Outi Mäenpää muisteli Noriko Show’ta – vanha rooli jakoi mielipiteitä somessa
Näyttelijä Outi Mäenpää nosti Instagramissa esiin yli 20 vuoden takaisen roolinsa TV-sarjassa Noriko Show, ja vanha kuva käynnisti nopeasti kiivaan keskustelun sosiaalisessa mediassa. Osa seuraajista muisti ohjelman lämpimästi, kun taas toiset pitivät roolihahmoa nykypäivän mittapuulla rasistisena.
Noriko Show ja vuosien takainen roolihahmo
Vuonna 2004 esitetty Noriko Show oli piilokamerahenkinen viihdeohjelma, jossa Outi Mäenpää esiintyi japanilaisena toimittajana nimeltä Noriko. Hahmo haastatteli suomalaisia julkisuuden henkilöitä omintakeisella ja liioitellulla tyylillä, eikä vieraille paljastettu, että kyse oli suomalaisesta näyttelijästä rooliasussa.
Instagram-julkaisussaan Mäenpää kertoo keräävänsä kuvia roolihahmoistaan erästä projektia varten. Samalla hän pysähtyi pohtimaan Noriko-hahmon merkitystä ja sitä, miten ohjelma tehtiin 2000-luvun alun mediaympäristössä – aikana, jolloin kulttuurinen sensitiivisyys ei ollut samalla tavalla keskustelun ytimessä kuin nykyään.
Vieraat eivät tunnistaneet – vain Mika Salo aavisti huijauksen
Mäenpään mukaan suurin osa ohjelman vieraista ei tunnistanut häntä lainkaan, vaikka moni oli tavannut hänet aiemmin. Tämä yllätti näyttelijän joka kerta.
Poikkeuksen muodosti F1-kuljettaja Mika Salo, joka ei sekään tunnistanut Mäenpäätä, mutta ymmärsi, että tilanteessa oli jotakin lavastettua. Syynä oli Mäenpään mukaan se, että hänen esittämänsä Noriko puhui enemmän kuin vieressä istunut oikea japanilainen mies – mikä ei tuolloin Mäenpään mukaan vastannut Japanin silloista sukupuoliroolikulttuuria.
Mäenpää kertoo pitäneensä roolista ja työn tekemisestä, mutta myöntää pohtivansa, olisiko samanlainen TV-formaatti enää nykypäivänä mahdollinen tai sovelias.
Julkkikset muistelevat ohjelmaa lämmöllä
Mäenpään julkaisu keräsi nopeasti runsaasti kommentteja suomalaisilta viihde- ja media-alan kasvoilta, jotka muistelivat Noriko Show’ta nostalgisesti.
Juontaja Susanna Laine tiivisti tunteensa yhdellä sanalla: ”Neverforget”. Myös juontaja Hanna Sumari kommentoi ohjelmaa innostuneesti: ”Tää oli niin parasta evö.” Näyttelijä Kiti Kokkonen puolestaan kirjoitti: ”Rakastin tätäkin!”, ja meikkitaiteilija Aarni Mikkola kuvaili sarjaa sanalla ”ICONIC!!”. Yrittäjä Nina Mikkonen muisteli ohjelmaa ”unohtumattomana sarjana”.
Monille ohjelma näyttäytyy edelleen rohkeana ja hauskaperäisenä viihteenä, joka erottui aikansa TV-tarjonnasta.
Someraivo: syytökset rasismista ja epämukavat muistot
Kaikki eivät kuitenkaan suhtautuneet julkaisuun kevyesti. Kommenttikenttään ilmestyi nopeasti kriittisiä puheenvuoroja, joissa Noriko-hahmoa ja koko formaattia kutsuttiin rasistiseksi ja aikanaan jo valmiiksi ongelmalliseksi.
Yksi kommentoija kertoi olleensa nuori ohjelman esitysaikaan ja muistavansa edelleen, kuinka epämukavalta ohjelman katsominen tuntui – ja pohti, miten paljon epämukavampi kokemus saattoi olla aasialaistaustaisille katsojille. Toinen luonnehti ohjelmaa suoraan: ”Niin väärin. Niin rasistista.”
Jotkut huomauttivat, että formaatti ei heidän mielestään ollut ”sovelias” edes vuonna 2004, ja kritisoivat sitä, että naisten aseman Japanissa tapahtuneita muutoksia kommentoidaan samalla, kun omaa menneisyyden roolia ei heidän mielestään käsitellä riittävän kriittisesti. Eräs kommentoija kärjisti, että ”tällä roolisuorituksella ministerin paikka persujen riveistä irtoaa” nykyisessä yhteiskunnallisessa ilmapiirissä.
Puolustavat äänet: ”Nykyajan mielensäpahoittamista”
Vastapuolella olivat ne, jotka näkivät kohun liioiteltuna ja puolustivat Mäenpäätä sekä ohjelmaa. Osa kommentoijista piti nykypäivän kritiikkiä esimerkkinä ”mielensäpahoittamisen kulttuurista”, jossa menneitä teoksia tarkastellaan tiukasti nykyajan arvojen ja normien kautta.
”Voi jumalauta tätä nykyajan itkemistä. Jaksuhali vaan kaikille. Go Outi”, kirjoitti eräs. Toinen totesi sarkastisesti, että nyt pitäisi vaatia Outia pyytämään anteeksi sekä postaustaan että 20 vuotta sitten esitettyä hahmoa – jotta ”mielensäpahoittajat ansaitsisivat oikeutta”.
Jotkut huomauttivat myös, että keskustelun kärjekkäimmät kommentit tulevat usein valkoisilta naisilta, jotka loukkaantuvat muiden puolesta. Heidän mukaansa ohjelman huumori ei välttämättä näyttäydy samanlaisena kaikissa kulttuureissa.
Kulttuurierot, huumorin rajat ja japanilainen näkökulma
Yhdessä kommentissa muistutettiin, että japanilaisessa viihdeperinteessä huumori perustuu usein karikatyyreihin ja äärimmäisiin liioitteluihin. Kirjoittajan mielestä tällaiset roolihahmot ovat osa laajempaa huumorikulttuuria, eivät välttämättä suoraviivaisia pilkan muotoja.
Lisäksi eräs kommentoija muistutti, että ohjelmassa Norikon vieressä nähtiin oikea japanilainen mies, joka osallistui tuotantoon. Hänen mukaansa on vaikea uskoa, että tämä olisi lähtenyt mukaan, jos olisi kokenut formaatin pilkkaavaksi tai rasistiseksi.
Menneiden ohjelmien arviointi nykypäivän arvoilla
Noriko Show’n ympärille nyt noussut keskustelu heijastaa laajempaa ilmiötä, jossa vanhoja TV-sarjoja, sketsejä ja viihdeformaatteja tarkastellaan uudelleen nykyisten arvojen, rasisminvastaisen työn ja yhdenvertaisuuskeskustelun valossa. Monet katsojat ovat valmiita antamaan menneisyyden teoksille ”aikansa kontekstin”, kun taas toiset kokevat, että ongelmallisia esityksiä on tärkeää tunnistaa ja nimetä, vaikka ne olisivat syntyneet toisenlaisessa ilmapiirissä.
Mäenpään julkaisu ja siitä syntynyt someraivo osoittavat, miten herkkä ja monisäikeinen aihe kulttuurinen omiminen, stereotypiat ja huumorin rajat ovat – etenkin, kun aiheena on toisen kulttuurin esittäminen valkoisen näyttelijän toimesta.
Samanlaisia tunteita ja voimakkaita reaktioita herättävät usein myös muutkin median kertomukset, kuten esimerkiksi tapaukset, joissa vaaralliset tilanteet ja vahvat tunnekokemukset päätyvät otsikoihin, kuten vakava onnettomuus krokotiilien aitauksessa, jossa eläintarhan työntekijä pelasti loukkaantuneen pojan. Nämä tarinat muistuttavat, että sekä viihde että uutiset voivat käynnistää voimakkaan yhteiskunnallisen keskustelun.
