Helena Koivu pysäyttää joulupuheellaan: viha on myrkkyä – sisäinen rauha syntyy haavoittuvuudesta
Somevaikuttaja Helena Koivu on jakanut Instagramissa pitkän ja synkän, mutta toiveikkaan joulupäivityksen, jossa hän pureutuu vihan juurisyihin, ihmissuhteiden säröihin ja sisäisen rauhan merkitykseen. Koivun sanoma on ajankohtainen erityisesti joulun alla, kun pinnan alla kytevät ristiriidat ja käsittelemättömät tunteet voivat nousta pintaan.
Toistuvat ilmiöt: viha ottaa vallan huomaamatta
Koivu aloittaa kirjoituksensa toteamalla, että samat teemat palaavat hänen eteensä yhä uudelleen.
– Viime aikoina olen joutunut kohtaamaan yhä uudelleen samoja ilmiöitä. Samoja tilanteita, joissa näkee, miten viha ottaa ihmisestä vallan, Helena kuvailee.
Hänen mukaansa viha hiipii ihmisen mieleen ja arkeen vähitellen, kunnes se alkaa ohjata toimintaa – usein täysin huomaamatta.
“Viha on myrkkyä” – näin se muuttaa sanat ja teot
Koivu kiteyttää viestinsä voimakkaaseen lauseeseen: “Viha on myrkkyä.” Hänen mukaansa viha ei ole vain ohimenevä tunne, vaan se voi muuttua asenteeksi, joka vääristää puhetta, tekoja ja tapaa olla toisten kanssa.
– Viha on myrkkyä. Kun sille antaa tilaa, se alkaa ohjata sanoja, tekoja ja käytöstä. Usein ihminen ei edes huomaa, miten paljon satuttaa muita vihan alla, Koivu kirjoittaa.
Koivun mukaan viha voi saada ihmisen toimimaan täysin vastoin omia arvojaan. Riidoissa, kateudessa ja pettymyksissä ihminen saattaa sanoa asioita, joita katuu myöhemmin, mutta joita ei saa enää peruttua.
Vihan taustalla on usein kipua, ei pahuutta
Koivu muistuttaa, että vihan takana ei useinkaan ole puhdasta pahuutta, vaan käsittelemätöntä kipua, traumoja ja rikkinäisyyttä.
– Taustalla ei aina ole pahuutta. Joskus on – sekin on totta. Mutta usein, ainakin sen perusteella mitä itse olen nähnyt, taustalla on oma rikkinäisyys. Käsittelemättömät haavat, traumat ja kipu, joita ei ole uskallettu tai haluttu kohdata, Helena pohtii.
Hänen mukaansa monen ihmisen kova kuori, sarkasmi, vihamielisyys tai jatkuva hyökkäävyys kumpuaa suojamekanismeista, ei synnynnäisestä ilkeydestä. Vihainen ihminen voi itse olla kaikkein haavoittunein.
“Hurt people hurt people” – satutetut satuttavat muita
Koivu tiivistää viestinsä englanninkieliseen toteamukseen: “Hurt people hurt people”. Lause tarkoittaa, että satutetut ihmiset satuttavat helposti myös muita, usein juuri läheisimpiään.
– Vihan vallassa ihminen rikkoo myös niitä, joita se väittää rakastavansa tai vaikka oikeasti rakastaisikin. Mutta se, mitä silloin tekee, ei ole enää rakkautta, koska viha on mennyt senkin edelle, Koivu kirjoittaa.
Koivun mukaan rakkaus ja viha eivät voi pitkään elää rinnakkain saman teon sisällä. Jos viha saa päättää, rakkaus jää taka-alalle – ja lopulta myös ihmissuhteet alkavat murentua.
Vihassa pysyminen on helpompaa kuin haavoittuvuus
Koivu nostaa esiin vaikean, mutta vapauttavan totuuden: on lyhyellä aikavälillä helpompaa pysyä vihassa kuin kohdata oma haavoittuvuus.
– On helpompaa antaa vihan viedä kuin pysähtyä katsomaan itseään. Helpompaa ohjata kipu ulospäin kuin olla haavoittuva ja tehdä se työ, joka oikeasti parantaa, hän kirjoittaa.
Vihan avulla ihminen voi hetkellisesti tuntea hallintaa ja voimaa, mutta pitkällä tähtäimellä se syö sisältä. Oman kivun kohtaaminen sen sijaan vaatii rohkeutta, rehellisyyttä ja usein myös apua muilta – mutta se avaa tien paranemiseen.
Haavoittuvuus ei ole heikkoutta – se on rohkeutta
Synkän sävyisestä analyysista huolimatta Koivun joulupuhe kääntyy lopulta toivoon. Hän korostaa, että haavoittuvuus on todellista rohkeutta, ei heikkous, jollaisena sitä usein pidetään.
– Joulun alla haluan toivoa jotain muuta. Rauhaa. Sitä, että ihmiset uskaltaisivat kohdata itsensä, hoitaa omat haavansa ja olla haavoittuvia. Haavoittuvuus ei ole heikkoutta. Se on rohkeutta. Ja usein juuri se on alku parantumiselle, Koivu kirjoittaa.
Koivun viesti on, että jokainen voi aloittaa muutoksen itsestään. Kun ihminen tunnustaa omat tunteensa, hakee apua ja uskaltaa olla rehellinen, viha alkaa menettää otettaan.
Joulun rauha vuoden jokaiselle päivälle
Lopuksi Koivu laajentaa ajatuksensa koskemaan koko yhteiskuntaa. Hänen mukaansa todellinen joulun rauha ei ole vain yhden pyhän ajan tunnelma, vaan asenne, joka voisi kantaa läpi koko vuoden.
– Kun ihmiset löytäisivät sisäisen rauhansa, maailmassa olisi vähemmän vihaa ja enemmän hyvyyttä ei vain jouluna, vaan joka päivä, Helena päättää.
Koivun sanat kytkeytyvät laajempaan keskusteluun siitä, miten viha, somekohut ja koventunut puhekulttuuri heijastuvat koko Suomeen. Esimerkiksi Marja Hintikan voimakkaat puheenvuorot Miss Suomi -kohun yhteydessä ovat nostaneet esiin kysymyksen siitä, miten tunteita käsitellään julkisuudessa ja milloin oikeutettu suuttumus muuttuu repiväksi vihaksi.
Koivun joulupuhe kutsuu pysähtymään: mitä meistä kukin kantaa sisällään, mitä on vielä käsittelemättä – ja voisiko seuraava askel olla vihan sijaan myötätunto itseä ja muita kohtaan.
