Yhdysvallat käynnistää Euroopan-joukkojen tarkastelun – Hegseth varoittaa Naton vapaamatkustajista
Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth on esittänyt poikkeuksellisen kovaa kritiikkiä useita Naton eurooppalaisia liittolaisia kohtaan ja ilmoittanut samalla kuuden kuukauden mittaisesta tarkastelusta, joka koskee Yhdysvaltain Eurooppaan sijoitettuja joukkoja ja sotilaallista läsnäoloa.
Kuuden kuukauden tarkastelu: ”Nato 3.0”
Hegseth kuvaili Brysselissä Naton puolustusministerikokouksessa käynnistettävää prosessia nimellä ”Nato 3.0”. Hänen mukaansa tavoitteena on varmistaa, että liittokunta siirtyy nopeasti ja peruuttamattomasti malliin, jossa Eurooppa ottaa johtavan roolin oman maanosansa turvallisuudesta.
Puolustusministerin mukaan tarkastelu tulee erottamaan selvästi ne maat, jotka kantavat vastuunsa, niistä jotka ovat pitkään luottaneet Yhdysvaltain selkänojaan:
– Jotkut maat epäonnistuvat, ja toiset selviävät kirkkaasti, Hegseth sanoi ja viittasi erityisesti liittolaisiin, jotka hänen mukaansa ovat toimineet turvallisuudessa ”vapaamatkustajina”.
Kritiikkiä liittolaisille Iranin sodan aikaisista rajoituksista
Hegseth arvosteli ankarasti myös sellaisia Naton jäsenmaita, jotka asettivat tiukkoja ehtoja ja rajoituksia Yhdysvaltain joukkojen tukemiselle sodassa Irania vastaan. Osa maista rajoitti esimerkiksi ilmatilansa tai tukikohtiensa käyttöä, mikä Washingtonin näkökulmasta heikensi liittouman uskottavuutta ja reagointikykyä.
Taustalla on laajempi keskustelu siitä, missä määrin yksittäiset jäsenmaat voivat kansallisilla rajoituksillaan hidastaa Naton päätöksentekoa ja yhteisten operaatioiden toimeenpanoa.
Yhdysvallat vähentää sitoutumistaan Naton nopean valmiuden malliin
Hegsethin ilmoitus seuraa Yhdysvaltain päätöstä leikata osallistumistaan Naton korkean valmiuden joukkomalliin, joka tunnetaan nimellä Nato Force Model (NFM). NFM määrittää ne maa-, meri- ja ilmavoimien joukot, joihin Naton Euroopan ylin komentaja (Saceur) voi luottaa lyhyellä varoitusajalla kriisitilanteissa.
Vaikka yksityiskohtia Yhdysvaltain leikkauksista ei ole julkistettu, on liittolaisille viestitty, että muutokset koskevat etenkin ilma- ja merivoimien kapasiteettia. Naton korkea virkamies myönsi, ettei kaikkea Yhdysvaltain vetämää kapasiteettia voida täysin korvata eurooppalaisilla panostuksilla.
Puolustusmenot ja 5 %:n BKT-tavoite
Yhdysvallat painostaa eurooppalaisia liittolaisiaan nostamaan puolustusmenojaan merkittävästi. Washingtonin linjauksen mukaan maiden tulisi käyttää 5 % bruttokansantuotteestaan (BKT) laajasti määriteltyyn turvallisuuteen: 3,5 % varsinaiseen puolustukseen ja 1,5 % siihen liittyvään infrastruktuuriin, kuten tukikohtiin, logistiikkaan ja huoltovarmuuteen.
Hegsethin mukaan osa maista ei ole vieläkään esittänyt uskottavaa suunnitelmaa siitä, miten ne aikovat saavuttaa tämän tavoitteen sovitussa aikataulussa. Tästä syystä Yhdysvallat aikoo jatkossa sitoa omat rahoitusosuutensa entistä tiukemmin muiden liittolaisten toimintaan:
– Naton vuosimaksumme tulevat jatkossa riippumaan siitä, kuinka hyvin muut maat täyttävät omat puolustusmenotavoitteensa. Siellä, missä liittolaiset eivät toimi riittävällä kiireellisyydellä, meidän maksuosuutemme pienenevät, Hegseth sanoi.
Hän viittasi erityisesti Naton suurimpiin ja rikkaimpiin talouksiin, jotka hänen mukaansa puhuvat mielellään sääntöpohjaisesta kansainvälisestä järjestyksestä ja keskisuurten valtioiden yhteistyöstä, mutta käyttäytyvät yhä kuin vapaamatkustajat Yhdysvaltain turvallisuustakuun varassa.
Naton vastaväite: Euroopan panos kasvaa jo nyt
Naton pääsihteeri Mark Rutte toi esiin, että eurooppalaisten puolustusmenot ovat jo selvässä nousussa. Hänen mukaansa puolustusmenoja kasvatettiin viime vuonna noin 90 miljardilla eurolla, mikä tarkoittaa lähes 20 prosentin kasvua.
Rutte korosti, että eurooppalaiset liittolaiset ovat jo ryhtyneet paikkaamaan Yhdysvaltain vähentämiä resursseja:
– Eurooppalaiset ovat jo aloittaneet sen kapasiteetin ”backfillauksen”, jota Yhdysvallat vetää pois. Työ ei ole valmis, mutta se etenee, hän sanoi ja vahvisti, että muutokset Yhdysvaltain osallistumisessa ovat astuneet voimaan välittömästi.
Rutte muistutti myös, että liittolaiset sopivat viime vuonna Haagissa tavoitteesta käyttää 5 % BKT:sta puolustukseen vuoteen 2035 mennessä. Hänen mukaansa Ankaran huippukokouksessa 7.–8. heinäkuuta jokaisen jäsenmaan odotetaan esittävän selkeän, konkreettisen ja uskottavan suunnitelman tavoitteen saavuttamiseksi – mieluiten jo ennen virallista määräaikaa.
Iso-Britannia ilman selkeää investointisuunnitelmaa
Yhdistyneen kuningaskunnan puolustusministeri Dan Jarvis osallistui Brysselin kokoukseen vaikeassa tilanteessa. Britannialla ei ollut mukanaan päivitettyä puolustusinvestointisuunnitelmaa, sillä hänen edeltäjänsä John Healey erosi tehtävästään varoittaen, että aiempi suunnitelma jäi ”selvästi” liian vaatimattomaksi suhteessa maan turvallisuustarpeisiin.
Tilanne korostaa laajempaa trendiä, jossa jopa perinteisesti vahvojen sotilaallisten toimijoiden on vaikea sovittaa yhteen sisäpolitiikkaa, taloudellista liikkumavaraa ja Naton kasvavia odotuksia.
Joukkojen siirrot Saksasta ja Puolasta
Yhdysvallat ilmoitti toukokuussa vetävänsä 5 000 sotilasta pois Saksasta, sen jälkeen kun presidentti Donald Trump ja Saksan liittokansleri Friedrich Merz ajautuivat kiistaan Iranin sodan hoidosta ja kustannusten jakautumisesta.
Samaan aikaan Puolalle kerrottiin, että 4 000 amerikkalaissotilasta vedettäisiin maasta pois, mutta Trump perui myöhemmin suunnitelman ja lupasi, että maahan sijoitettaisiin 5 000 sotilasta. Puola isännöi tällä hetkellä jopa 10 000 yhdysvaltalaista sotilasta rotaatioperiaatteella.
Puolan puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz kertoi, että Yhdysvallat suhtautuu myönteisesti Varsovan tarjoukseen luoda pysyvä tukikohta amerikkalaisjoukoille. Lopullinen ratkaisu riippuu kuitenkin tukikohdan yksityiskohdista ja sopimusehdoista.
Jännitteet myös Espanjan kanssa
Yhdysvaltain ja Espanjan suhteet kiristyivät aiemmin, kun presidentti Trump uhkasi keskeyttää kaiken kaupankäynnin Espanjan kanssa. Madrid kieltäytyi sallimasta, että sen alueella sijaitsevia tukikohtia käytettäisiin hyökkäyksiin Irania vastaan.
Yhdysvalloilla on Espanjassa kaksi merkittävää tukikohtaa: Naval Station Rota ja Morón Air Base. Espanjan päätös rajoittaa niiden käyttöä korosti jälleen kysymystä siitä, miten kansalliset intressit ja Naton yhteiset tavoitteet voidaan sovittaa yhteen.
Laajempi kuva: luottamus, velvoitteet ja sisäpoliittinen paine
Hegsethin puheenvuoro heijastaa laajempaa murrosvaihetta Naton sisällä. Yhdysvallat haluaa, että Eurooppa kantaa merkittävästi suuremman osan yhteisestä turvallisuusvastuusta, samalla kun Washington vähentää omaa suoraa panostaan ja keskittää huomiota muihin strategisiin alueisiin.
Samankaltaiset ristiriidat, joissa poliittiset johtajat joutuvat tasapainottelemaan liittolaissuhteiden, kansallisen suvereniteetin ja sisäpoliittisen paineen välillä, ovat näkyneet myös muualla Euroopassa. Esimerkiksi Liberaalidemokraattien kansanedustaja Cameron Thomasin pidätys ja häneen kohdistuvat vakavat epäilyt ovat lisänneet keskustelua poliittisen eliitin vastuusta ja päätöksenteon läpinäkyvyydestä myös turvallisuuspolitiikan yhteydessä.
Hegsethin viesti Brysselissä oli selvä: ne Naton jäsenet, jotka eivät panosta riittävästi omaan puolustukseensa, eivät voi enää olettaa Yhdysvaltain automaattista ja rajoittamatonta tukea. Seuraavat kuusi kuukautta ja Ankaran huippukokous näyttävät, kuinka moni liittolaisista on valmis muuttamaan sanoja konkreettisiksi teoiksi.
Ei sisällä instagram post:eja
