilta kolme käytettyä ydinkäyttöistä sukellusvenettä. Tämä korvaa aiemman suunnitelman, jonka mukaan Australia olisi saanut vähintään yhden uuden aluksen.
Vuodesta 2027 alkaen sopimus sallii myös sen, että sekä Yhdysvallat että Iso-Britannia voivat sijoittaa pienen määrän ydinkäyttöisiä sukellusveneitä Länsi-Australiassa sijaitsevaan Perthin satamaan. Tämä syventää sotilaallista läsnäoloa ja yhteistyötä alueella entisestään.
Iso-Britannia tarkasteli omaa osuuttaan sopimuksessa vuonna 2024 sen jälkeen, kun Keir Starmerin johtama työväenpuolue nousi valtaan. Yhdysvallat puolestaan käynnisti oman sopimusta koskevan tarkastelunsa jo kesäkuussa 2023.
Turvallisuus, ydinjäte ja kansalaiskeskustelu
Aukus-sopimusta kohtaan esitetty kritiikki liittyy paitsi sopimuksen valtavaan hintalappuun, myös sen ympäristö- ja turvallisuusriskeihin. Ydinkäyttöiset sukellusveneet edellyttävät pitkäaikaista ja turvallista ratkaisua ydinjätteen varastointiin – kysymys, johon ei vielä ole annettu yksityiskohtaisia vastauksia.
Monet asiantuntijat ja kansalaisjärjestöt ovat vaatineet laajempaa julkista keskustelua ja parempaa vaikutusten arviointia. Tässä mielessä joukkorahoitettu selvitys pyrkii paikkaamaan aukkoa, jonka kriitikot katsovat jääneen virallisen päätöksenteon ja parlamentaarisen käsittelyn jäljiltä.
Myös Suomessa on nähty, miten elintarvikkeisiin, turvallisuuteen ja riskienhallintaan liittyvä julkinen keskustelu voi roihahtaa nopeasti. Esimerkiksi Harri Syrjäsen kiuasvideoon ja HK:n Sininen Lenkki -pakkauksen kuumentamiseen liittynyt kohu osoitti, kuinka tärkeää on avoin tiedottaminen ja se, että kansalaiset saavat ymmärrettävää tietoa riskeistä ja turvallisesta toiminnasta. Samalla tavoin Australiassa Aukus-sopimuksen kriitikot vaativat läpinäkyvyyttä, jotta kansalaiset voivat arvioida, tekeekö hanke maasta aidosti turvallisemman.
Ei sisällä instagram post:eja
